Koskaan en voi sanoa
kuinka rakastan sinua
siksi vaikenen
mutta kuinka voin saada
kätteni vaikenemaan
silmäni
ja vartaloni
kun tunnen kosketuksesi
koko olemuksellani
kuinka rakastan sinua
siksi vaikenen
mutta kuinka voin saada
kätteni vaikenemaan
silmäni
ja vartaloni
kun tunnen kosketuksesi
koko olemuksellani
Vastaukset 17
Vanhimmat
tämä runo, joskus on vaikea sanoa rakastavansa mut kyl se siit.
palautteesta, kun pelkää pettyvänsä niin ei ole rohkeutta sanoa niitä kolmea pientä sanaa.
lausu ääneen se kaunein asia, mitä maa päällään
kantaa, kun sille on aika.
Silloin sinun ei tarvitse
antaa käsillesi vaikenemista
silmien
ja vartalon olla puhumatta.
Silloin sinulla on kaikki
kaikki mitä rakkaus on.
En muuttaisi mitään, oikein hyvä !
..en muuttaisi mitään..
hoh hoijaa, Liona on todella hyvä, sielukas runoilija, ja hän kun runoilee, niin minun mielestäni on väärin, kun Sinä niitä mukamas korjailet! se on Lionan sisintä, syvältä kumpuavaa tekstiä ja on väärin mennä ja muuttaa muotoa..yms.. tää on minun mielipide. mitä mieltä muut lukijat ovat?
Kiitos Lionalle kauniista runosta.
kas kun et tiedä, että meillä on sopimus
keskenämme. Liona ei ole suomalaista syntyperää,
ja haluaa että teen muutokset oman mieleni
mukaan.
Vanhat palstalaiset sen jo tietää, että näin.
Ei kannata puuttua asioihin, joista ei tiedä
mitään.
Oikein hyvää päivän jatkoa myös sinulle.
neuvosi mutta kuinka voi tietää koska sen aika on?
Kiva kun pidit Rellu ja kiitos!
hienosta kommentistasi, toiseksi suomi ei ole äidinkieleni ja Rellu on auttanut minua paljon, kun aloin kirjoittamaan runoni vilisi kirjoitusvirheitä, Rellulla on kokemusta oikeasta runoilusta hän on kirjoittanut jopa runokirjankin.
Ps. olen aivan otettu sanoistasi, harvemmin näin myönteistä kommentia saa
Aurinkoista illanjatkoa, kuka oletkin!
auts, ruusun piikki pisti.
olet kaunis ruusu sydämellinen
tuoksu huumaa
anna sielusi puhua taas
kiitos
kuin leijona
joka sisälläsi huutaa
kun kosketusta kaipaa
odottaa
vain katsoo, kuinka kesät seuraavat toistaan
kuinka valo heijastuu ikkunasta
kun ympyrä viimein sulkeutuu
ja löytää paikan varjoista
valitsee sydämensä valitun
hiljaisuus, kuin tiikerin katse
terävä, kyltymätön, nälkäinen
kaikenkattavan rakkauden huuma
kiertää hiljaa
elämän tiellä
ehkä kohtaavat toisensa jossain
maailmassa
ja ympyrä sulkeutuu
jos uskaltaa rakastaa
Kiitos DBW hienosta runovastauksestasi johon ontuvasti yritin vastata omalla tavallani
Rehellisyyden nimissä etsiskelin runoasi alun perin sen tähden, että olit itse kommentoinut omaani. Mutta... Kun huomasin aloituksesi, minun todella tekikin mieleni kirjoittaa tästä palautetta. Runosi nimi on jotenkin värähdyttävä. Eka säkeistö on mukava johdanto, toista tiivistäisin hieman ja laittaisin tuon "mutta kuinka voin saada/ käteni vaikenemaan" lopetukseksi. Mielestäni juuri tuo runon nimisäepari on tekskstisi ehdottomasti vahvin osa, vaikuttavin. Minä haluaisin lukijana jäädä niihin runon lopussa. Kiitos niistä. Öitä!
mieleeni siitä kun aina näpertelen käsilläni kaikenlaista jos en/kirjoita/maalaa/ompele jne.
niin käteni tulevat levottomiksi. Sitten tuo loppu syntyikin ensimmäisen säkeen seuraksena, olisi vain pitänyt muotoilla ja muokata mutta kirjoitan melkein aina suoraan ruudulle (vaikka Rellu on siitä mulle monesti sanonut) teen sen kuitenkin toisinaan ja valitettavasti jälki on usein sen näköistä (Rellu sen arvaa aina). Tämänkin olin kirjoitanut suoraan ruudulle mutta R. ei maininnut siitä mitään.
Kaunis kiitos kommentistasi ja huomenta!
Näin kertoo sydän kuitenkin
kuinka paljon raksataa! :)
Sitä rakkautta ja punaista nenää kun ei voi piiloittaa! :þ
Selkee ja minun makuun muutoinkin runosi!
Iloista kesäpvää, L ! *Muru huiskuttaa*
Niin ehkä sydän kertoo, verhotuin lauseiden taakse kun kurkistaa niin sitä ei voi piilottaa jos ei ole "kivestä veistetty"
Auringon lämmittävää iloista kesäpäivää myös sinulle
anna kätesi katsoa tarkkaan
anna sen yllättyä siitä kaikesta mitä löytyy
anna sormiesi etsiä sormieni välistä
laaksoa johon unohtua toveiksi
anna sormiesi katsoa ihan rauhassa joka paikkaan...
en minä pelkää niiden katseen alla.
siinähän on hyvä olla
ja näe miten sormien päässä salamat
syleilevät
----
hiljaisuus puhuu joskus niin suurella äänellä että on pakko peittää korvat käsillä...
t baskeri
jälkiä tarkkaan
luen sanasi moneen kertaan
haluaisin olla
katseesi alla
.....kun hiljaisuus puhuu
Mikä kiva yllätys baskeri, olinkin jo ihmetellyt missäpäin maailmaa kuljeskelet
Terv. Liona