Talossani tarvitaan paljon ontelolaattoja. Ala- väli ja yläpohjaan tulee. Jännevälit maksimissaan 6m ja suunnittelijan mukaan laattavahvuudeksi kävisi 150mm, mutta kuulemma näitä ei usein käytetä omakotitaloissa vaan yleensä valitaan 200mm laatta. Kaikilla valmistajilla ei edes ole alle 200mm laattaa. Miksi ohuita laattoja ei haluta käyttää? Äänieristysarvot ovat 150mm laatallakin kuitenkin aina paremmat kuin esim 130mm tiilestä tehdyssä väliseinässä? Luulisi että 150mm laatta olisi selvästi edullisempi? Onko huonoja kokemuksia ohuista laatoista? 150mm laatassa saisi huonokorkeuttakin 150mmm lisää, kun niitä 3-kerrosta tulee.
ohuet ontelolaatat
ontelopontelo
102045
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
on kalliimpi koska sama kuorma pitää kantaa pienemmällä massalla.
Koetas tehdä vaikka maantiesilta ohemmaksi, hinta kasvaa varmasti.
matalammalla laatalla on jännepunoksiin tehtävä suurempi esijännitys, mikä taas käyristää ohutta laattaa huomattavasti enemmän, mikä taas aiheuttaa sen, että pintavalusta on tehtävä paljon paksumpi jotta saadaan suora lattian pinta.
Täten 50 mm paksumman laatan käyttö on paljon mielekkäämpää ontelolaattojen valmistajan ja työmaan kannalta, eikä betonin määrä lisäänny olennaisesti kun ontelojen kannakset korottuu 50 mm.
nyt niin tarkkaa, kolmessa tasossa kuitenkin ilmakuutioita jo alkaa olla lojumiseen saakka.
Kakskymppiset on enempi käytettyjä (sopivat modulijakoon ym) ja jos tarvitset lisää kerroskorkeutta, tee varvi lisää alas- tai ylöspäin.
Mulla on kellarissa 225, ykkösessä 260 ja makuutiloissa yläkerrassa 240 kerroskorkeus - eikä ole vielä tukehduttu (LTO).
Sitäpaitsi tekisin nyt kuten silloin aikoinaan -yläpohjan siporexista (jos jänneväli 6M riittää).
Käy hyvin moduulijakoon , 200mm ontelo asennuslappujen kanssa menee jo yli 200 mm harkkojaon kanssa sekä oviaukoista tulee matalammat kuin moduulikokoisen oven 2090mm vaatima aukko.Sama ongelma toisinpäin 150 mm ontelon kanssa.
asennetaan oviaukkoon jälkikäteen. Rälläkällä viilto aukkoon karmin yläpinnan tasoon ja alumiinilaput viiltoon, sovitetut harkot paikoilleen ja uretaania väliin. Uretaanin kuivuttua voi ovenkarmit asentaa. Tästä on hyötyä, jos oviaukon kohdalta vie läpivientejä tms, ne voi tehdä vapaasti ennen aukon täyttämistä.
Kukaan ei itke sisätasoituksen jälkeen, miten homma on tehty ja pysyy varmasti.
Mutta ainahan siinä on ylimääräistä työtä noissa virityksissä kun kerroksessa sattuu olemaan yleensä enemmän kuin yksi ovi ikkunat päälle (ikkunoiden yläreuna on yleensä samassa korossa ovien kanssa) .Aika hurjalta kuulostaa tuo kolmen konstin uretaaniviritys.
telkkarissa ja parempi se on kuin karmin päälle tehty kipsilevyviritys.
Siporexilla ei tule edes tuota ongelmaa, kun jo runkovaiheessa on helppo latoa täsmätyllä (sahatulla) harkolla yksi kerros oikeaan paikkaan. ikkunanpäällykset ja kerroskorkeudet saa sentilleen halutun korkuisiksi. - vannesahalla.
tehdä muotti ikkuna ja oviaukkojen yläreunaan. Ei vie paljoa aikaa ja on halpa. Jos vielä rakennan talon, en osta kyllä yhtään ylityssysteemiä harkkovalmistajilta, on tuo lautamuotti sen verran nopea, hyvä ja halpa.
muottia tarvitse tehdä, jos karmin yläpuolinen korko on tarkasti tiedossa. Siihenhän se muuraantuu samalla harkkotavaralla muuraustyön edetessä ja rakennesuunnitelman mukaisesti.
Valuhommina tehtyjä palkituksia tehtäessä pitää huomioida kylmäsiltojen katkaisu.
Jos joudut jäljestäpäin 'harkottamaan' oviaukkojen yläpuolisia osia (lähinnä väliseinissä), siihen oli mainittu rälläkkä alumiinisuikale mitoitettu harkko uretaani omiaan, kokeile.
Meillä maksimijännemitta n. 4 metriä. Rakennesuunnittelija oli laittanut ontelon 200 mm. Vaihdatin 150-milliseen, koska kantavuus ei ollut ongelma. Sain 50 mm enemmän eristettä alapohjaan. Hintaeroa 150 mm:llä ja 200 mm:llä ei juuri ollut.