TV 1 esittää ensi tiistaina klo 21.00 ravisuttavan elokuvan "Magdalena-sisaret". Se kertoo katolisen nunnajärjestön johtamista tyttökodeista, joihin sijoitettiin "syntiin" langenneita naisia. Synniksi riitti orpous, raiskatuksi tuleminen tai aviottoman lapsen synnyttäminen. Magdalena-kodit toimivat aina vuoteen 1996 asti.
Katolinen kirkko on vastustanut elokuvaa kiivaasti, mutta sen tekemiä paljastuksia se ei ole kyennyt kumoamaan. Ne päinvastoin vahvistettiin Irish Times -lehden aiheesta julkaisemassa artikkelisarjassa.
Venetsian elokuvajuhlilla palkittu elokuva muistuttaa, ettei naisten sorto uskonnon nimissä rajoitu kiihkomuslimien hallitsemiin maihin, vaan sitä harjoitetaan myös keskellä kristittyä Eurooppaa.
Ajatteleva vl-kristitty voi löytää elokuvasta yhtymäkohtia oman uskonnollisen liikkeensä ajatusmalleihin. Valitettavasti.
Katolinen kirkko on vastustanut elokuvaa kiivaasti, mutta sen tekemiä paljastuksia se ei ole kyennyt kumoamaan. Ne päinvastoin vahvistettiin Irish Times -lehden aiheesta julkaisemassa artikkelisarjassa.
Venetsian elokuvajuhlilla palkittu elokuva muistuttaa, ettei naisten sorto uskonnon nimissä rajoitu kiihkomuslimien hallitsemiin maihin, vaan sitä harjoitetaan myös keskellä kristittyä Eurooppaa.
Ajatteleva vl-kristitty voi löytää elokuvasta yhtymäkohtia oman uskonnollisen liikkeensä ajatusmalleihin. Valitettavasti.
Vastaukset 20
Vanhimmat
tuosta;
>>Venetsian elokuvajuhlilla palkittu elokuva muistuttaa, ettei naisten sorto uskonnon nimissä rajoitu kiihkomuslimien hallitsemiin maihin, vaan sitä harjoitetaan myös keskellä kristittyä Eurooppaa.
kommentoijan kiukusta päätellen.
Kyllä osuikin arkaan paikkaan.
Kyllä vl:t aina kertoilevat omia tarinoitaan miten usko on tullut sieltä katolisesta kirkosta ja kiertänyt mutta katolisen kirkon historia on rumaa ja niin tuokin dokumentti osoittaa, että järjetöntä väkivaltaahan tuo on. Yhtymäkohtia löytyy, uskolla alistamista.
Kuitenkin kyse oli katolisen kirkon nunnien ylläpitämästä laitoksesta.
Kiitos tiedosta. Aion ehdottomasti katsoa.
Naisten sorto on osa vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen oppia. Vl-naiset sortavat itse itseään ja muita vl-naisia ja siirtävät sorron opin omille tyttärilleen, seuraavaan polveen. Niin taitavasti manipuloituja he ovat. Vl-miesten ei tarvitse sitäkään tehdä, he vain nauttivat sorron hedelmistä.
Kaikkia nyky-vl-miehiä itseään ei tosin enää välttämättä innosta se naiskuva joka liikkeessä on vallalla.
tapahtumista kertoo A-M Ylimaula Papin tytär -kirjassaan. Osataan sitä täälläkin
Pitää varmaan lukea tuo kirja, mutta osaatko lyhyesti sanoa, mitä Reisjärvellä tapahtui?
Oletko jossakin katsonut jo ko. elokuvan? Mihin maahan tarkalleen ottaen elokuva sijoittuu? Onko kyseessä dokumentti vai aivan fiktiopohjainen elokuva? Ja millaisia yhtymäkohtia sinä näit elokuvassa vl-uskoon nähden? Kiitos etukäteen inhormaatiosta.
Kertoo Irlannista ja perustuu todellisuuteen, mutta on toteutettu fiktion keinoin.
Vl-kulttuuria muistuttaa erityisesti ikävien asioiden salailu ja kiistäminen. Sekä kaiken perusteleminen Jumalan tahdolla.
Luin ohjelmakuvauksen lehdestä ja alkoi heti ahdistaa. Liian lähellä omia kokemuksia, vaikken vl olekaan. Olen kyllä elänyt lähellä vl-yhteisöjä, ja päässyt näkemään vähän "sisäpiiriäkin".
Kiinnostava leffa kyllä, mutta hermot ei kestä kerrata noita.
Itketti hirveästi, miten niitä nuoria naisia kohdeltiin ja käytettiin uskonnollista väkivaltaa ja fyysistäkin väkivaltaa. Kyseessä on dokumentti. Oikeiden ihmisten tilalle on pantu näyttelijät, mutta kertomus on totta. Nuo laitokset suljettiin vuonna 1996, eli ei siitä kauaa ole. Nykyään näitä naisia on Irlannissa opettajina ja muissa ammateissa, osa kuoli, yksikin tyttö joutui mielisairaalaan ja kuoli sinne anorexiaan vain 24-vuotiaana. Hänellä oli pikkupoika, joka otettiin häneltä pois ja tyttö suljettiin laitokseen. Osa naisista lähti Englantiin töihin. Kannattaa ehdottomasti katsoa kyseinen dokumentti. Se näkyi tv:stäkin. Vaikka dokumentti on julma tosi asia, se on opettavainen ja varoittava esimerkki, mihin hengellinen väkivalta johtaa.
Muistan lapsuudesta kun asioita perusteltiin uskonnolla ja en voinut niitä ymmärtää ja kun yritin kysyä "miksi" niin aina samat selitykset sanottiin tai sitten vain vaiettiin.
Tuo ohjelma auttoi ymmärtämään että uskonto voi olla vain toiminnan väline ´mutta ei välttämättä itse tarkoitus.
sanomalehdessä:
"Tämä vetää vakavaksi. Magdalena-sisaret on vaikuttava, jopa järkyttävä kokemus. Se on pelkästään kehu. Paavi tuskin tykkää elokuvasta. Sekin on pelkästään kehu.
Tapahtumat sijoittuvat 1960-luvun Irlantiin. Katolisen kirkon Magdalena-luostareissa pidetään huolta ns. langenneista naisista. Huolenpito tarkoittaa lähinnä henkistä ja ruumiillista pahoinpitelyä. Nunnien menetelmät täyttävät kaikki sadismin tunnusmerkit. Mikä pahinta, elokuva perustuu tositapahtumiin. Elokuva kertoo neljän Magdalena-käsittelyyn joutuneen naisen tarinan. Kaikkiaan heitä oli n. 30000."
Lisättäköön vielä, että Magdalena-toiminta lopetettiin v. 1996, vasta julkisen kohun jälkeen.
Tässä linkissä selvitetään tarkemmin
http://www.film-o-holic.com/arvostelut/videot/mn/magdalene_sisters.htm
Myös Hesarissa oli aiheesta juttua
http://nyt.hs.fi/elokuva/artikkeli/1076153550314
"Ajatuksena oli, että huonot naiset saataisiin synnittömiksi sinnikkäällä orjatyöllä ja sanan siteerauksella. Keppiä heiluttavat kivikovat nunnat. Elokuvan mukaan laitoksissa ehti virua 30000 naista, kunnes ne vuonna 1996 lakkautettiin."
Tässä yksi linkki magdaleena-sisar ohjelman arvosteluun
jossa sanotaan
"Periaatteessa Magdalena-sisaret on klassinen naisvankilakuvaus, johon on yhdistetty muutama yksilöllinen draama sisarien systeemiin. Tarkoituksellisilla nöyryytyksillä ja pahoinpitelyilläkin halutaan murskata tahto ja mieli; sielulla ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Orjatyö auttoi sisarkuntaa (se lakkautettiin 1996), jonka hiljaisena apuna toimi hallitus (kirkkoa vastaan ei noustu) ja poliisi (ei kysynyt, miksi "syntiset" karkailivat)."
http://www.iltalehti.fi/teevee/200706046186390_tv.shtml
samasta aiheesta. Varmaan puhuttaa tällaiset epäkohdat koko kristikansaa kaikkialla.
No nyt olen sitten katsonut ohjelman. Kiitos avaajalle vinkistä, muuten se olisi mennyt ohi, kun en seuraa tv-ohjelmatietoja.
Dokumentti oli järkyttävä ja raaka, ja etenkin siksi, koska sen tapahtumat ovat nykyaikaa, jonka pitäisi olla sivistynyttä ja valistunutta aikakautta. Sen mitä dokumentin perusteella selvisi, kaikki nuoret naiset taisivat olla laitoksessa "seksuaalirikoksista" ja vahvasti lainausmerkeissä. Laitokseen joutumiseen riitti jopa joutavanpäiväinen huutelu koulun pihalta aidan toisella puolella olevien poikien kanssa. Vanhempien suorastaan sadistinen suhtautuminen juuri synnyttäneeseen tyttäreensä ja synnytyksen jälkeisen tilan hyväksikäyttö suorastaan rikollista. Vauva adoptoitiin suorastaan riistämällä hänet äitinsä käsivarsilta ja samant ien tuli lähtö luostariin. säälittävää oli tytön anelu: Äiti, katso vauvaani, kuinka kaunis hän on! Isä, katso minun vauvaani!"
Avaaja taisi yhdistää kyseisen dokumenti vanhoillislestadiolaisuuteen. En missään suhteessa löytänyt niistä yhtymäkohtia, vaikka yritin sovitella aivan vilpittömästi ja puolueettomasti. Ensinnäkin, eihän tuossa dokumentissa uskonto ja usko näytellyt mitään osaa. Ei edes luostarissa, vaikka siellä oli näitä jumalanpalveluksia ja rukouksia ja Raamatun luentaa. Rahanhimoa ja sadistista väkivaltaa siellä oli, suoranaista pahuutta, kuten esim. siinä voimistelusalikohtauksessa. Vanhemmat eivät lähettäneet tyttäriään sinne mistään uskonnollisesta syystä, vaan oman kunniansa takia. He katsoivat tytärten tahranneen tai pelkäsivät heidän tahraavan perheen maineen.
Toiseksi, vanhoillislestadiolaisuudessa lapsia arvostetaan ja rakastetaan. Se, missä oloissa ja minkä seurauksena he ovat syntyneet, ei sitä vähennä. Vaikeissakin oloissa lapset otetaan vastaan Jumalan lahjoina, kun taas dokumentin perheissä ei ainakaan elatuksen huolia näyttänyt olevan. Hyvin olisi se lapsi tullut elätetyksi ja kasvatetuksi, jos olisi ollut rakkautta sen oman näennäisen kunnian ja kovuuden sijaan.
Minulla ei ole kokemusta sanoa, miten aviottomiin lapsiin suhtudutaan vanhoillislestadiolaisuudessa, koska en tiedä yhtään sellaista, yhdestä olen kuullut kauan aikaa sitten, todenperäisyydestä en tiedä. En myöskään tiedä "seitsenkuisia nelikiloisia" syntyneen. Kai se jotakin kertoo siitä, että vanhoillislestadiolaisuudessa pidetään aivan todella kunniassa koskemattomuutta ennen avioliittoa. Sitä en sano, etteikö lankeemuksia tulisi, ihmisiähän sitä ollaan. Mutta sen osaan varmasti sanoa, ettei langenneitakaan tuolla dokumentin tavalla kohdella.
Nämä nyt ovat minun mielipiteitäni. Järkyttävä oli joka tapauksessa.
Kyllä tuossa on kulttuurisia yhtymäkohtia sen verran että avioton lapsi oli Suomessakin aikoinaan häpeä, ja vauvoja jopa upotettiin sen takia suonsilmiin tms.
Mutta 1960-luvulla vielä oli häpeä olla susipari tai au-lapsi, kunnes asenteet alkoivat muuttua. Nykyään lähes puolet vauvoista syntyvät avioliiton ulkopuolella eikä enää avioliittoon mennäkään samassa mittakaavassa kuin aikaisemmin.
En tiedä, mitkä olivat ne yhtymäkohdat mitä aloittaja näki, mutta itse näen kyllä tiettyjä kulttuurisia elementtejä, juuri tuo uskonnon kautta syntyvän häpeän. Ne joille avioliitto ei uskonnollisessa mielessä merkitse mitään, ei koe aviottoman lapsen häpeää. Sen sijaan uskovaiselle avioton lapsi on vieläkin sellainen asia ettei sitä omalle kohdalle toivota, vaan mieluummin mennään naimisiin.
Kiinnitit huomiota oikeassa paikassa juuri noihin lainausmerkkeihin. Kyllä esim. raiskattu tyttö saatettiin panna tuollaiseen magdalena-laitokseen. Kaikki tytöt eivät olleet äitejä, ketkä olivat joutuneet tuonne laitokseen.
Järkyttävintä tässä on se että kyse on NIIN LÄHIhistoriasta, kun viimeinen pesula suljettiin painostuksen seurauksena vasta vuonna 1996. Siitä on pelottavan lyhyt aika.