Pääkirjoitus tänään:
"Sosiaalitoimi on ihmistä varten
Helsingin sosiaaliasiamiesten raportti sosiaalitoimen viime vuoden työskentelystä on pöyristyttävää luettavaa. Raportti maalaa kafkamaisen kuvan virastosta, jossa asiakkaita pallotellaan virkailijalta toiselle ilman, että kukaan ottaisi asiakkaan todellisista tarpeista selvää. Varsinaisesti asiakkaita ei kuitenkaan juoksuteta eri virkailijoiden puheilla, sillä he eivät raportin mukaan näe asioistaan päättäviä virkailijoita juuri koskaan.
Kun helsinkiläinen joutuu sosiaalitoimen asiakkaaksi esim. toimeentulotukea hakemaan, on se useimmille nöyryytys jo sinänsä. Siksi tuntuukin erityisen pahalta, kun yhä useampi Helsingin sosiaaliviraston asiakkaista valittaa epäasiallisesta kohtelusta. He eivät saa neuvoja hakemusten täyttämiseen, heiltä pyydetään puuttuvia liitteitä yksi kerralaan, ja harkinnanvaraisissa tilanteissa päätökseen vaikuttavia seikkoja tulkitaan asiakkaalle epäedullisesti.
Kovin epäreilua on sekin, että sosiaalivirasto maksaa toimeentulotukena myönnetyt laskut myöhässä ja viivästyskorot jäävät asiakkaan tappioksi.
Sosiaaliviraston ainoa tarkoitus ei ole jakaa rahaa tiettyjen normien mukaan. Sitä tarkoitusta varten ei tarvittaisi niin laaja-alaista koulutusta kuin sosiaalityöntekijöiltä vaaditaan.
Sosiaalitoimen asiakkaiden rahapulan takana on syitä, joiden selvittäminen ja esiin tulleiden ongelmien ratkominen on tärkeää, jotta asiakasta voitaisiin auttaa omille jaloilleen.
Suuri osa Helsingin sosiaaliviraston vaikeuksista johtuu pari vuotta sitten tehdystä organisaatiouudistuksesta, joka pilkkoi yhden asiakkaan monet ongelmat eri työntekijöiden hoidettaviksi.
Ei riitä, että Helsingin sosiaalivirastossa myönnetään erehdykset, vaan ne on myös nopeasti korjattava."
"Sosiaalitoimi on ihmistä varten
Helsingin sosiaaliasiamiesten raportti sosiaalitoimen viime vuoden työskentelystä on pöyristyttävää luettavaa. Raportti maalaa kafkamaisen kuvan virastosta, jossa asiakkaita pallotellaan virkailijalta toiselle ilman, että kukaan ottaisi asiakkaan todellisista tarpeista selvää. Varsinaisesti asiakkaita ei kuitenkaan juoksuteta eri virkailijoiden puheilla, sillä he eivät raportin mukaan näe asioistaan päättäviä virkailijoita juuri koskaan.
Kun helsinkiläinen joutuu sosiaalitoimen asiakkaaksi esim. toimeentulotukea hakemaan, on se useimmille nöyryytys jo sinänsä. Siksi tuntuukin erityisen pahalta, kun yhä useampi Helsingin sosiaaliviraston asiakkaista valittaa epäasiallisesta kohtelusta. He eivät saa neuvoja hakemusten täyttämiseen, heiltä pyydetään puuttuvia liitteitä yksi kerralaan, ja harkinnanvaraisissa tilanteissa päätökseen vaikuttavia seikkoja tulkitaan asiakkaalle epäedullisesti.
Kovin epäreilua on sekin, että sosiaalivirasto maksaa toimeentulotukena myönnetyt laskut myöhässä ja viivästyskorot jäävät asiakkaan tappioksi.
Sosiaaliviraston ainoa tarkoitus ei ole jakaa rahaa tiettyjen normien mukaan. Sitä tarkoitusta varten ei tarvittaisi niin laaja-alaista koulutusta kuin sosiaalityöntekijöiltä vaaditaan.
Sosiaalitoimen asiakkaiden rahapulan takana on syitä, joiden selvittäminen ja esiin tulleiden ongelmien ratkominen on tärkeää, jotta asiakasta voitaisiin auttaa omille jaloilleen.
Suuri osa Helsingin sosiaaliviraston vaikeuksista johtuu pari vuotta sitten tehdystä organisaatiouudistuksesta, joka pilkkoi yhden asiakkaan monet ongelmat eri työntekijöiden hoidettaviksi.
Ei riitä, että Helsingin sosiaalivirastossa myönnetään erehdykset, vaan ne on myös nopeasti korjattava."
Vastaukset 8
Vanhimmat
viime syksyltä:
http://www.hs.fi/tulosta/HS20060920SI1MA018g1
Sosiaaliasiamiesten riippumattomuus koetuksella
Sosiaaliasiamiesten riippumattomuus on joutunut vaakalaudalle heihin yllättävän usein kohdistuvan painostuksen seurauksena.
Kuntalaisten perusoikeudet saattavat samalla joutua uhatuiksi.
Jokaisen kuntalaisen tulee saada ne etuudet, jotka hänelle kuuluvat.
Valtiotieteen maisteri Minna Doganin tutkimuksessa (Sosiaaliasiamiehet asiakkaan aseman ja oikeuksien puolustajina) neljä kymmenestä haastatellusta sosiaaliasiamiehestä kertoi joutuneensa uhkailun tai painostuksen kohteeksi.
Dogan sanoo yllättyneensä ilmiön yleisyydestä. Hän haastatteli tutkimukseensa Etelä- ja Länsi-Suomen läänien sosiaaliasiamiehet, jotka edustavat lähes neljännestä koko maan asiamiehistä. Haastateltujen asiamiesten hoidossa ovat lähes 130 kunnan sosiaaliasiat.
Kaikista maan kunnista runsaat 80 prosenttia tekee yhteistyötä sosiaaliasiamiestoiminnan järjestämisessä. Yli puolet kunnista hankkii tämän palvelun täysin kuntien ulkopuolelta. Asiamiehet ovat lisäksi sijoittuneet erityishuoltopiireihin sekä sosiaali- ja terveystoimeen.
- Asiamiehiä on uhkailtu riippumatta siitä, missä organisaatiossa he työskentelevät. Uhkauksen sisältönä on voinut olla asiamiehen työsuhteen päättyminen. On myös kielletty ottamasta yhteyttä mediaan tai kunnan luottamushenkilöihin, Dogan kertoo.
"Vakavinta sensurointi"
Vakavimpana uhkana työn riippumattomuudelle Dogan pitää asiamiehen raporttien sensurointia tai vaatimuksia raportin kirjoittamisesta uudelleen.
- Raportit on tarkoitettu kunnanhallitukselle ja sosiaali- ja terveyslautakunnalle, mutta jos niitä jossakin välissä sensuroidaan tai vaaditaan kirjoittamaan uudestaan, välttämättä kunnan luottamushenkilötkään eivät saa tietää, mitä kunnan sosiaalihuollossa tapahtuu, Dogan sanoo.
Sosiaaliasiamiehiä on painostettu olemaan kertomatta asiakkaille kaikista heille kuuluvista etuuksista.
Hän tutki myös sitä, keitä uhkailijat olivat. Listalta löytyy kuntien sosiaalijohtajia, lakimiehiä ja henkilöstöjohtoa.
Raha sanelee
Doganin mukaan suurin syy sosiaaliasiamiehen painostukseen on raha.
- Kunnat pelkäävät, että jos asiakkaat tietävät enemmän, rahaa kuluu enemmän.
Sosiaaliasiamiehen tehtäviin kuuluu pitää huolta kuntalaisten oikeuksista, mutta kunnat kitsastelevat kukkaronsa avaamisessa. Se koskee etuuksia, mutta lisäksi sosiaaliasiamiestoiminnan järjestämistä.
- Pohjois-Suomesta on kerrottu, että asiamiehen virka on perustettu toisen viran oheen, ja sitten on asiamiehelle sanottu, ettei siihen tehtävään saa käyttää työaikaa. Ei nyt voi sanoa, että asiamiehet tekisivät työtään henkensä kaupalla, mutta pienillä paikkakunnilla vaikeudet voivat ulottua yksityiselämänkin puolelle, kun asiamies työnsä vuoksi joutuu helposti negatiivisen huomion kohteeksi, Dogan sanoo.
Parannuksia syntynyt
Hankaluuksista huolimatta viisi vuotta toimineet sosiaaliasiamiehet ovat saaneet aikaan parannuksia sosiaalihuollon asiakkaiden asemassa ja kuntien toiminnassa.
Doganin mukaan toiminta on vaikuttanut eniten yksittäisten asiakkaiden tilanteisiin. Sen lisäksi sosiaalityöhön on saatu lisää resursseja, töitä on organisoitu entistä paremmin, toimeentulotuen käsittelyajat ovat lyhentyneet ja sosiaalihuollon runsastuneet päätökset perustellaan entistä paremmin.
- Antaisin järjestelmälle arvosanaksi 7,5, Dogan sanoo.
Hän ehdottaa järjestelmään muutosta, jonka mukaan sosiaaliasiamiehen raportti annettaisiin suoraan lääninhallitukselle, jotta kunnat eivät pääsisi väliin sensuroimaan. Osa asiamiehistä antaa raporttinsa nykyisin yhtä aikaa sekä kunnalle että lääninhallitukselle. Lääninhallituksiin tarvittaisiin Doganin mielestä lisää valvontaresursseja.
Yhdistyksestä tukiverkosto
Sosiaaliasiamiehet ry:n puheenjohtaja Lilli Autti sanoo käytännön osoittaneen, ettei asiamiehen riippumattomuutta ole laissa kovin hyvin turvattu. Laki ainoastaan määritteli asiamiehen tehtävät, mutta asiamiehet ovat itse luoneet tavat, joilla töitä tehdään, Autti sanoo.
- Yhdistys perustettiin tukiverkostoksi, jonka avulla halutaan luoda yhtenäiset menettelytavat.
Hän ei vaikuta kovin yllättyneeltä siitä, että suurta osaa asiamiehistä on painostettu myötäsukaisiksi kunnille.
- Itsekin mietin, että Helsingin kokoisessa kaupungissa on vain yksi täysiaikainen ja yksi osa-aikainen asiamies. Onhan sekin eräänlaista painostusta, että toimintaedellytykset ovat vajavaiset, kun ajatellaan, että 80 000-100 000 asukasta yhtä sosiaaliasiamiestä kohti on katsottu ihanteelliseksi asukaspohjaksi, Autti toteaa.
- Ja onhan minullekin sanottu, ettei pidä ottaa niin paljon kantaa, mutta ei ole vaadittu, että jotakin raporttia tulisi korjata. Se on minusta ääripää, Autti sanoo.
Toiminnan alkuvaiheissa hänelle syntyi tunne, että asiamiesten esille nostamia kysymyksiä pidettiin heidän keksiminään, vaikka ne olivat asiakkaiden kokemuksia. Autti korostaa, että asiamiehen työ on vaativa ammatti, jota ei hoideta hyvin vain vasemmalla kädellä.
Lavea työsarka
Yksittäisen asiakkaan auttaminen on keskeinen osa asiamiehen työtä, mutta ei ainoa. Tiedottaminen, yhteydenpito päättäjiin, vaikuttaminen valvontaviranomaisiin, Autti luettelee. Hänen mielestään on pyrittävä vaikuttamaan rakenteisiin asiakkailtakin tulevan tiedon perusteella. Sitä tietoa ei saa mistään muualta, hän sanoo.
- Sosiaaliasiamies ei ole hallinnossa hiljainen puskuri, joka toppuuttelee asiakkaita. Lain mukaan asiamies on asiakkaan edustaja organisaation suuntaan, ei päinvastoin. Kysymys on kuntalaisten perusoikeuksista, joiden toteutumista asiamies valvoo, Autti muistuttaa.
Asiamiestoiminnan kehittämistä pohditaan paraikaa työryhmässä osana sosiaalialan kehittämisohjelmaa.
Jouko Hovi
Kirjoittaja on UP-uutispalvelun artikkelipäätoimittaja
en omin silmin näkisi:
"Vakavimpana uhkana työn riippumattomuudelle Dogan pitää asiamiehen raporttien sensurointia tai vaatimuksia raportin kirjoittamisesta uudelleen.
- Raportit on tarkoitettu kunnanhallitukselle ja sosiaali- ja terveyslautakunnalle, mutta jos niitä jossakin välissä sensuroidaan tai vaaditaan kirjoittamaan uudestaan, välttämättä kunnan luottamushenkilötkään eivät saa tietää, mitä kunnan sosiaalihuollossa tapahtuu, Dogan sanoo.
Sosiaaliasiamiehiä on painostettu olemaan kertomatta asiakkaille kaikista heille kuuluvista etuuksista.
Hän tutki myös sitä, keitä uhkailijat olivat. Listalta löytyy kuntien sosiaalijohtajia, lakimiehiä ja henkilöstöjohtoa.
Raha sanelee
Doganin mukaan suurin syy sosiaaliasiamiehen painostukseen on raha.
- Kunnat pelkäävät, että jos asiakkaat tietävät enemmän, rahaa kuluu enemmän. "
Lain mukaan sossun tulee auttaa ja neuvoa asiakasta saamaan oikeutta itselleen ja asioidensa käsittelyyn, mutta sitähän he eivät tee!
Tulee mieleen tänne vähän aikaa sitten kirjoittanut ylimielinen opiskelija, joka huomautti nimenomaan tuosta, että kun ihmiset ovat niin tyhmiä, että eivät kysy neuvoa sossusta. Kysytäänhän sieltä, mutta kun neuvoja ei anneta! Hah!
Ja sensuroidaan raportteja! USKOMATONTA!
raportteja, että kunnan päättäjät eivät saisi tietää, millaista vääryyttä sosiaalitoimessa harjoitetaan!!!!!
Rikollista roskajoukkoa koko sossu!
"Lukekaa, mitä uskomatonta tekstiä..." on tämän päivän Uutispäivä demarista.
http://www.demari.fi/Article.jsp?article=5816
lukekaa se...siinä historiaa kirjoitetaan kokoajan uudelleen. Eli historiaa ei enään ole.
tekstiä on ollut jo aiemminkin.
Hesari tiedotti muutama vuosi takaperin mm. oikeusasiamiehen huomautuksista isolla jutulla, paikallinen lehti sisältää yleisönosastolla vähän väliä sosiaalin mielivallasta kertovia kirjoituksia jne.
Ei ne asiat mihinkään muutu. Yleistyvät vain.
ovat saaneet aivopestyksi hänetkin jo. katsopa millaisia lausuntoja on alkanut tulla sieltäkin,ns maanantaikappaleita.