Minulla on ihana 4v.collie uros, joka on todella kiltti ja rauhallinen,kotioloissa oikea enkeli. Hän on nöyrä ja tottelee...kunnes lenkillä ollessamme tulee toinen koira vastaan. Hän repii,riuhtoo haukkuu,tuntuu,että häntä ei saa pidettyä aloillaan millään.Olen itse aikuinen,mutta pienikoinen ja koira on voimakas. Hän tuli meille n,11kk:n ikäisenä. Rakkaat koira ihmiset,nyt olisi hyvät neuvot tarpeen.!!!
koiraongelma vai ongelmakoira
minttumaaria
9360
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
aloittaa määrätietoisen koulutuksen. Aina kun rupee riuhtomaan kiellät topakasti "EI", alkuun joudut ottamaan ihan liki ja vaikka käsket istumaan (tuskin se kuitenkaan onnistuu ja ehkä on muutenkin pöljää jos toinen joutuu aina pyllylleen kun toinen koira tulee vastaan ; )) mutta siis kyllä alkuun pitää melkeinpä pysähtyä ja torua kokoajan ja sitten aina heti makupala. Pitäisi jossain vaiheessa hokata että kun ei riehu saa makupalan. Näin olen yhden riehujan todennut oppivan mutta voi kai niitä parempiakin tapoja olla. Ja se, että oppiiko enää uusia temppuja, tosin ei tuo niin vanha vielä ole joten jospa oppisi. Lykkyä tykö.
Siis koiranikä ei vaikuta oppimiseen. Itselläni on 6v koira ja opetellaan kaikenlaista kerrataan muuta jne. Koulutuksessa minulla on ollut kaikenikäisiä koiria jne. Eli ei se ikä. Lähinnä se, että onko järkeä opettaa jotain "temppua" enää 10v koiralle jne, mutta oppii koira kyllä minkä ikäisenä vain.
Räyhäyksestä tuo neuvo minkä sait oli aika hyvä, mutta en kehota tuota pyydä istumaan. Sinun pitää opettaa koirasi ohittamaan - ei istumaan ja ottamaan huomiota rähjäyksen "kohteeseen". Sinun pitää saada se huomio itseesi.
Eli opeta koiralle katsekotakti ja sivullaseuraaminen katsekontaktin kanssa niin, että se osaa sen hyvin. Ja älä käytä sanaa "ei" se ei ole käsky, koska se ei opeta koiralle varsinaisesti mitään. Käytä mieluummin opetuksessa jotain sanaa jota et ole vielä käyttänyt. Esim. "ohi", "nätisti" jne..ihan mikä vain.
Kun koirasi siis osaa jo hyvin ottaa katsekontaktin (kannattaa käyttää opetuksessa vihjesanaa esim. katso) ja seuraa sivullasi katsekontaktilla hyvin siirry siis kadulle. Aina, kun näet koiran pyydät sivulle ja katsekontaktia. Pyöritte, vaikka paikallanne, mutta ette pysähdy vaan koitat keskeyttää koirasi tuijotuksen muuhun. Makupalat auttavat aluksi ja tuo pyöriminen myös hieman, koska koiran on "pakko seurata".
jos tämä ei ns. onnistu vaan koirasi kiskoo liikaa niin harjoittele aluksi esim. kuonopannan kanssa, jolloin koirasi on paremmin hallinnassa.
Minulla on koulutusohjeet kyllä noihin kaikkii apuvälineitä koulutukseen, mutta kokeile noin ja voit mailatakkin, jos haluat: [email protected]
Toivottavasti tuosta oli jotain apua.
ne ovat kovasti tarpeeseen. En tullut edes ajatelleeksi kuonopantaa. Jospa se rupeaisi nyt paremmin onnistuun, vois ottaa vauvan ja koiran yhtäaikaa ulkoileen. Koiran kans on kahestaan vielä jotenki pärjänny,mutta kun lähtee vauvan kans ulos, nii ei raaskis jättää koiraraukkaa yksin kotiin,aina se ois innoissaan mukaan lähdössä!!!
Itselläni on myös collie, jonka otin vähän vanhempana kuin olisi "hyväksi".Opiskelen itse eläinalaa ja täällä on ollut puhetta tästä oppimisesta ja iästä.Koiralla muistaakseni on tärkein oppimiskausi niihin aikoihin kun ne ovat luovutusikäisiä, siksi se olisi paras ottaa silloin.Silloin se oppii asioita enemmän kun enää koskaan.Se on tärkein oppimiskausi.Se myös muistaa(alitajunnassaan kai ainakin)tältä kaudelta asioita eniten ja ne mitä tällä kaudella on tapahtunut se muistaa aina.Oma hauvani on siis tärkeimmällä oppimiskaudellaan ollut vielä pienessä pentuaitauksessa ja elänyt vauvaelämää ilman sääntöjä ja opetusta.Siksi kai vieläkin vähän vauvamainen..mutta kyllä se siitä vielä oppii.Onkohan koirallasi jotain pahoja kokemuksia toisista hauvoista?Toiset koirat eivät koskaan opi sietämään muita koiria, eikä mielestäni tarvitsekaan.Ymmärrän kyllä että haluat että se osaisi edes käyttäytyä ja olla vaikka välittämättä mielummin kuin että räyhää.
Meillä käy tuttuja koiran kanssa, ja hän ei koskaan käyttäydy mitenkään uhkaavasti toista koiraa kohtaan, vähän haistelee ja on aika välinpitämätönkin, samoin jos hän on kyläpaikassa mukana. Otin hänet tosiaan vajaan vuoden ikäisenä paikasta,jossa oli pari muutakin collieta. Hän oli viettänyt suuren osan elämästään häkissä ulkona,toisen koiran kanssa.Ilmeisesti ei ollut paljon tottunut narussa olemaan. Hän on meille tosi rakas perheenjäsen.
Meillä käy tuttuja koiran kanssa, ja hän ei koskaan käyttäydy mitenkään uhkaavasti toista koiraa kohtaan, vähän haistelee ja on aika välinpitämätönkin, samoin jos hän on kyläpaikassa mukana. Otin hänet tosiaan vajaan vuoden ikäisenä paikasta,jossa oli pari muutakin collieta. Hän oli viettänyt suuren osan elämästään häkissä ulkona,toisen koiran kanssa.Ilmeisesti ei ollut paljon tottunut narussa olemaan. Hän on meille tosi rakas perheenjäsen.
Tuli kaks samaa viestiä yhen kirjaimen erolla...!
Lila on sinänsä oikeassa tämän iän kanssa. Koiran tärkein kausi on aivan pienenä noin 6viikkosesta alkaen. Ja "kestää" kokonaisuudessaan noin 5-6kk:den ikään asti. Eli tämä ns. tärkeinkausi tarkennettuna tarkoittaa juuri sitä, että koira muistaa kaiken ja olisi hyvin tärkeää sosialistaa koiraa tuolloin ja vain "hyviin" ihmisiin, jotka todella ovat koirasta kiinnostuneita jne, tutustuttaa muihin koiriin (killtteihin). Eli kaiken pitäisi olla positiivista. Säännöt ja kieltoja saa olla toki, mutta kaikki koulutus yms on oltava täysin leikkiä, eli mukavaa ja hauskaa.
Mutta kyllä se on niin, että koira muistaa lyönnit, koiran hyökkäyksen yms, vaikka olisi 5-vuotias jo se painuu mieleen ja silloin on vain ns. helpompi koittaa korjata tämä asia ilman pysyviä traumoja/ongelmia mitä koiralle voi tulla. Pentuna koira on herkempi ja tiedostelee vasta ympäristöään eli aivan tuo 6viikkosesta 16 viikkoseen on tärkeä aika.
Oppimiseen tämä ei taas sinänsä vaikuta. Pentu on avoin kaikelle uudelle, kiinnostunut jne, mutta pitää muistaa myös että pentu väsyy nopeasti. Mutta vanhemmalla koiralla taas on jo peruskoulutuksen jälkeen, jos haluaa hioa jotain asiaa ym niin kärsivällisyyttä enemmän. Eli koira kyllä oppii minkä ikäisenä vaan. Yleensä, jos koira ei opi on syy omistajasta, ei koirassa.
Mutta pentuaika on kyllä todella tärkeä, mutta liika "suojeleminen" on myös pahasta.
Tässä tapauksessa (rähjäys) mistä puhuttiin ei koiran iällä ole mitään merkitystä. Räyhäys ei välttämättä edes ala heti. Koira voi olla, kuin enkeli 2-vuotiaaksi ja sitten alkaakkin räyhätä. Silloin kannattaa miettiä mikä voisi olla vialla.
Tuosta, että koira hyväksyy koirat omalle pihalleen ja reviirilleen. Ymmärsin näin. Niin koirahan on vapaana? Eli tässä voisi olla kyseessä ns. hihnailmiö. Eli vapaana ollessaan koira ei koe syytä rähjätä, kun taas on kiinni veikkaan, että koiralla heiluu häntä suht.koht nopeasti, kun se räyhää. Eli silloin koira räyhätessään samalla alistuu, jos näin on. Eli syy on lähinnä pelko ja sen aiheuttaisi tässä tapauksessa hihna (jos vapaana ollessaan koira ei räyhää). Koira on hihnassa ja kokee olonsa epävarmemmaksi, kuin vapaana. Vapaana sillä on kaikki mahdollisuudet paeta ym. Hihnassa ei ja jos koira kiskoo joutuu ihminen pitämään lujasti kiinni ja samalla myös tämä ns. pahentaa tätä hihnailmiötä (tämä on oma keksimäni nimitys tälle).
Oma koirani meinaan teki sitä, että epävarmana ja suojelevana koirana varsinkin pimeällä rähjäsi ihmisille aina. En voinnut ede jutella naapurin kanssa, kun koira haukkuu vieressä. Kun koira on ollut vapaana tämä on mennyt ohi ja nykyään aina voin ainakin tuttujen (kuten naapurimme) jutella rauhassa, vaikka koira olisi hihnassa. Sama juttu, että koirani ei ole tottunut lapsiin ja kiltisti "paimentaa" lapset järjestykseen hihasta, jos ei kielletä (ei ole mukavaa) ja lenkillä räyhäsi kaikki lapset. Tämäkin on vähentynyt ja melkein kokonaan loppunut, vaikka koira olisi hihnassa, kun vapaana ollessaan on leikkinyt koirien kanssa ja naapurin lapset (pieniä) olleet ympärillä ja huomannut, että ei ne lapset sitä syökkään. :) Eli minun koiralla ainakin oli tämä "hihnailmiö", joka korosti epävarmuutta ja minun suojelun tarvetta.
Olipa sekavasti ja pitkästi. :)
paljon järkevää asiaa.Kiva lukea, ku joku viitsii kirjottaa...Meillä ei voi paljon ääntään korottaa tai ees kutittaa toista, kun välissä on rauhaa rakastava "erotuomari",joka haukkuu niin kauan että lopetetaan.Onkohan tää luonteenomaista yleensä paimenkoiralle?