Hiljainen rautatie
Hiljaiset horsmat
Kukkivat akaasianoksat
sen laidalla
Kuljettivat yhdessä
Niin monia,
Niin kauas,
Niin monta kertaa
Kenelle uskottiin
Se ensimmäinen kerta
kun kukaan ei palannut
kukaan ei kuitannut lähtöään
kuiskaamalla iloansa kotirannoilleen
Niille, jotka keinuttivat ikuisen tuulen säveltä sylissään
merkiksi sammumattomalle tulelle
ja sille,
että mikään ei koskaan
voinut tulla esteeksi
kahlimattomalle vapaudelle
Mitä se sitten ikinä olikin
Ilta palaa taas raiteiden luokse,
laskee niille säkillisen rauhaa
ja ripauksen tietoa,
mihin ne voivat uskoa
jos jaksavat
Koivut levittävät oksansa peitoksi,
maa herää taas
odottaen palaavia
Unohtamatta koskaan
Hiljaiset horsmat
Kukkivat akaasianoksat
sen laidalla
Kuljettivat yhdessä
Niin monia,
Niin kauas,
Niin monta kertaa
Kenelle uskottiin
Se ensimmäinen kerta
kun kukaan ei palannut
kukaan ei kuitannut lähtöään
kuiskaamalla iloansa kotirannoilleen
Niille, jotka keinuttivat ikuisen tuulen säveltä sylissään
merkiksi sammumattomalle tulelle
ja sille,
että mikään ei koskaan
voinut tulla esteeksi
kahlimattomalle vapaudelle
Mitä se sitten ikinä olikin
Ilta palaa taas raiteiden luokse,
laskee niille säkillisen rauhaa
ja ripauksen tietoa,
mihin ne voivat uskoa
jos jaksavat
Koivut levittävät oksansa peitoksi,
maa herää taas
odottaen palaavia
Unohtamatta koskaan
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.