Se kyllä todellakin satuttaa kun ei oo ketään jonka sylissä olla jota rakastaa ja jolta SAADA VASTARAKKAUTTA! se todellakin satuttaa kun näkee onnellisia ja rakastuneita pareja,kun itse tahtoisin olla osa sitä. kun itse tahtoisi löytää sen oikean ja ystäviä jotka todella välittäisi. olen yksinäinen siksi kun ei ole miestä rinnallani joka oikeasti välittäisi. eihän mulla ole oikeen koskaan ollut hyviä kavereitakaan, ykskin petti mua koko ajan luulin parhaaksi kaveriksi. aina mua on kiusattu siitä kun olen ollut kiinnostunut jostakin miehestä, aina saannut paskaa niskaani siitä. ei tätä vaa enää jaksa! nytkin joudun kattelemaan kun joku kävelee käsi kädessä jonkun toisen naisen kanssa. ja useat naiset puhuvat musta pahaa.. ei näy ystäviä eikä miestäkään, kunpa näkyisikin.
miksi ei kukaan
voi ymmärtää(n)
6909
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
sitähän me kaikki kaipaamme. itse taas kaipaan nyt "vain" pelkkiä ystäviä, joltai saisi rakkautta ja välittämistä.
musta on ihana nähdä onnellisia pareja, kun niillä näyttää menevän hyvin. :)
kai sitä itse pitäis vaivaa nähdä, ja erehdysten kautta oppia. tutustu vaikka muhun? (tai sit huono idea?)
Se satuttaa.. :´(. On hienot ilmat ja tahtois olla ulkona, esim. rannalla/puistossa. Mutta pää meinaa hajota kun on niitä onnellisia kyyhkyläisiä käsi kädessä. En pysty sulkemaan näitä onnellisia pareja ajatuksistani, vaan se ahdistaa minua. Mietin jopa että mitä seurustelevat ovat tehneet ansaitakseen rakkauden. En tiedä miltä tuntuu kun on rakastunut, ehkä nuoruuden alkuajoilla olin hieman ihastunut joihinkin tyttöihin. Rakastuneet näyttävät onnellisilta, ehkä se rakkaus tekee särkyneen eheäksi.
Mietin että olisko parempi olla pois ulkoa, missä vois joutua näkemään rakastuneita ja jäädä asuntoon makaamaan. Vai jatkaako itsensä kiduttamista olemalla muiden joukossa.. Todennäköisyys kohdata rakkaus suurenee kun on muiden joukossa.
Kyllä tuolla ulkona näkee nyt kauniina kesäpäivinä ihania pareja. Jatkuvasti sitä ajattelee että olisinpa tuo tai tuo, ja pian huomaakin että tippa tuli taas silmään.
Kerrohan, millä keinoilla sä olet sitten sitä omaa kultaa yrittänyt metsästää ja mistä ja millä kriteereillä? Mitä sulla on itselläsi tarjottavaa? Miksi susta sitten puhutaan pahaa? Millainen sä olet noin yleisesti?
Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi, pitäisi opetella rakastamaan ensin itsään, sitten voi rakastaa toista, hyväksymään itsensä sellaisena kuin on. Toisia et voi muttaa, vaan itseäsi.
Siitä se lähtee, älä epäile vaan usko.
Oivallukset eivät tule nappia painamalla eikä Rakkaus pakottamalla.