Erään Helsingin sairaalan päivystyspolilla on kehitetty yhteistyössä erään poliisipiirin kanssa
pahoinpitely sekä kehokarttalomake, jolle kirjataan uhrien vammat ja muut pahoinpitelyä koskevat tiedot.
Lomake selkeyttää hoitohenkilökunnan toimintaa sekä turvaa uhrtin mahdolliset rikos- ja oikeusprosessit. Näin sanotaan.
Kaavake on käytössä jo parissakymmenessä Etelä-Suomen kunnassa.
Nyt kysynkin kumman lausunto menee edelle poliisin vaiko lääkärin? Poliisi väittää ettei pahoinpitelyä ole tapahtunut. Toisaalta uhrilla on lääkärintoditus ym. tiedot, joista käy ilmi tapahtuneet. Lisäksi neljän tunnin odotus päivystyspolilla.
Miksi poliisi väittää toista mitä lääkärintoditus?
Eikai kukaan mene huvikseen aamuyöstä istumaan sairaalan päivystykseen jos ei olisi aihetta.
pahoinpitely sekä kehokarttalomake, jolle kirjataan uhrien vammat ja muut pahoinpitelyä koskevat tiedot.
Lomake selkeyttää hoitohenkilökunnan toimintaa sekä turvaa uhrtin mahdolliset rikos- ja oikeusprosessit. Näin sanotaan.
Kaavake on käytössä jo parissakymmenessä Etelä-Suomen kunnassa.
Nyt kysynkin kumman lausunto menee edelle poliisin vaiko lääkärin? Poliisi väittää ettei pahoinpitelyä ole tapahtunut. Toisaalta uhrilla on lääkärintoditus ym. tiedot, joista käy ilmi tapahtuneet. Lisäksi neljän tunnin odotus päivystyspolilla.
Miksi poliisi väittää toista mitä lääkärintoditus?
Eikai kukaan mene huvikseen aamuyöstä istumaan sairaalan päivystykseen jos ei olisi aihetta.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Lääkärin lausunto vammoistasi on yksi todiste muiden joukossa. Lääkäri esittää lausunnossaan todetut vammat (esim. mustelma käsivarressa, halkaisija 4cm, syntynyt tutkimusta edeltävän 6h aikana). Hän voi myös esittää arvionsa vamman syntytavasta (esim, onko vamma syntynyt iskun vai puristuksen seurauksena, tai onko vamassa ollut jotain vierasesineitä (esim. haavassa lasisiruja, jotka voisi olla merkki siitä että vamma on seurausta pullolla tms. lyönnistä))
Lääkärikään ei ole röngen katsetta, joten hän ei voi lausunnossaan kertoa miten vammat ovat syntyneet (siis ovatko esim. tappelun jälkiä vai pahoinpitelyn aiheuttamia vai kaatuessa syntyneitä). Hän voi vain esittää miten tämän kaltainen vamma tyypillisesti syntyy (esim. onko mustelma muodoltaa sellainen, että voisi olla syntynyt nyrkin iskusta tai onko uhrilla muita vammoja, jotka tukevat päävammaa, esim jos kaatuessaan murtaa ranteensa saa yleensä jonkin laisen vamman myös polviin tai lonkkaan.
Tarvittaessa oikeuslääkäri voi verrata uhrin, syytetyn ja todistajien lausuntoja syntyneisiin vammoihin ja esitää tämän perusteella lausunnon, jossa kertoo mitkä vammat tukevat kenenkin kertomusta ja mitä osia kertomuksesta hän pitää mahdottomina vammojen perusteella (siis jos uhri väittää syytetyn kuristaneen häntä niin, että hän meni tajuttomaksi hapen puutteen seurauksena, mutta kaulassa ja niskassa ei näy mitään jälkiä, voi oikeuslääkäri pitää uhrin kertomusta todennäköisesti epätotena.
Poliisin on tutkittava kaikki pahoinpitelyepäillyt. Tutkimuksestaan poliisi tekee esitutkintapöytäkirjat, joiden perusteella käräjäoikeus tekee syyttämis- tai syyttämättäjättämispäätöksen. Jos käräjäoikeus päätyy syyttämään, niin juttu etenee käräjäoikeuteen.
Lain mukaan esitutkinnasta vastaa kuitenkin poliisi.
Poliisi ei tutki sellaisia pahoinpitelyjä, jotka tulkitaan lieviksi, jos asianomistaja on täyttänyt 15 v. ellei asianomistaja vaadi niistä rangaistusta, vaikka olisi kuinka käynyt niiden johdosta lääkärissä.
16 § (21.4.1995/578)
Syyteoikeus
Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä lievästä pahoinpitelystä, joka on kohdistunut viisitoista vuotta täyttäneeseen henkilöön, eikä vammantuottamuksesta, ellei asianomistaja ilmoita rikosta syytteeseen pantavaksi
ei ole kysymys alaikäisestä. väkivalta oli raakaa ja ilmeinen tappamisen tarkoitus. päähän potkittiin ja kaadettiin katuun. potkijoina useita henkilöitä. vieras tuli väliin sekä sai myös turpiinsa. onneksi potkittu selvisi hengissä. että tämmönen tapaus.
uhri vaati rangaistusta vammoistaan sekä rikki menneestä omaisuudestaan, ei tutkita!
Nyt taitaa olla tarpeen, että tilaat poliisilta pöytäkirjan ja luet sen läpi. Tutkinnanlopettamispäätöksessä kyllä kerrotaan, mihin seikkoihin poliisi perustaa tiedon, että pahoinpitelyä ei ole tapahtunut.
Jos se on virheellinen, niin juttua voidaan ottaa uudelleen esille, ilmoitus vain tutkinnajohtajan esimiehelle.
Pahoinpitelytuomio tarkoittaa, että henkilön on todettu syyllistyneen pahoinpitelyyn, joka ensinnäkin on tahallinen teko, ja toiseksi otetaan huomioon tilanteen kokonaisuus. Tuomion antaa tuomioistuin - ei poliisi eikä lääkäri. Eli on mahdollista että olet saanut joltakulta vammoja ilman, että hän olisi syyllistynyt rikoslaissa tarkoitettuun pahoinpitelyyn. Myös hyökkääjälle voi syntyä vammoja jos hyökkäyksen kohde puolustautuu.
Lääkäri taas ei voi tuomita ketään pahoinpitelijäksi vain toteamalla, että uhrilla on pahoinpitelyn vammoja. Lääkäri kirjaa sen miten vammat potilaan kertoman mukaan ovat syntyneet, ja sen vastaavatko vammat kertomusta, eli on mahdollista vammojen syntyneen pahoinpitelyn seurauksena.
ei sitä perustella mitenkään ettei pahoipitelyä ole tapahtunut. onhan todistajan sana joka on kirjattu tutkintailmoitukseen.
ymmärrän ettei lääkäri anna tuomiota eikä poliisi vaan sen antaa oikeuslaitos. jos silminäkijä kertoo (sai itsekin turpiinsa) sekä uhri että päähän potkimen tapahtui. myös eräs taho kertoi menneensä väliin jne. johan nyt on kumma jos päähän potkitaan ja "rikoslaki" eli poliisi tulkitsee ettei se olekaan pahoinpitely. MITÄ SE SITTEN? Ei ollut mikään näköharha eikä hallusinaatio. valokuvakin on olemassa.
osapuoli ei ole voinut puolustautua niin montaa vastaan. miten itse puolustaudut jos lähes 10 jengiläistä käy kimppuusi ja kaataa sinut katuun?
ensimmäisenä tulee mieleen suojata omaa päätään.
pakessa oli kyllä kaikki vammat, eli uhrin nyrkeistä ei löytynyt mitään nirhaumia koska jos lyöt toista saat rystysen rikki.
tässäpä teille onkin pähkinää purtavaksi.
Miksi jankkaat tai iniset. Tilaa nyt se pöytäkirja ja kerro mitä lukee poliisin tutkinnanlopettamispäätöksessä. Tai jos se jo sinulla on, niin miksi et kerro.