SEKSISTÄ!!!

Itse olen äskettäin eronnut enkä halua vielä vakituiseen parisuhteeseen ja toisaalta irtomiehet ei kiinnosta, mutta seksiä tekee mieli kovasti. Olen miettinyt ratkaisuksi varattua miestä, ei ainakaan takerru riippakiveksi nilkkaan kiinni. Siinä vaan on sitten riski saada joku vihainen vaimo kimppuunsa.. en ole vielä testannut. Sekin pelottaa että entä jos niitä tunteita sittenkin tulee, ihminen kun on niin monimutkaisesti rakennettu eläin että kaikkea voi sattua ja tapahtua..

Jos mies varattu ja hakee seksiä, niin mielessä kyllä käy, että tod.näk. vaimonsa tietämättä hän puuhastelee. En halua sekaantua sellaiseen. Jos lupa olisi myös vaimolta niin tilanne eri. Ainoa ongelma vain, ettei voi olla varma puhuuko mies totta. Siksi välttelen varattuja, koska en halua olla perheen rikkoja, petturin apuri.

minulta miehelleni ja mieheltäni minulle, itse olen jo käynyt sellaisella tapaamisella, kerroin miehelleni, suhteemme on vahvempi ollut sen jälkeen. asiasta on puhuttu varmaan sata kertaa jos ei ylikin jotta rehellisyyden nimissä paljastan täällä ettei kukaan saa minua kimppuunsa koska LUPA ON ANNETTU ja mieheni on sieltä rehellisimmästä päästä ettei ole selän takana vehkeilijä.

Olen ollut suhteissa kaikin tavoin varattuna vapaiden ja varattujen ja vapaana vapaiden ja varattujen kanssa.
Kun olen ollut seksisuhteissa varattujen kanssa, niin oon perustellut sitä itselleni sillä, että aikuinen ihminen (se partneri) kyllä tietää mitä tekee, ei ole mun asia olla moraalinen toisen puolesta. Noh. Totuus on se, että ei siitä kokonaisuutena ole koskaan jäänyt hyvää mieltä: onpahan tullut sekaannuttua muiden ihmisten tragediaan. Se että on itse saanut seksiä on asia sinänsä. Ja toinen asia on se, että se partneri on tod. näk. ollut hankkimassa eroa ja käyttänyt mua vauhtipyöränä, että saa sen vireille. Ei siinä mitään, pystyn ihan ottamaan sen roolin. Mutta ei se lopussa niin hienolta tunnu.
Sitten oon varattuna tehnyt sitä, että onnettomassa suhteessa oon hakenut lohtua muualta itse. Ei se suhde ole siitä parantunut. Eikä niistä irtosuhteista, jotka tuossa tilanteessa on syntynyt, ole koskaan irronnutkaan muuta kuin seksiä.
JJoku muuu sanoikin tuossa aiemmin että ihmiset on monimutkaisia olentoja ja tunteet saattaa tulla pelin väärässä kohdassa: senkin olen kokenut. Oliskohan se niin, että varattujen kanssa vehtaaminen sopii kahteen tarkoitukseen; oman haluttavuuden todistamiseen ja siihen kohtaan, kun ei tiedä miten omassa suhteessaan edetä? Eli lähinnä sillä on mun mielestä välinearvo. Ei siitä helpostikaan ihmissuhdetta rakenneta.

Kiitoksia teille kolmelle jo vastanneelle (ja tietysti omalle kullalleni)

Tähän mennessä tänne on tullut paljon parempia vastauksia kuin samassa aiheessa toisessa aihepiirissä (korvat vähän kuumottaa kun niitä lukee)
Mutta, yhteenvetona voisin vetää että itselläni taitaa 1/1000 mahdollisuuksien kanssa ainoa seikkailukaveri olla "oman käden oikeus"

Kiitoksia teille