Luterilainen työmoraali

Johtoportaalta puuttuu mm. sellainen tieto, että kahdeksan työtunnin jälkeen työn tuottavuus romahtaa. 12 tunnin työpäivästä on keskimäärin kaksi tuntia pelkkää ähkimistä ja keskittymiskyvyn herpauduttua tehtyjen virheiden korjaamista. Muussa kuin istumatyössä ne virheet voivat olla kohtalokkaita.

Typeryys jatkuu myös silloin, kun myöhästymässä olevaan projektiin lisätään resursseja. Ei onnistu. Työtuntien lisääminen saattaa em. tavalla jopa sabotoida projektia ja henkilöstöresurssien lisäys ei auta sitäkään vähää, vaan päinvastoin hidastaa hommasta jo perilläolevia hemmoja, lisäksi ärsyttäen niitä pirusti.

Tiedän, tiedän, viisas projektipäällikkö on pian entinen projektipäällikkö, jos hän ennustaa tulevan tilanteen perehdyttämällä riittävän määrän väkeä urakkaan heti alussa ja kieltämällä, myös itseltään, yli yhdeksäntuntiset työpäivät.

Kukapa tämän idiotian voisi pysäyttää?

Tuote ei tule hyväksi eikä pysy hyvänä jos yritys ei tee tuotteen edelleen kehittämiseksi mitään .Myöskään tuotetta ei voi saada kaupaksi jos sitä ei aktiivisesti tarjota ostajille.Neuvostoliittoa ei enään ole joitakin ladoja vielä näkee.

Hyvä, tajusit pääasian ihan itse. Ei työ vaan kysyntä myy.

Nyt minä vähän helpotan sinun pohdintojasi. Vähän ajan päästä olisit hoksannut itsekin, että tehtyjen työtuntien määrä ja tuottavuus korreloivat *negatiivisesti* toistensa kanssa.

On ihan normaalia kompensoida vetämättömiä asiakkuuksia lisäämällä työpanosta.

Sitä voi sitten tietysti miettiä mikä se toinen vaihtoehto on. Voihan olla, ettei myynti löydä niitä parempia asiakkaita mistään ja ylitarjonnassa rypevän asiakassegmentin kanssa puuhasteleva firma menisikin konkurssiin.

Eräs vaihtoehto on heittää tuottamattomat asiakkaat pihalle kuin myös heille työtä tekevät. Paljon vähemmän stressiä firman omistajalle, melkein sama fyffekasa.