Olen melkein viimeisilläni ja yksin kotona ison mahani kanssa. Mies on työmatkalla ulkomailla peräti kolmen viikon ajan naispuolisen työkaverin kanssa ja tiedän, että firma on majoittanut heidät samaan kahden hengen huoneeseen. Mies ei ole mitään pettäjätyyppiä vaan fiksu aikuinen mies, enkä itsekään yleensä mitenkään mustasukkainen. Yleensä en edes huolehtisi asiasta, mutta johtuuko sitten raskaudesta ja hormoneista, että nyt olen koko ajan itku kurkussa ja mietin tyhmiä.
Kotona tuntuu niin yksinäiseltä ja vaikealta ison mahan kanssa. Pelkään, että synnytys käynnistyy ennen aikojaan kun stressaan (varmaan tyhjästä). Pakosti mielessä käy myös, että mitä siellä mies mahtaa touhuta ja mitä kaikkea saattaa tapahtua. Aika on noinkin pitkä ja välimatkaakin on, ja mies viettää kaiken ajan toisen naisen seurassa. Olo tuntuu muutenkin niin rumalta, avuttomalta ja kömpelöltä ison mahan kanssa, ja nyt pitää vielä tällaisia miettiä. Anteeksi avautumiseni, mutta kun asia tuntuu oikeasti kurjalta ja haluaisin mieluummin puhua asiasta näin nimettömänä enkä kavereille. Miten oikein voisin olla huolehtimatta asiasta?
Kotona tuntuu niin yksinäiseltä ja vaikealta ison mahan kanssa. Pelkään, että synnytys käynnistyy ennen aikojaan kun stressaan (varmaan tyhjästä). Pakosti mielessä käy myös, että mitä siellä mies mahtaa touhuta ja mitä kaikkea saattaa tapahtua. Aika on noinkin pitkä ja välimatkaakin on, ja mies viettää kaiken ajan toisen naisen seurassa. Olo tuntuu muutenkin niin rumalta, avuttomalta ja kömpelöltä ison mahan kanssa, ja nyt pitää vielä tällaisia miettiä. Anteeksi avautumiseni, mutta kun asia tuntuu oikeasti kurjalta ja haluaisin mieluummin puhua asiasta näin nimettömänä enkä kavereille. Miten oikein voisin olla huolehtimatta asiasta?
Vastaukset 8
Vanhimmat
se toinen nainen on kuitenkin niin ruma ettei sun mies koskisi pitkällä tikullaankaan vaan kaipaa oman hehkeän emäntänsä luo joka odottaa hänen lastaan. :)
Siis mikä on sellainen työnantaja, joka majoittaa eri sukupuolta olevat työntekijät samaan huoneeseen. Eihän tuota usko erkkikään! Ja vielä kolmeksi viikoksi. Tän täytyy olla feikki
ollaan töissä pienessä firmassa, jossa "kaikki tuntee kaikki" ja tuollaista huoneen jakoa ei pidetä kummoisenakaan. Ei siellä sentään samassa sängyssä nukuta!
totta helvetissä se sun äijäs muhinoi sen naistyökaveria, haloooooo!
eri sukupuolta olevat samaan huoneeseen majoittaa?! taitaa olla aika köyhä pulju kun ei ole varaa laittaa omiin. Ja ukkos vaan menee? Outoo...
Ei oo yhtään typeriä huolia sulla. En minäkään riemastuisi jos siippa joutus viimesinä aikoina työreissuun ja vielä pitkäksi aikaa. Sillonhan sitä just tarttee jonkun kaveriksi kun on iso maha ja mahdollista että lähtö tulee.
Yritä olla huolehtimatta. Yritä jotenkin rauhoittua ja nauttia kun saat olla hetken yksin. Aivan yksin.
Jos luotat mieheesi niin älä murehdi. Mitään et voi tehdä.
Kyllä tuo mustasukkaisuus ja huoli kuuluu ihan raskauteen. Itse olen myös raskaana ja tuntuu että olen koko ajan miehestäni huolissani. Nytkin hän on pienellä matkalla ja pelkään koko ajan että hän ajaa kolarin tai jotain.
Ja jotenkin muutenki olo on kuin naarasleijonalla. Aika voimakas "omistusvietti" on herännyt.
Miksi työnantaja majoittaisi mies- ja naispuolisen samaan huoneeseen?
Muuhun tekstiisi on helppo vastaus ja kärsin "oireista" itsekin:
Olet naaras joka odotat koiraallesi pentua; puolustat reviiriäsi etkä voi sietää toisia naaraita sillä ollenkaan. Luonnollista.
Miehesi tulisi ymmärtää tämä myös. Jos ei ole koskaan kuullut, niin mainitse heti kun mahdollista.
Sinun tehtäväsi on ottaa nyt rennosti, levätä ja kerätä voimia, EI stressata muiden naaraiden takia YHTÄÄN.
Asia on järjestelykysymys ja lyhyen keskustelun päästä ok, se aloite pitää vain saada ulos ja kuluviin.
Itse sain yskäistyä ulos mustasukkaisuuskohtaukseni liian pitkän pohdinnan jälkeen (hirveissä hormonimyrskyissä) ja voi vee mitä jälkeä syntyi.
Suosittelen puhumaan asiasta mahdollisimman pian. Raskaana ollessa sitä saattaa käyttäytyä eritavalla mitä normaalitilassa...joten kun pää tuntuu selkeältä, niin suu auki ja puhumaan; sillä se selviää.
Mustasukkaisuus raskaana ollessa on "normaalia". Se on luonnon järjestämä tunne naisille; se saa puolustamaan ympärillä olevaa tilaa, mihin uusi vauva on tulossa.
Tästä asiasta pitäisi puhua enemmän joka puolella, jotta ymmärrystä löytyisi...erityisesti miehille, jotka perkeleet on muutenkin aivan liian ulkopuoisia koko asiassa vielä 2000-luvullakin.