Osaako lääkäri auttaa?

Kyllä meillä seksiä harrastetaan, mutta harvemmin enää osallistun siihen täysin rinnoin
:( Ja vika ei ole miehessä, koska hän on kertakaikkiaan upea pano suoraan sanottuna.

Meilläkin pääasiassa asiat hyvin, mitä nyt stressiä joka väsymystä aiheuttaa, itsellä opintojen ja lomattomien työvuosien takia. Olen ennenkin tehnyt kovasti töitä, mutta aina olen halunnut rakastella. Nyt on jokin helkkarin vaihe menossa, ettei kiinnosta sitten millään, en edes masturboi mitä tein varmasti vähintään kerta viikkoon aikaisemmin, jos en saanut.

Kysyisin sulta, että onko sulla sun kumppanin kanssa ikäviä kokemuksia? Meillä ainakin kumppani oli kerran nuorempana alkuaikoina uskoton ja siitä seurasi ero, jonka jälkeen palattiin yhteen. Aikaisemmin olin epävarmempi hänestä, nykyään en ajattele, että hän haluaisi olla uskoton. Kuitenkin olen tietyllä tavalla ajan mittää kylmettänyt itseni ja varautunut siihen, että jos seuraava kerta tulee, se on viimeinen. Ehkä tämä on vienyt omia halujani, vaikka suhde on parempi kuin aikoihin?

Olen myös miettinyt hormonaalisia syitä, koska tuntuu, että ne on suoraan sanottuna päin v***a! Olen alkanut saamaan viimeisen reilu vuoden aikana myös ovulaatiovuotoja, joita ennen ei esiintynyt. Papa 1,5-vuotta sitten normaali. Mitään gynegologista sairautta ei pitäisi kuitenkaan olla. Ellei ole jokin ihme kasvain tuolla jossain, mitä ei ole todettu. Olen kuitenkin vasta 27-vuotias, että vaikea sellaista kuvitella ilman muita oireita.

Pillereitä en käytä, niistä meni halut aikanaan ja tuli kyllä muitakin ongelmia. Ehkäisykeinomme ei vaadi kuitenkaan mitään epämiellyttäviä kondomin käyttöjä, käytän sellaista menetelmää.

Itse olen miettinyt tuota hormonihäiriötä myös siitä syystä, että kärsin voimakkaista pms-oireista ja leukaan kasvaa toisinaan tummia karvoja, jotka nyppäisen pois. Äidilläni sama juttu, hänellä oli nuorempana keltarauhasen vajaatoimintaa. Nuo välivuodot itselläni kertovat siitä, että estrogeenitaso romahtaa hetkellisesti todella alas ja aiheuttaa välivuodon. Tätä ei ollut taas moneen kuukauteen ja nyt se alkoi, kun aloitin kesätyöt suoraan opintovuoden päälle...eli olen stressaantunut mitä ilmeisimmin ja unirytmit aivan sekaisin:(

Eipä ne lääkärit osaa hormonijuttuihin määrätä kuin pillereitä, ei niitä oikein pysty muilla hoitamaan ainakaan tietääkseni. Olen asiasta paljon lueskellut ja keltarauhashormonihoito (=minipillerit) tai tavalliset e-pillerit auttaa häiriöihin. Jos on lapsettomuutta, sitten on omat hormoninsa. Enpä minä tässä nyt 7:n vuoden tauon jälkeen halua pillereitä aloittaa, jos vaikka perheenlisäystä lähivuosina haluaisin.

Mitä mun itse pitäisi ainakin omalla kohdalla tehdä, pitäisi rentoutua. Rentouttaa koko kehoa säännöllisesti päivittäin. Lisäksi pitäisi nukkua riittävästi, liikkua ja syödä monipuolisesti.Lisäksi pitäisi keskustella miehen kanssa epävarmuuksistani vaikka olen niistä ennenkin sanonut. Seksille pitäisi antaa aikaa ja aloittaa valmistelu jo vaikka jollakin yhteisellä romanttisella jutulla. Näitä ajatuksia tulee mulle mieleen, ehkä löytäisit niistä apua itsellesikin?