1960-luvulla, kun TV oli nuori, alkoivat ilmestyä jännittävät sarjikset. Eräs mieleen painuva oli tänä iltana YLE-teemassa uusittava Louvren kummitus. Lapset olivat pieniä,mutta sen verran suuria, että jännitys oli koettava. Pienimmälle äiti komensi pahan paikan tullen: silmät kiinni, nyt SE tulee!
Minäkin huonona TV:n katsojana aion sen verran seurata nähdäkseni, mikä puri silloin aikojen alussa.
Minäkin huonona TV:n katsojana aion sen verran seurata nähdäkseni, mikä puri silloin aikojen alussa.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Minä muistan se oli hyvin jännittävä vaikka olin aikainen ihminen, muistan kun olimme nuorimman poikani kanssa vanhempieni luona lomalla, nukuimme vintissä niinkuin yleensä
maalla kesäisin, katselimme sarjan ja läksimme
vinttiin oli jo vähän hämärä, mitään puhumatta vintin rapussa menimme jo käsikkäin ja sängyt jotka oli eripuolilla vinttiä vähin äänin hilasimme vierekkäin, huomioikaa poikani oli
15 vuotias ja minä äiti, emme ole puhuneet siitä koskaan muulle perheelle.
parasta aikaa. Enpä ole ennen itse nähnytkään.
Tuli ensin luki-häiriö : Muistutatteko Louvren kummitusta? Toivottavasti en muistuta sitä, vaan Mona-Lisaa.
Hyvä, että muistutit sarjasta , pitääkin alkaa seurata sitä. En muista katselleeni sitä silloin aikoinaan. Peyton Placea kylläkin töllötin.
Meillä lapset sanoivat tuota museota Lurveksi.
sillä jos en muista ihan väärin, kummituksen sisältä paljastuu iki-ihana Juliette Greco. Tämä 13 osainen sarja jatkuu perjantaisin, joten pidetään silmällä.
1960-luku oli ranskalaisen elokuvan vahvaa aikaa, oli Renoiria, Truffauta, Chabrolia, Goddardia ym. loistavia filmin tekijöitä. Nykyinenkin Ranska satsaa lujasti elokuvaan luodakseen eurooppalaista vastapainoa Amerikan invaasiolle.
60-luvulta tulee mieleen ransakalaisista elokuvista lähtemättömän vaikutuksen tehnyt elokuva " Mies ja nainen", jossa naispääosaa esitti Anouk Aimee. En osaa ranskaa, joten voi olla väärin kirjoitettu enkä jaksa näin helteellä googlata.
Sen tunnusmelodia on värisyttävän ihana... muistatteko?Kun vielä palaili jonkun ihanan kainalossa sieltä elokuvateatterista..oi nuoruus!
"eksistentialistien kuningatar",oli minullakin nuoruudessa Edit Piafin ohella yksi tuskaisan ihailun kohde.Hänhän oli ennenkaikkea chanson-laulajatar,hyvin originelli,jonka ääni ja olemus tehosivat vahvasti nuoruuden "Weltschmerz-kaudella".
No,etten taas eksy teille tuntemattomille,muistutan myös TV-ykkösellä alkaneesta sarjasta:10 kirjaa,jotka muuttivat maailmaa.Juuri oli Salman Rushdien Saatanalliset säkeet käsiteltävänä,kirja,jota en jaksanut lukea yhtämittaisesti kokonaan,vain sieltä täältä.
No,ranskalaisesta elokuvasta ja näyttelijöistä,ohjaajista saisikin ihan oman keskustelun aiheen,sen aloittakoon,ken rohkenee....
2
tietysti Gréco,tarkkasilmäisille korjaus.
Hän esiintyy Hesassa 28.8.
80 ikävuotta ei paina tähteä.
Ranskalaisen elokuvan kultakaudesta nautiskelen
nykyään elokuvakerhoissa.
Kestävät useamman katselukerran.
tähänkin konserttiin...saas nähdä nyt..
Myös fadon intohimoisena rakastajana oli mahdollisuus tämän uuden fadistan-Marizan,konsertissa käydä.Fadolaulajat ovat voimakkaita persoonia,mutta minulle ei luultavasti Amalian veroista ole.
Tämänkin otsikon alle kehittyy monenlaista juttua,anteeksi aloittaja...haitanneeko.
Ja sitten Brigitte Bardot, seksitähti josta vanhana tuli kuuttien puolesta puhuja. BB:n seksiys oli viatonta myöhempiin nähden.
Antaa aiheen rönsyillä. Louvren kummitus olkoot lähtölaukaus mille hyvänsä aiheesta mieleen johtuvalle ajatukselle!
on alttarillaan polttanut.
Lapsikin jäi siinä hässäkässä jalkoihin,
ei ihme, että äiti alkoi voida pahoin:
niin onneton, että itsemurhaa yritti.
Sitten vetäytyi pois ihmisten parista,
hän kääntyi eläinten puoleen.
Kaunis, nuori, vilpitön tyttö
ihramahaisten juoppojen himojen kohteena.
Muitakin uhreja paljon.
IMDb:n mukaan kummitusta, eli Belphegoria esitti Isaac Alvarez. Olisikohan niin että hän oli ikäänkuin stunttina Grecolle? Samahan se kuka siellä kaavun alla näyttelee.
Itsekin toivoin pari vuotta sitten tätä sarjaa enkä yhtään uskonut että se esitettäisiin. Niinpä olin pudota tuolilta kun sarjan esittely pläjähti ruutuun muutama viikko sitten.
Uskon että sarja on kestänyt hyvin aikaa. Siinä lyövät komeasti kättä Ranskan elokuvan Uusi aalto ja kauhuromanttinen mysteeritarina. ja se musiikki -sairaan ihanaa.
Tietääkö kukaan minä vuonna ko. sarja esitettiin Suomessa? Yritin etsiä tietoa netistä, mutta en löytänyt.
Sarja on tehty v. 1965, onko mahdollista, että se on jo samana kesänä näytetty Suomen tv:ssä?
Muistan jonkun todella pelottavan ohjelman, jota vanhempani katsoivat saunan jälkeen (siis ilmeisesti lauantai-iltaisin), minä näin siitä vahingossa joskus jonkun pätkän. Olin silloin 5-vuotias.
Valitettavasti Yle Teema ei näy, joten en pääse kertaamaan kokemusta.
Veikkaisin että on tullut joko 1965 tai 66. Veikkaan näin koska meillä ei sarjan tullessa ollut vielä omaa televisiota. Ja ainakin keväällä 67 tv oli meillä.
1965-66 sopii myös muistikuviin täällä.
koska isäni kuoli elokuussa 1965 ja nuo tv-muistoni liittyvät meidän yhteiseen viimeiseen kesäämme maalla Tuusniemellä.
Kyllä pienen ihmisen mieleen jäi aika vahvasti pelottava museossa hiippailija, vaikka vaan varovasti äidin selän takaa sitä vähän tiirailin!
Jokin sävel siitä on jäänyt mieleeni.
Belle&Sebastian sarja tehtiin myös 1965. Se oli muistaakseni iso sarja, jota esitettiin pitkään. Kyllä se tuli Suomeen pian valmistumisensa jälkeen kuten Louvren kummituskin.
Kyllä Belleä ja Sebastiania katsoin minäkin lapsena ja innostuin nyt tietenkin etsimään netistä tuota mainitsemaasi ihanaa tunnusmelodiaa eli se on L'oiseau eli suomennettuna Lintu, sävel Eric Demarsan ja Daniel Jerome A White, suomenkieliset sanat Hilkka Norkamo.
Täältä linkistä voi kuunnella alkuperäisen ranskankielisen version laulettuna hennolla ja herkällä lapsen äänellä ja sieltä myös lisäinfoa sarjasta:
http://www.thechestnut.com/belle.htm
LINTU
Maailmaan, mä avaraan,
jos mennä voisin vaeltamaan
ja voisin nähdä kaiken sen,
myös paikankin niin lämpöisen.
Mikä ohjaa kohtaloa?
Mikä on ollut ainiaan?
Maailmaan, niin avaraan
jos mennä voisin vaeltamaan
ja voisin nähdä kaiken sen,
mi viepi ihmisen onnehen.
Kaihoten nyt katselen,
kun lentää tuolla lintu pienoinen,
se nousta korkealle saa
ja näkee kauniin, kauniin maan.
Täällä nurmet, metsät vihannoi,
puut vetten pintaan heijastua voi.
Miksi jäisin ikävään,
kun lintu siivin lähtee lentämään?
Mä lapsi maanhan olen vain
ja täällä tehtäväni sain.
Vaikka joskus vaeltaa
mä voisin kauas merienkin taa.
En omaa maata unhoittaa
mä silti tahdo milloinkaan.
Minne vaiheissani joudunkin,
taas mieli tänne palaa takaisin.
Niin kuin muuttolinnun tie,
ain elon polku varmaan kotiin vie,
ja mielen lämmön suuren saa
tää kaunis, armas synnyinmaa.
Melkein löysin itselleni vastauksen tuohon sarjan esittämisvuosikysymykseeni, kun törmäsin tällaiseen sivustoon, jossa on lueteltu vanhoja tv-sarjoja eri vuosilta. Harmi vain, että listaus alkaa vasta vuodesta 1966! Mutta miten paljon tuttuja nimiä sieltä löytyykään, kyllä ennen osattiin... Vai osattiinko, aika kultaa muistot? Olisivatkohan nuo tänä päivänä katsottuna suurin osa ihan kamalia?
Linkki: http://www.tuonpuoleinen.com/toosa/66.htm
Löysin juuri viestisi ja
tulostin heti "Linnun" sanat.
Sävel onkin muistissani valmiiksi. Kiitos.:)
on nyt kaksi päivää soinut mielessäni ja aiheuttanut minulle hyvin surullisen olon; varmaan jotain lapsuuden muistoja yrittää kummuta esille syvältä alitajunnan syövereistä. Tuo laulun alkuperäisesitys on todella koskettava.
Tiedoksi kiinnostuneille: tänään 19.30 tulee Teemalta 2.osa Louvren kummitusta.
Mukavasti toka jaksossa päähenkilöt alkavat olla esitelty - kummituskin apupoikneen. Aika vaikuttava ilmestys Belphegor kyllä on, ei ihme jos tuota aikoinaan 9-vuotiaana säikähti. Otus tuntuu olevan määrätietoinen kuin Alien- elokuvan hirviö, aina ehtimässä piiloon kunnes iskee yllättäen.
Yritin kirjastosta löytää Arthur Berneden kirjaa. Ei löytynyt. Onkohan sitä ollenkaan suomennettu?
Ehdin katsoa vain kakkososan. Olisi ollut kiinnostavaa lukea kirja.