Heips. Olen muuttanut n.15 km kauemmaksi kotoa pois (toiselle huoltajalle) Käyn kuitenkin samaa koulua kuin ennenkin. Äitini muutti pois yli 200 km päähän. se ei sinänsä haittaa, mutta kaikki kaverit jäivät vanhalle asumukselle. Vielä, kun on kesäloma, niin en näe heitä niin usein kuin ennen. olin tottunut olemaan jossain melkein joka päivä. Nyt itken keskimäärin kerran päivässä. aäälin itseäni ja vihaan sitä. en jaksa enään mennä bussilla moikkaamaan kavereitani ja sosiaalinen elämä on kokenut aikamoisen kolauksen. Olisiko tämä lievää masennusta?
Epätietoinen
Sshh.
4429
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Noin se minullakin alkoi. Kaverit katoaa jonnekin. Ei jaksanut mennä tapaamaan. Tulee vain oltua yksin. Mene nyt ihmeessä käymään niiden kaverien luona, eihän tuo matkakaan pitkä ole. Älä päästä tilannetta pahemmaksi, se ei kannata, usko minua.
ainakin lievää, ja menee toivottavasti pian ohi.
jos sitä ei hoideta, se voi pahentua pahaksi, toivottavasti sitä ei tapahdu.
ei ole kivaa hautoa itsemurhaa ;(
hommaa apua, ennenkuin se on liian myöhäistä
No olen nyt alkanut ottamaan yhteyttä ystäviini ja en ruve enään nii paljoa itsesäälissä. Itsestähän se on kiinni. päivä kerrallaan.
se on paljon itsestään kiinni,
mutta ei kukaan selviä yksin,
ilman apua ja tukea.
ota apua vastaan jos tarvit sitä ;)