Kukaan ei välitä. Kun on paha olla, pitää silti olla iloinen, muuten saa osakseen ilkeilyä. Vaikka pinnassa näkyy ongelmia, ne sulkevat silmänsä niille. Kun ei pysty hymyilemään niin kuin ennen, ne sanovat, että on tylsää seuraa. Jos ei jaksa nousta sängystä, ne sanovat, että on laiska.
"Sinulla ei ole oikeutta olla surullinen, miksi olisi."
Yksitellen ne mainitsevat huonoista piirteistäni. Yksitellen ne lopettavat soittamasta.
Luulin, että sinä olet erilainen. Luulin, ettet sinä antaisi maailman kaataa lasinsiruja polulleni ja repiä minuun haavoja vaikka kaikki muut antavat. Toivoin, että olisit ottanut minut syliisi ja sanonut, ettei minun tarvitse pelätä enää, olet siinä. Toivoin, että olisit huomannut kuinka minuun sattuu. Välittänyt...
Mutta sinäkin. Hylkäsit.
Hymyilen vain, koska minulla ei ole oikeutta olla surullinen.
"Sinulla ei ole oikeutta olla surullinen, miksi olisi."
Yksitellen ne mainitsevat huonoista piirteistäni. Yksitellen ne lopettavat soittamasta.
Luulin, että sinä olet erilainen. Luulin, ettet sinä antaisi maailman kaataa lasinsiruja polulleni ja repiä minuun haavoja vaikka kaikki muut antavat. Toivoin, että olisit ottanut minut syliisi ja sanonut, ettei minun tarvitse pelätä enää, olet siinä. Toivoin, että olisit huomannut kuinka minuun sattuu. Välittänyt...
Mutta sinäkin. Hylkäsit.
Hymyilen vain, koska minulla ei ole oikeutta olla surullinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
miehelle?
ei kukaan voine muuten aavistaa...
voisi kirjoittaa juuri noin..
Tiedä, etten ole hylännyt sinua. En, vaikka haluaisinkin, koska en saa enää ottaa sinuun yhteyttä.
Tiedän miltä sinusta tuntuu, vaikka luulet jotain muuta!
saisi olla yhteydessä?Kenen sielua se vahingoittaisi?Niidenkö jotka sen kieltää, vai sinun ja hänen?
sydämeni se on rikkonut jo. Ei hänen, joka on kieltänyt. Muista en tiedä mitään, enkä välitä.
uteluni, mutta itsellänikin on vähän samanlainen tilanne.Täytyy vaan kylmentää sisikuntansa, vaikka kuinka kipeää sydämeen tekee.
Joo.. Ei auta, vaikka tekisi nähdessään mieli hypätä kaulaan ja suudella seuraavat puoli tuntia tai ainakin niin kauan kunnes jalat lähtee alta. Onnistuu varmaan pienemmässäkin ajassa, jos saa vastakaikua.
kovinkaan usein ymmärrä ainakaan kauaa tuon tyylistä ulosantia. Ei se riitä että myönnät sen itse ja säälittelet. Ainoa oikea reitti on vaijeta asiasta kokonaan, jos ei heti saa myönnytystä. Jos saat myönnytyksen, olisi parasta olla heti erittäin tyytyväinen. Jos et pysty sitä olemaan mies jättää sut "rauhaan". Ajoitus on tärkeää. Liian myöhään ei saa enää mitään. Pitää lopettaa lapsellisuus kokonaan, se ei o "sallittua". Isin pikkutyttöjä on tod vaikea miehen käsitellä, käsittää jollei hän ole rakastunut silmittömästi. Isin pikkutytöt noukkii luonnostaan vain ne kultakimpaleet ja siihen saakka on Yksin kunnes löytää sellaisen.
Vain tosiasioilla on merkitystä kun ollaan miesten kanssa tekemisissä.
on eroa... En laske enää itseäni tyttö -kategoriaan, joten tähän ikään mennessä olen varmastikin oppinut yhtä sun toista vastakkaisen sukupuolen käyttäytymisestä.
Silti en halua yleistää miehiä, koska en asetu itsekään normaaliin naiseuden määritelmään ja kaikki ovat minulle mieluumminkin yksilöitä, kuin miehiä tai naisia.
En aio tehdä yhtään mitään, enkä myöskään näyttää sitä, mutta sydäntä on vaikea saada ymmärtämään sitä mitä pää käskee silloin kun yrittää kuolettaa jo syntyneitä voimakkaita tunteita. Ei niistä niin vain eroon päästä, vaikka kuinka haluaisikin.
Syyn sille, etten aio tehdä mitään, kerroin jo aikaisemmassa viestissäni. Jos hän on kieltäytynyt olemasta tekemisissä kanssani, niin on kai tarpeetonta lähteä ehdoin tahdoin hankkimaan itselleen hankaluuksia, nyt kun se on sanottu ihan oikeasti ääneen.
Ilmeet ja tervehtimistapa kertovat kuitenkin päin vastaista, mutta sitä riskiä en ota, että se on vain minun tulkintaani. Tällä kertaa sen aloitteen tekee joku muu kuin minä tai sitten se jää tekemättä. Epäilen viimeksi mainittua, koska miehessä on "munaa" tehdä kaikenlaisia asioita ja sanoakin, mutta sitä hän ei pysty tekemään, että peruisi puheensa, vaikka olisikin toista mieltä nyt. Ehkä siihen ei ole tarvettakaan, jos oikeasti ajattelee niin kuin on sanonut. Ehkä niistä kasvoista paistaakin harmitus sen suhteen, että kaikki päättyi niin kuin päättyi. Eli ei olla ystäviä/kavereita. Miten voi olla, jos ei saa pitää yhteyttä? Sitä ei varmaankaan tullut ajatelleeksi.
Lapsellisuutta en aio lopettaa, enkä suosittele sitä kellekään muullekaan. Maailma olisi paljon tylsempi paikka, jos täällä lapset ainoastaan saisivat olla lapsellisia.
Lapsellisuus ei kuitenkaan oikeuta olemaan tyhmä!
liittyy nimenomaan se että on naiivi ja näin ollen ei käyttäydy viisaasti.
Mitä ihmeen stereotypioita te täällä viljelette ja pelejä pelaatte?? Jos ihmisellä on jotain asiaa OIKEASTI, hän ottaa yhteyttä eikä laske ja mieti ajankohtia ja pelaa jotain pelejä. Noilla neuvoilla ja tuolla asenteella ei ole kumma, että täällä vingutaan ja tilitetään MUKA rakkauksia. Ei niitä ole koskaan ollutkaan, ei mitään aitoa jos vain pelataan ja mietitään tuollaisia.
Jos jostain oikeasti välittää ja haluaa sen ihmisen, niin silloin pitää vain ottaa yhteyttä, meni syteen tai saveen. Pelaamalla jotain se on jo menetetty, jokainen vaistoaa sen, ettei toinen ole rehellinen ja tulkitsee sen yleensä niin, että toisen tunteet eivät ole aidot vaan vedättää ja siksi tulee torjutuksi.
jotka syytää toisia pelejen pelailusta vois yleensä kattoo peiliin. Kandee kattoo mihin aina kivijä viskaa. Jos kaikki aina alkaa heittelemää kivii mutu-tuntumalt ni aika moni joka ei oo koskaa pelekjä pelannu saa niskaa bouldereita! Ihan sama, jos jostai oikkeesti välittää sen tunteit ei kyseenalasta vaa siks et "musta tuntuu" et se pelaa pelejä.
Saatanan monta krtaa mulle on väitetty et pelaan pelei mut sit ku kaikki on jo paskana saanu tyypit huomata et ne ei oo tulkinnu asiiota oikein! Aina pitää vetää hätiköitäjä päätöksii. Mä sanon ittelleni et ei ne oo vittu must välittänykkää jos ne on aina uskonu kaiken paskan eikä ottannu asioist kunnol selvää.
Että vittu peace out ja sillee.
voita mitään. Siinä olet aivan oikeassa. Ei elämä ole mikään Kauniiden ja Rohkeiden reaalinäyttämö, vaan kyseessa ovat oikeat ihmiset.
Minä en ainakaan harrasta pelaamista, enkä pidä siitä, että minun kanssanikaan pelataan. Siitä syystä en ota yhteyttä henkilöön, joka ei ilmeisesti halua olla tekemisissä kanssani. Ei se auta, vaikka minun tunteeni olisivat minkälaiset. Voin vain yrittää päästä niistä jotenkin eroon, ehkä se aikanaan helpottaa.
Aloittajan kirjoituksesta tuli mieleeni tämä henkilö, josta itse kirjoitan, eikä ollut tarkoitus ketään provosoida. Neuvojakaan en kaivannut, mutta ehkä salaa toivoin, että viestini menisi ainakin ajatuksen tasolla oikealle vastaanottajalle.
Itseäni ottaa päähän stereotypioiden rakentaminen ja melko hatarilla perusteillakin vielä. Jollakin ihmisellä toki saattaa olla saman tyyppinen ilmaisutapa ja elämäntilanne ja siksi yleistäminen on niin helppoa.
Onhan täällä palstalla joku joskus jopa haukkunut lyttyyn varatun miehen vonkaamisesta, vaikka itselläni ei ole ollut hajuakaan kuka johonkin viestiini on vastannut tai minulta vastauksen saanut. Onko mahtanut olla sillä haukkujallakaan.
Yleisesti ottaen tyhmänä pitäminen, omien mielipiteiden totuutena ilmaiseminen ja ihmisten samaan muottiin laittaminen tuntuvat hölmöltä. Kai sitä jokainen saa ajatella niin kuin haluaa, eikä aina tarvitse olla ensimmäisenä neuvomassa. Kysyä toki voi, jos on aidosti kiinnostunut.
Mainittakoon, ettei kenenkään tarvitse olla samaa mieltä, jos ei halua. Minun sydämeni näyttää tältä, enkä ole sitä niin ehdottoman kauniiksi koskaan väittänytkään, mutta se on minun sydämeni ja osa siitä on nyt kateissa tahdostani riippumatta.
Niimpä pahinta on se kun se kehen yritti tukeutua ei tehnytkään mitään.
Sitten jotkut kehtaavat vielä ihmetellä miten ihmisistä ei löydy enää hyvyyttä.No eikai kun aina hylätään ja jätetään yksin.Työnnetään kerta toisen jälkeen pois ja syljetään päälle.Ihmiset muuttuu,kukaan ei ole niin hyvä että pystyisi säilyttämään hyvyytensä nyky maailmassa.
Katselin tuossa lapsuuskuviani enkä tunnistanut itseäni,olin iloinen ja hymyileväinen lapsi.Miten sellaisena voi pysyä jos kerta toisen jälkeen sydämmestä murretaan paloja pois.Pahin on se että ne ihmiset eivät tajua itse miten pienillä teoilla ovat muuttaneet minut kylmäksi ja välinpitämättömäksi.Eli sellaiseksi ihmiseksi joksi en koskaan halunnut tulla.Kiitos että olette saaneet minut vihaamaan itseäni.Ette sitä edes tiedä.
Tulipas tilitys.Kumminkin 30 vuoden kokemuksella voin sanoa,että vaikka ihmiset satuttaisi ja muuttaisi sua ihmisenä sen ei pidä antaa näkyä.Työelämässäkään ei pärjää jos ei oo jokaikistä piirtoa myöten täydellinen!
että ihminen murretaan tietoisesti. Itse olen ollut työpaikkakiusaamisen uhri(esimies kiusasi) ja nämä asiat kummittelevat vieläkin päässä. Lisäksi minua on kiusattu koulussa. Sain liian hyviä numeroita, nääs.
Älä koskaan menetä omaa itseäsi. Et saa antaa valtaa toiselle merkityksettömälle ihmiselle murtaa sinut. Taistele oman itsesi puolesta.
Olen saanut turpiini monta kertaa ja välillä olen vieläkin pahimpina päivinä melkein "hyppäänkö alas sillalta" -fiiliksellä, mutta sitten itken ja kerään voimani. Ihmisethän ovat paskoja. Jotkut ovat aitoja ihmisiä, mutta hyvin harvat. Sitten on näitä selkäänpuukottajia. Kusipäitä siis riittää joka lähtöön.
Mutta aina on elämän mentävä ylöspän, ei koskaan alaspäin.