väistämissäännöt

No eipä ole osunut omallekaan kohdalle moinen ongelma. Mutta vastaus löytyy meriteiden säännöistä ja on yksinkertainen jotensakin näin: "...mikäli se alus joka on velvollinen väistämään, ei muuta kurssiaan yhteentörmäyksen välttämiseksi.... on toisen aluksen tämän huomattuaan, tehtävä kaikki toimenpiteet yhteentörmäyksen estämiseksi..." Eli siis merellä ei saa ajaa päin vaikka vastapuoli onkin velvollinen väistämään!

Eipä mullakaan aiemmin tuollaisia osunut eteen vaikka on vuosien kokemus, mutta tänä kesänä melko vähällä seiluulla jo kolme samantapaista tapausta. Alkaa kyllä vähän ihmetyttämään?!?

useamman vuoden ennen omaa venettä gastannu viikkokisoissa ja lähellä on kai noin

Että toiselle pitää hyvissä ajoin antaa ilmi että aikoo ohittaa.
Eli hyvissä ajoin aloittaa ohitus.

Sen verran kirjoitti:

Että toiselle pitää hyvissä ajoin antaa ilmi että aikoo ohittaa.
Eli hyvissä ajoin aloittaa ohitus.

"hyvissä ajoin" on kovin suhteellinen käsite.

Jos olette samalla halssilla, sinä väistät. Jos olette eri halsseilla, se jolla on tuuli vasemmalta väistää.

Halvimmalla saat säännökset kun laitat meriteiden säännöt googleen, ensimmäisenä pomppaa linkki finlexiin, mistä voit asiamukaiset kohdat tulostaa.

PS. Kyllä sä aika tietämättömänä olet lähtenyt, jos et tiedä kumpi väistää.

halssista kirjoitti:

Jos olette samalla halssilla, sinä väistät. Jos olette eri halsseilla, se jolla on tuuli vasemmalta väistää.

Halvimmalla saat säännökset kun laitat meriteiden säännöt googleen, ensimmäisenä pomppaa linkki finlexiin, mistä voit asiamukaiset kohdat tulostaa.

PS. Kyllä sä aika tietämättömänä olet lähtenyt, jos et tiedä kumpi väistää.

Lue lisää

Mulla tuli tuuli suoraan takaa, toisella tuuli tuli oikeelta kunnes ne teki yllättäen vendan, jolloin tuuli tuli vasemmalta. Eli käsittääkseni silloin hänen olisi pitänyt väistää(kö?). Mutta toisaalta väistäisin itse koska minun on helpompi tehdä väistöliike, enkä häviä yhtä paljon aikaa/vauhtia pienellä väistöliikkeellä

minä taas kirjoitti:

Mulla tuli tuuli suoraan takaa, toisella tuuli tuli oikeelta kunnes ne teki yllättäen vendan, jolloin tuuli tuli vasemmalta. Eli käsittääkseni silloin hänen olisi pitänyt väistää(kö?). Mutta toisaalta väistäisin itse koska minun on helpompi tehdä väistöliike, enkä häviä yhtä paljon aikaa/vauhtia pienellä väistöliikkeellä

Lue lisää

Sääntöjen valossa tuuli ei koskaan tule "suoraan takaa" vaan vene on aina jommalla kummalla halssilla. Säännöt sanoo: "Tätä sääntöä sovellettaessa on tuulen puolena pidettävä sen puolen vastakkaista puolta, jolla isopurje pidetään."

Vaihtoehto A: puomisi oli vasemmalla, jolloin tuuli oli oikealla. Ennen toisen veneen vendaa molemmat veneet styyrpuurin halssilla ja olit tuulen puolen veneenä väistämisvelvollinen, vendattuaan paapuurille kryssivän veneen piti väistää sinua.

Vaihtoehto B: puomisi oli oikealla, jolloin tuuli oli vasemmalla. Ennen toisen veneen vendaa olit väistämisvelvollinen (styyrpuur-paapuur-sääntö) ja toisen veneen vendan jälkeen olit edelleen väistämisvelvollinen (tuulen puolen vene samalla halssilla).

Kuitenkin molempien vaihtoehtojen tilanteessa kulkuun oikeutetun veneen (ennen vendaa jokapatapauksessa siis se kryssivä vene) on pidettävä suuntansa ja nopeutensa. En kuitenkaan lähde arvuuttelemaan mitä tuo "yllättävä" venda todellisuudessa oli.

Opettele nyt ne säännöt ensin kunnolla teoriassa ja ala vasta sitten miettimään käytännön sovelluksia ja tulkintoja.

halssista kirjoitti:

Jos olette samalla halssilla, sinä väistät. Jos olette eri halsseilla, se jolla on tuuli vasemmalta väistää.

Halvimmalla saat säännökset kun laitat meriteiden säännöt googleen, ensimmäisenä pomppaa linkki finlexiin, mistä voit asiamukaiset kohdat tulostaa.

PS. Kyllä sä aika tietämättömänä olet lähtenyt, jos et tiedä kumpi väistää.

Lue lisää

löytyy googlaamalla "boatsafe" oikeat kansainvälist väistösäännöt vesillä. Noissa finlexin suomennoksissa on sotkettu käsitteitä, jotka joskus, vaikkakin harvemmin, johtaa vääriin tulkintoihin säännöistä. Esim. kulkusuunta vs. keulansuunta on joskus hyvinkin suuresti eriasioita, jolloin suomalaisen säännön noudattamisesta voi tulla vaaratilanne&sakot ainakin viron puolella. Käsite styyrpuuri on noissa käännöksissä korvattu oikealla, mikä on väärin käännetty kun pakitetaan. Esim keulat vastakkain tilanteessa väistettäessä olennaista on muuttaa kulkusuuntaansa styyrpuuriin riippumatta siitä mihin keulaa on tällöin tarpeen kääntää (joskus vasemmalle), finlexissä virheellisesti vaaditaan aina keulaa oikealle. Kyseessä on kuitenkin valtiosopimus, jolla on tarkoitettu saattaa kansainväliset säännöt täälläkin voimaan, mikä ensimmäisistä pykälistä ilmenee. Alkukieliset on aina loogisesti johdonmukaiset ja johtavat törmäysvaaran poistumiseen suomennokset valitettavasti ei.

luet säännöt kirjoitti:

Sääntöjen valossa tuuli ei koskaan tule "suoraan takaa" vaan vene on aina jommalla kummalla halssilla. Säännöt sanoo: "Tätä sääntöä sovellettaessa on tuulen puolena pidettävä sen puolen vastakkaista puolta, jolla isopurje pidetään."

Vaihtoehto A: puomisi oli vasemmalla, jolloin tuuli oli oikealla. Ennen toisen veneen vendaa molemmat veneet styyrpuurin halssilla ja olit tuulen puolen veneenä väistämisvelvollinen, vendattuaan paapuurille kryssivän veneen piti väistää sinua.

Vaihtoehto B: puomisi oli oikealla, jolloin tuuli oli vasemmalla. Ennen toisen veneen vendaa olit väistämisvelvollinen (styyrpuur-paapuur-sääntö) ja toisen veneen vendan jälkeen olit edelleen väistämisvelvollinen (tuulen puolen vene samalla halssilla).

Kuitenkin molempien vaihtoehtojen tilanteessa kulkuun oikeutetun veneen (ennen vendaa jokapatapauksessa siis se kryssivä vene) on pidettävä suuntansa ja nopeutensa. En kuitenkaan lähde arvuuttelemaan mitä tuo "yllättävä" venda todellisuudessa oli.

Opettele nyt ne säännöt ensin kunnolla teoriassa ja ala vasta sitten miettimään käytännön sovelluksia ja tulkintoja.

Lue lisää

Mikä on kun et osaa vastaa kunnolla? Aina pitää negatiiviseen sävyyn kirjottaa. Tuskin sinäkään kaikkia kirjoja luit ennen kuin lähdit vesille!?

Mielestäni tunnen tarpeeksi hyvin väistämissäännöt voidakseni tulkita niitä käytännön tasolla, mutta minkäs teet kun vesillä liikkuu tuollaisia tiukkapipoja...

Kaikkien kannalta helpompaa jos siellä joustettais enempi, eikä heti heristettäis nyrkkiä!

taas täällä kirjoitti:

Mikä on kun et osaa vastaa kunnolla? Aina pitää negatiiviseen sävyyn kirjottaa. Tuskin sinäkään kaikkia kirjoja luit ennen kuin lähdit vesille!?

Mielestäni tunnen tarpeeksi hyvin väistämissäännöt voidakseni tulkita niitä käytännön tasolla, mutta minkäs teet kun vesillä liikkuu tuollaisia tiukkapipoja...

Kaikkien kannalta helpompaa jos siellä joustettais enempi, eikä heti heristettäis nyrkkiä!

Lue lisää

Nähdäkseni et tuntenut sääntöjä tarpeeksi hyvin, jos et tiennyt halssiesi merkitystä myötätuulessa. Kuvauksesta sai sellaisen aavistuksen, että toinen teki vendan sinua väistääkseen ja siksi hiukan (suottakin) hermostui. Kuten yksi edelläkin totesi, ei kuitenkaan ole mahdollista täällä tietää minkälaisesta tilanteesta oli kyse, eikä niin muodoin tuomioitakaan jaella puoleen eikä toiseen. Toisaalta tiedän hyvin itsekin, miten helpolla ajatusvirheitä halsseista tulee liki kaikille, siksikin nyrkin heristely on turhaa.

Ihan vihjeenä muuten sanoisin, ettei suoraan myötätuuleen kannata juuri alle 10 m/s tuulessa purjehtia. Leikkaaminen tuuleen on nopeampaa aina tuota kevyemmillä tuulilla ja samalla vahinkojiipin vaara pienenee oleellisesti.

taas täällä kirjoitti:

Mikä on kun et osaa vastaa kunnolla? Aina pitää negatiiviseen sävyyn kirjottaa. Tuskin sinäkään kaikkia kirjoja luit ennen kuin lähdit vesille!?

Mielestäni tunnen tarpeeksi hyvin väistämissäännöt voidakseni tulkita niitä käytännön tasolla, mutta minkäs teet kun vesillä liikkuu tuollaisia tiukkapipoja...

Kaikkien kannalta helpompaa jos siellä joustettais enempi, eikä heti heristettäis nyrkkiä!

Lue lisää

Jos et tiedä kummalla halssilla purjehdit, se vastaa kuin ajaisit autoa tietämättä mikä on oikea ja mikä vasen. Vastaus oli täysin asiallinen ja siitä kävi aika yksiselitteisesti ilmi ko tilanteeseen soveltuvat säännöt. Jos negatiivista sävyä haetaan, voisi pohtia vaikka näin: kysymys ei ole siitä, osaatko väistämissäännöt tarpeeksi hyvin vaan siitä, osaatko niitä ollenkaan.

Nyt siis mitä luultavimmin kulkuun oikeutettu vene joutui sinua väistämään. Ja selityksesi on että kylläpäs vesiillä liikkuu tiukkapipoja. Jos ajat autolla vasemmalta tai kolmion takaa toisen eteen ja tämä joutuu jarruttamaan, onko hänkin vaan tiukkapipo jos vähän hermostuu.

Kaikkien kannalta olisi helpompaa, jos kaikki vesillä liikkujat vaivaituisivat opettelemaan edes perussäännöt. Ei ne niin vaikeita kuitenkaan ole.

ymmärrät kirjoitti:

löytyy googlaamalla "boatsafe" oikeat kansainvälist väistösäännöt vesillä. Noissa finlexin suomennoksissa on sotkettu käsitteitä, jotka joskus, vaikkakin harvemmin, johtaa vääriin tulkintoihin säännöistä. Esim. kulkusuunta vs. keulansuunta on joskus hyvinkin suuresti eriasioita, jolloin suomalaisen säännön noudattamisesta voi tulla vaaratilanne&sakot ainakin viron puolella. Käsite styyrpuuri on noissa käännöksissä korvattu oikealla, mikä on väärin käännetty kun pakitetaan. Esim keulat vastakkain tilanteessa väistettäessä olennaista on muuttaa kulkusuuntaansa styyrpuuriin riippumatta siitä mihin keulaa on tällöin tarpeen kääntää (joskus vasemmalle), finlexissä virheellisesti vaaditaan aina keulaa oikealle. Kyseessä on kuitenkin valtiosopimus, jolla on tarkoitettu saattaa kansainväliset säännöt täälläkin voimaan, mikä ensimmäisistä pykälistä ilmenee. Alkukieliset on aina loogisesti johdonmukaiset ja johtavat törmäysvaaran poistumiseen suomennokset valitettavasti ei.

Lue lisää

...muuallakin olen nähnyt väitettävän, että suomalaisessa colreg-tekstissä olisi käännösvirhe. Esittäisitkö nyt mahdollisimman konkreettisen esimerkin tilanteesta, jossa suomen- ja englanninkielisten tekstien noudattaminen johtaisi erilaiseen menettelytapaan ja jompikumpi aiheuttaisi vaaratilanteen?

JRxxx kirjoitti:

...muuallakin olen nähnyt väitettävän, että suomalaisessa colreg-tekstissä olisi käännösvirhe. Esittäisitkö nyt mahdollisimman konkreettisen esimerkin tilanteesta, jossa suomen- ja englanninkielisten tekstien noudattaminen johtaisi erilaiseen menettelytapaan ja jompikumpi aiheuttaisi vaaratilanteen?

Lue lisää

virheestä on reitinjakojärjestelmän ylittäminen. Alkukielisessä keulansuunnan (=heading) tulee olla kohtisuorassa. Suomennoksen lukeneiden enemmistö tuntuu luulevan, että kulkusuunnan tulisi olla kohtisuorassa, kohta on selkeästi väärin käännetty, kun sanan heading suomennos puuttuu kokonaan. En ole ollenkaan varma syntyykö tästä käytännössä vaaratilanteita vai ei, sakkoja saa ainakin.
Sen sijaan satamissa ruuhka-aikoina olen nähnyt useita lähes kolareita keulat vastakkain tilanteissa, kun toinen kääntää väärin suomen lain käännöksen mukaisesti, jolloin molemmat väistävätkin samaan suuntaan esim. itään. Siis jarrutetaan peruuttamalla, alunperin eteenpäin kulkevaa alusta, yhteentörmäyksen välttämiseksi esim perämoottorilla ja käännetään keulaa oikealle, jolloin kulkusuunta muuttuu vasemmalle, kun kansainvälisten sääntöjen mukaan pitäisi tehdä juuri päinvastoin ! Satamien ulkopuolella en ole todellisia vaaratilanteita koskaan nähnyt, yleensä vähintään toinen osapuoli väistää jo ennen kuin yhteentörmäyksen vaaraa on olemassa, joten pakitusta ei tarvita. Satamissa tilanne vaan on toinen, ja pakitus on ihan tavallista ja tarpeellista törmäyksien välttämiseksi.

esim-erkki kirjoitti:

virheestä on reitinjakojärjestelmän ylittäminen. Alkukielisessä keulansuunnan (=heading) tulee olla kohtisuorassa. Suomennoksen lukeneiden enemmistö tuntuu luulevan, että kulkusuunnan tulisi olla kohtisuorassa, kohta on selkeästi väärin käännetty, kun sanan heading suomennos puuttuu kokonaan. En ole ollenkaan varma syntyykö tästä käytännössä vaaratilanteita vai ei, sakkoja saa ainakin.
Sen sijaan satamissa ruuhka-aikoina olen nähnyt useita lähes kolareita keulat vastakkain tilanteissa, kun toinen kääntää väärin suomen lain käännöksen mukaisesti, jolloin molemmat väistävätkin samaan suuntaan esim. itään. Siis jarrutetaan peruuttamalla, alunperin eteenpäin kulkevaa alusta, yhteentörmäyksen välttämiseksi esim perämoottorilla ja käännetään keulaa oikealle, jolloin kulkusuunta muuttuu vasemmalle, kun kansainvälisten sääntöjen mukaan pitäisi tehdä juuri päinvastoin ! Satamien ulkopuolella en ole todellisia vaaratilanteita koskaan nähnyt, yleensä vähintään toinen osapuoli väistää jo ennen kuin yhteentörmäyksen vaaraa on olemassa, joten pakitusta ei tarvita. Satamissa tilanne vaan on toinen, ja pakitus on ihan tavallista ja tarpeellista törmäyksien välttämiseksi.

Lue lisää

...netistä ei näköjään löydy colregin alkukielistä versiota, tai sitten se olisi tosi omituisen hakusanan takana, joten en pysty tarkistamaan, miten siellä käytetään keulasuunta/kulkusuunta -käsitteitä. Kuitenkaan en oikein ymmärrä, miten voisi käytännössä syntyä kuvaamasi sakkotilanne. Kulkusuuntahan on keulasuunta /- sortuma ja useimmiten ne ovat jokseenkin samat, ainakin Itämerellä.

Tuossa satamaesimerkissäkään ei ainakaan huvialusten kesken mielestäni ole kyse mistään sääntötulkinnan tai käännöksen vaikeudesta, vaan yksinkertaisesti jonkinmoisesta toheloinnista jo alunpitäen, että tilanne on yleensä päässyt syntymään. Sitäpaitsi tuossa voisi vähän spekuloida käsitteillä, mutta palaan siihen myöhemmin.

esim-erkki kirjoitti:

virheestä on reitinjakojärjestelmän ylittäminen. Alkukielisessä keulansuunnan (=heading) tulee olla kohtisuorassa. Suomennoksen lukeneiden enemmistö tuntuu luulevan, että kulkusuunnan tulisi olla kohtisuorassa, kohta on selkeästi väärin käännetty, kun sanan heading suomennos puuttuu kokonaan. En ole ollenkaan varma syntyykö tästä käytännössä vaaratilanteita vai ei, sakkoja saa ainakin.
Sen sijaan satamissa ruuhka-aikoina olen nähnyt useita lähes kolareita keulat vastakkain tilanteissa, kun toinen kääntää väärin suomen lain käännöksen mukaisesti, jolloin molemmat väistävätkin samaan suuntaan esim. itään. Siis jarrutetaan peruuttamalla, alunperin eteenpäin kulkevaa alusta, yhteentörmäyksen välttämiseksi esim perämoottorilla ja käännetään keulaa oikealle, jolloin kulkusuunta muuttuu vasemmalle, kun kansainvälisten sääntöjen mukaan pitäisi tehdä juuri päinvastoin ! Satamien ulkopuolella en ole todellisia vaaratilanteita koskaan nähnyt, yleensä vähintään toinen osapuoli väistää jo ennen kuin yhteentörmäyksen vaaraa on olemassa, joten pakitusta ei tarvita. Satamissa tilanne vaan on toinen, ja pakitus on ihan tavallista ja tarpeellista törmäyksien välttämiseksi.

Lue lisää

Enpä nyt viitsi kommentoida enempää, kuin että perämoottorilla ei käännetä keulaa vaan perää.

Oskari kirjoitti:

Enpä nyt viitsi kommentoida enempää, kuin että perämoottorilla ei käännetä keulaa vaan perää.

eula onn kiinteästi kiinni perässä, joten niitä ei voi toisistaan riippumatta käännellä. Veneen kuljettajan asia on tietää miten vene kääntyy hallintalaitteita käytettäessä, eikä se liity mitenkään nmainittujen säännöksien eroihin.
Suomen laki käyttää keulansuunnan käsitettä ja kansainvälinen väistämissääntö kulkusuunnan, mitkä ovat mainitussa tilanteessa päinvastaisia käsitteitä.

JRxxx kirjoitti:

...netistä ei näköjään löydy colregin alkukielistä versiota, tai sitten se olisi tosi omituisen hakusanan takana, joten en pysty tarkistamaan, miten siellä käytetään keulasuunta/kulkusuunta -käsitteitä. Kuitenkaan en oikein ymmärrä, miten voisi käytännössä syntyä kuvaamasi sakkotilanne. Kulkusuuntahan on keulasuunta /- sortuma ja useimmiten ne ovat jokseenkin samat, ainakin Itämerellä.

Tuossa satamaesimerkissäkään ei ainakaan huvialusten kesken mielestäni ole kyse mistään sääntötulkinnan tai käännöksen vaikeudesta, vaan yksinkertaisesti jonkinmoisesta toheloinnista jo alunpitäen, että tilanne on yleensä päässyt syntymään. Sitäpaitsi tuossa voisi vähän spekuloida käsitteillä, mutta palaan siihen myöhemmin.

Lue lisää

löytyvät tästä linkistä :
http://www.boatsafe.com/nauticalknowhow/boating/colregs.html

" Kulkusuuntahan on keulasuunta /- sortuma ja useimmiten ne ovat jokseenkin samat, ainakin Itämerellä. "
Useimmiten ovat, mutteivät suinkaan aina, ei edes itämerellä. Peruutettaessa eroa on lähtökohtaisesti 180astetta - sortuma. Sortuma voi olla itämerelläkin joissain veneissä ja tilanteissa 20-40 asteen luokkaa, mistä on käytännössä seurannut sakkoja ainakin viron ja saksan aluilla liikkuneille suomalaisveneilijöile, jotka on toimineet suomen eikä kansainvälisten sääntöjen mukaan.

"Tuossa satamaesimerkissäkään ei ainakaan huvialusten kesken mielestäni ole kyse mistään sääntötulkinnan tai käännöksen vaikeudesta, vaan yksinkertaisesti jonkinmoisesta toheloinnista jo alunpitäen, että tilanne on yleensä päässyt syntymään."
No voi tuo noinkin joskus olla, mutta ei välttämättä niiden toheloinnista jotka ovat kolaroida. Esim. lossin tai vaikkapa hangon itäsataman saareen liikennöivän lautan liikkeelle lähdöt synnyttävät kunnon tuulessa toisinaan tuollaisia tilanteita, kun kulkusuuntaa joutuu vaihtamaan, ja sen aikana vene ajautuu vauhdilla tuulen painamana.

väistösäännöt kirjoitti:

löytyvät tästä linkistä :
http://www.boatsafe.com/nauticalknowhow/boating/colregs.html

" Kulkusuuntahan on keulasuunta /- sortuma ja useimmiten ne ovat jokseenkin samat, ainakin Itämerellä. "
Useimmiten ovat, mutteivät suinkaan aina, ei edes itämerellä. Peruutettaessa eroa on lähtökohtaisesti 180astetta - sortuma. Sortuma voi olla itämerelläkin joissain veneissä ja tilanteissa 20-40 asteen luokkaa, mistä on käytännössä seurannut sakkoja ainakin viron ja saksan aluilla liikkuneille suomalaisveneilijöile, jotka on toimineet suomen eikä kansainvälisten sääntöjen mukaan.

"Tuossa satamaesimerkissäkään ei ainakaan huvialusten kesken mielestäni ole kyse mistään sääntötulkinnan tai käännöksen vaikeudesta, vaan yksinkertaisesti jonkinmoisesta toheloinnista jo alunpitäen, että tilanne on yleensä päässyt syntymään."
No voi tuo noinkin joskus olla, mutta ei välttämättä niiden toheloinnista jotka ovat kolaroida. Esim. lossin tai vaikkapa hangon itäsataman saareen liikennöivän lautan liikkeelle lähdöt synnyttävät kunnon tuulessa toisinaan tuollaisia tilanteita, kun kulkusuuntaa joutuu vaihtamaan, ja sen aikana vene ajautuu vauhdilla tuulen painamana.

Lue lisää

Rule 14
Head-on Situation
(a) When two power driven vessels are meeting on reciprocal or nearly reciprocal courses so as to involve risk of collision each shall alter her course to starboard

Eli kulkusuuntaa käännetään styyrpuuriin, jolloin peruuttavan kölittömän veneen keula kääntyy vasemmalle ( juuri päinvastoin kuin suomen laissa määrätään pakolliseksi menettelyksi ! )

so that each shall pass on the port side of the other.
Mikä toteutuu aina toimittaessa kansainvälisen säännön mukaan. Sensijaan toimittaessa suomen lakikäännöksen mukaan, peruuttava vene yrittää sivuutaa juuri vastakkaiselta puolelta, mikä aiheuttaa sen yhteentörmäyksen vaaran mistä aiemmin mainittiin.

vielä hieman kirjoitti:

Rule 14
Head-on Situation
(a) When two power driven vessels are meeting on reciprocal or nearly reciprocal courses so as to involve risk of collision each shall alter her course to starboard

Eli kulkusuuntaa käännetään styyrpuuriin, jolloin peruuttavan kölittömän veneen keula kääntyy vasemmalle ( juuri päinvastoin kuin suomen laissa määrätään pakolliseksi menettelyksi ! )

so that each shall pass on the port side of the other.
Mikä toteutuu aina toimittaessa kansainvälisen säännön mukaan. Sensijaan toimittaessa suomen lakikäännöksen mukaan, peruuttava vene yrittää sivuutaa juuri vastakkaiselta puolelta, mikä aiheuttaa sen yhteentörmäyksen vaaran mistä aiemmin mainittiin.

Lue lisää

...määrää muuttamaan suuntaa oikealle, ei keulaa oikealle.

Oskari kirjoitti:

...määrää muuttamaan suuntaa oikealle, ei keulaa oikealle.

suuntaa lähimpään baariin, vaiko sitä suuntaa jota kädellä osoitetaan vaiko todellisen tuulen suuntaa, vaiko sittenkin apparenttituulen suuntaa ...

Vaiko sittenkin keulan suuntaa eli juuri päinvastoin kuin kansainvälisissä säännöissä, joissa veneen suunnalla ei ole mitään väliä. Siellä ainoastaan kulkusuunta ratkaisee, sehän on ainoa suunta joka vaikuttaa siihen vältetäänkö törmäys vai ei. Kulkusuunnan tulee siis kansainvälisen säännön mukaan muuttua styyrpuuriin, mikä taakse katsoessa on vasemmalla ja eteen katsottaessa oikealla, mutta aina styyrpuurissa. Järjetöntä tunarointia vaihtaa käsite styyrpuuri oikeaksi sekä jättää "coarse" täysin kääntämättä !

suuntaa ? kirjoitti:

suuntaa lähimpään baariin, vaiko sitä suuntaa jota kädellä osoitetaan vaiko todellisen tuulen suuntaa, vaiko sittenkin apparenttituulen suuntaa ...

Vaiko sittenkin keulan suuntaa eli juuri päinvastoin kuin kansainvälisissä säännöissä, joissa veneen suunnalla ei ole mitään väliä. Siellä ainoastaan kulkusuunta ratkaisee, sehän on ainoa suunta joka vaikuttaa siihen vältetäänkö törmäys vai ei. Kulkusuunnan tulee siis kansainvälisen säännön mukaan muuttua styyrpuuriin, mikä taakse katsoessa on vasemmalla ja eteen katsottaessa oikealla, mutta aina styyrpuurissa. Järjetöntä tunarointia vaihtaa käsite styyrpuuri oikeaksi sekä jättää "coarse" täysin kääntämättä !

Lue lisää

...olla ainut, jolle tämä on muodostunut ongelmaksi. Otan osaa.

veneissä k kirjoitti:

eula onn kiinteästi kiinni perässä, joten niitä ei voi toisistaan riippumatta käännellä. Veneen kuljettajan asia on tietää miten vene kääntyy hallintalaitteita käytettäessä, eikä se liity mitenkään nmainittujen säännöksien eroihin.
Suomen laki käyttää keulansuunnan käsitettä ja kansainvälinen väistämissääntö kulkusuunnan, mitkä ovat mainitussa tilanteessa päinvastaisia käsitteitä.

Lue lisää

...suomenkielinen teksti ei puhu keulansuunnasta vaan suunnasta. Miksi tulkitset tarkoitetun keulasuuntaa? Sitten sitä käsitespekulaatiota: "keulat vastakkain" säännön määritelmässä edellytetään, että alukset "lähestyvät toisiaan" vastakkaisilta suunnilta. Siis niiden kulkusuunnan, liikkeen, täytyy olla vastakkainen. Sillä ei ole merkitystä, onko pakki päällä vai ei, ainoastaan aluksen todellisen liikkeen suunta ratkaisee. Sääntö ei sano "käännä keulaa" vaan "käännä suuntaa". Toisin sanoen pitää tehdä sellainen ohjailuliike, joka kääntää aluksen kulkusuuntaa oikealle.
Jos taas pakki on jo purrut ja alus liikkuu perä edellä, niin silloin se ei itse asiassa olekaan tämän sääntökohdan piirissä. Sen kulkusuuntahan on sama, kuin toisenkin aluksen, vaikka keulasuunnat ovat vastakkaiset.

väistösäännöt kirjoitti:

löytyvät tästä linkistä :
http://www.boatsafe.com/nauticalknowhow/boating/colregs.html

" Kulkusuuntahan on keulasuunta /- sortuma ja useimmiten ne ovat jokseenkin samat, ainakin Itämerellä. "
Useimmiten ovat, mutteivät suinkaan aina, ei edes itämerellä. Peruutettaessa eroa on lähtökohtaisesti 180astetta - sortuma. Sortuma voi olla itämerelläkin joissain veneissä ja tilanteissa 20-40 asteen luokkaa, mistä on käytännössä seurannut sakkoja ainakin viron ja saksan aluilla liikkuneille suomalaisveneilijöile, jotka on toimineet suomen eikä kansainvälisten sääntöjen mukaan.

"Tuossa satamaesimerkissäkään ei ainakaan huvialusten kesken mielestäni ole kyse mistään sääntötulkinnan tai käännöksen vaikeudesta, vaan yksinkertaisesti jonkinmoisesta toheloinnista jo alunpitäen, että tilanne on yleensä päässyt syntymään."
No voi tuo noinkin joskus olla, mutta ei välttämättä niiden toheloinnista jotka ovat kolaroida. Esim. lossin tai vaikkapa hangon itäsataman saareen liikennöivän lautan liikkeelle lähdöt synnyttävät kunnon tuulessa toisinaan tuollaisia tilanteita, kun kulkusuuntaa joutuu vaihtamaan, ja sen aikana vene ajautuu vauhdilla tuulen painamana.

Lue lisää

...haluaisinpa (tai sitten ehkä en) sen veneilijän, joka ylittää liikennejakokaistoja peruuttamalla. Mutta muuten en oikein usko sortuman aiheuttavan vakavaa ongelmaa. Purjehtijalle tässä tietysti on ansa. Englanninkielisen tekstin perusteella ylitystä ei saa tehdä luovien (tai sanotaan nyt tarkkuuden vuoksi "sellaisella halssilla, että keulasuunta ei pysy jotakuinkin 90 asteen kulmassa liikennevirtaan"). Suomenkielisen tekstin käsitteistö on sen verran epäyhtenäistä sisäisesti, että asiasta voisi väitellä. Nimittäin: jos "suunnalla" tarkoitetaan vain aluksen kunkinhetkistä kurssia (tai keulasuuntaa) eikä yleiskulkusuuntaa, niin tässä kohtaa pamahtaa sakot. Mutta jos samaa tulkintaa sovitetaan legendaariseen 9-sääntöön, niin luovien etenevä purjealus ei olekaan mainitun säännön "väylänsuuntaisesti etenevä" (missä tulkinnassa taas ei olisi kertakaikkiaan mitään järkeä ko. säännön tarkoituksen kannalta).

esim-erkki kirjoitti:

virheestä on reitinjakojärjestelmän ylittäminen. Alkukielisessä keulansuunnan (=heading) tulee olla kohtisuorassa. Suomennoksen lukeneiden enemmistö tuntuu luulevan, että kulkusuunnan tulisi olla kohtisuorassa, kohta on selkeästi väärin käännetty, kun sanan heading suomennos puuttuu kokonaan. En ole ollenkaan varma syntyykö tästä käytännössä vaaratilanteita vai ei, sakkoja saa ainakin.
Sen sijaan satamissa ruuhka-aikoina olen nähnyt useita lähes kolareita keulat vastakkain tilanteissa, kun toinen kääntää väärin suomen lain käännöksen mukaisesti, jolloin molemmat väistävätkin samaan suuntaan esim. itään. Siis jarrutetaan peruuttamalla, alunperin eteenpäin kulkevaa alusta, yhteentörmäyksen välttämiseksi esim perämoottorilla ja käännetään keulaa oikealle, jolloin kulkusuunta muuttuu vasemmalle, kun kansainvälisten sääntöjen mukaan pitäisi tehdä juuri päinvastoin ! Satamien ulkopuolella en ole todellisia vaaratilanteita koskaan nähnyt, yleensä vähintään toinen osapuoli väistää jo ennen kuin yhteentörmäyksen vaaraa on olemassa, joten pakitusta ei tarvita. Satamissa tilanne vaan on toinen, ja pakitus on ihan tavallista ja tarpeellista törmäyksien välttämiseksi.

Lue lisää

Upeaa. Vihdoinkin löytyi asiantuntija, joka pystyy varmasti vastaamaan mieltäni pitkään askarruttaneeseen kysymykseen.

Jos veneen A pitää väistää venettä B ja veneen B pitää väistää venettä C, niin miten veneen B tulee menetellä, jotta ei rikkoisi sääntöjä.

Nythän veneen B pitää muuttaa suuntaansa tai nopeuttansa väistääkseen venettä A. Mutta vene B kun ei saa muuttaa suuntaansa eikä nopeuttaan, koska se on kulkuun oikeutettu veneeseen C nähden.

Kun herra kielitieteilijä ja peruutusmestari pohtii tätä, me muut voinemme vaikka lähteä vesille. Nätti sää tuolla, kevyt pelle täällä ja sitä rataa...

JRxxx kirjoitti:

...suomenkielinen teksti ei puhu keulansuunnasta vaan suunnasta. Miksi tulkitset tarkoitetun keulasuuntaa? Sitten sitä käsitespekulaatiota: "keulat vastakkain" säännön määritelmässä edellytetään, että alukset "lähestyvät toisiaan" vastakkaisilta suunnilta. Siis niiden kulkusuunnan, liikkeen, täytyy olla vastakkainen. Sillä ei ole merkitystä, onko pakki päällä vai ei, ainoastaan aluksen todellisen liikkeen suunta ratkaisee. Sääntö ei sano "käännä keulaa" vaan "käännä suuntaa". Toisin sanoen pitää tehdä sellainen ohjailuliike, joka kääntää aluksen kulkusuuntaa oikealle.
Jos taas pakki on jo purrut ja alus liikkuu perä edellä, niin silloin se ei itse asiassa olekaan tämän sääntökohdan piirissä. Sen kulkusuuntahan on sama, kuin toisenkin aluksen, vaikka keulasuunnat ovat vastakkaiset.

Lue lisää

> Sitten sitä käsitespekulaatiota: "keulat vastakkain" säännön määritelmässä edellytetään, että alukset "lähestyvät toisiaan" vastakkaisilta suunnilta.
Kyllä.
> Siis niiden kulkusuunnan, liikkeen, täytyy olla vastakkainen.
Ei tarvitse, lue ne alkukieliset säännöt huolella, ne ovat tässä täysin selkeät ja loogiset.
>Sillä ei ole merkitystä, onko pakki päällä vai ei, ainoastaan aluksen todellisen liikkeen suunta ratkaisee.
Ei, vaan liikkeen suhteessa toiseen alukseen tulee olla sellainen, että yhteentörmäyksen vaara on olemassa sekä keulat ovat vastakkaiseen suuntaan. Molemmat voivat liikkua esim pohjoiseen jos toinen liikkuu huomattavasti nopeammin kuin se toinen.
> Sääntö ei sano "käännä keulaa" vaan "käännä suuntaa". Toisin sanoen pitää tehdä sellainen ohjailuliike, joka kääntää aluksen kulkusuuntaa oikealle.
Käsite oikealle voidaan tuossa tulkita kahdella vastakkaisella tavalla !
1) oikealle suhteessa aluksen normaalikulkusuuntaan eli styyrpuuriin.
2) oikealle suhteessa aluksen senhetkiseen peruttavaan liikkeeseen eli paapuuriin.

Tämä sama ongelma on autoilla parkkipaikoilla ja siellä tapahtuukin huomattava osa kolareista. Kaikki kun eivät valitse aina samaa noista kahdesta tulkintatavasta. Alkukielisessä meriteiden säännössä ei tulkinnan varaa tässäkään ole. styyrpuuri on täysin yksikäsitteinen.

>Jos taas pakki on jo purrut ja alus liikkuu perä edellä, niin silloin se ei itse asiassa olekaan tämän sääntökohdan piirissä. Sen kulkusuuntahan on sama, kuin toisenkin aluksen, vaikka keulasuunnat ovat vastakkaiset.
Väärin, lue alkukieliset uudelleen.
Niisä on kyse alusten väistämisestä, ja siten ratkaisevaa on alusten liike suhteessa toisiinsa ei suhteessa maahan tai ympäröivään veteen jos paikalla on virtaa.

JRxxx kirjoitti:

...haluaisinpa (tai sitten ehkä en) sen veneilijän, joka ylittää liikennejakokaistoja peruuttamalla. Mutta muuten en oikein usko sortuman aiheuttavan vakavaa ongelmaa. Purjehtijalle tässä tietysti on ansa. Englanninkielisen tekstin perusteella ylitystä ei saa tehdä luovien (tai sanotaan nyt tarkkuuden vuoksi "sellaisella halssilla, että keulasuunta ei pysy jotakuinkin 90 asteen kulmassa liikennevirtaan"). Suomenkielisen tekstin käsitteistö on sen verran epäyhtenäistä sisäisesti, että asiasta voisi väitellä. Nimittäin: jos "suunnalla" tarkoitetaan vain aluksen kunkinhetkistä kurssia (tai keulasuuntaa) eikä yleiskulkusuuntaa, niin tässä kohtaa pamahtaa sakot. Mutta jos samaa tulkintaa sovitetaan legendaariseen 9-sääntöön, niin luovien etenevä purjealus ei olekaan mainitun säännön "väylänsuuntaisesti etenevä" (missä tulkinnassa taas ei olisi kertakaikkiaan mitään järkeä ko. säännön tarkoituksen kannalta).

Lue lisää

on peruuttaminen ainoa keino väistää toista alusta, jota olet velvollinen väistämään. Suuntaa kun et saa muuttaa tai tulee sakot. Kulkusuunnan ei toki tarvitse muuttua, mutta jarrutus vesillä tapahtuu tunnetusti pakittamalla. Englannin vesillä peruutus tuossa tilanteessa on jokapäiväinen tapahtuma joööekin alukselle (ei tietenkään aina samalle), siellä on sen verran tiheä liikenne.

"Suomenkielisen tekstin käsitteistö on sen verran epäyhtenäistä sisäisesti, että asiasta voisi väitellä. "
Niinpä, siksi kannattaa lukea sitä alkukielistä, joka ei todellakaan ole epäyhtenäistä, vaan erittäin huolella ja loogisesti laadittu kattamaan kaikki epätavallisetkin tilanteet, myös useamman aluksen välisen samanaikaisen väistötilanteen virtapaikassa.

Oskari kirjoitti:

...olla ainut, jolle tämä on muodostunut ongelmaksi. Otan osaa.

pieleen mennä. Minulle asia ei ole ollut ongelma lainkaan. Ei vesillä eikä maissa. Se vain lisää turhaan vakuutusmaksuja molemmissa, kun pääosa kolareista maissa tapahtuu parkkipaikoilla ja vesillä satamissa. Tähän asti vakuutusmaksujen jatkuva ja tarpeeton nousu ei ole ollut ongelma, vaikka se harmittaakin.

nyt löytyi asiantuntia kirjoitti:

Upeaa. Vihdoinkin löytyi asiantuntija, joka pystyy varmasti vastaamaan mieltäni pitkään askarruttaneeseen kysymykseen.

Jos veneen A pitää väistää venettä B ja veneen B pitää väistää venettä C, niin miten veneen B tulee menetellä, jotta ei rikkoisi sääntöjä.

Nythän veneen B pitää muuttaa suuntaansa tai nopeuttansa väistääkseen venettä A. Mutta vene B kun ei saa muuttaa suuntaansa eikä nopeuttaan, koska se on kulkuun oikeutettu veneeseen C nähden.

Kun herra kielitieteilijä ja peruutusmestari pohtii tätä, me muut voinemme vaikka lähteä vesille. Nätti sää tuolla, kevyt pelle täällä ja sitä rataa...

Lue lisää

olla ongelma ainoastaan suomalaisille jotka ovat lukeneet ainoastaan suomenkielisen sääntöversion.
Kaikkialla muualla suomen ulkopuolella tuon kysymyksen vastaus on itsestäänselvä jo sääntöjen perusteella.
Suosittelisin siis sullekin niiden alkukielisten lukemista, niin ei tartte töpeksiä.

saattaa kirjoitti:

olla ongelma ainoastaan suomalaisille jotka ovat lukeneet ainoastaan suomenkielisen sääntöversion.
Kaikkialla muualla suomen ulkopuolella tuon kysymyksen vastaus on itsestäänselvä jo sääntöjen perusteella.
Suosittelisin siis sullekin niiden alkukielisten lukemista, niin ei tartte töpeksiä.

Lue lisää

How is it possible for a Give-way Vessel to take early and substantial action to keep well clear of another vessel (rule 16) if yet another vessel is directed to keep out of the way of her and she shall keep her course and speed (rule 17).

pahemmin kirjoitti:

pieleen mennä. Minulle asia ei ole ollut ongelma lainkaan. Ei vesillä eikä maissa. Se vain lisää turhaan vakuutusmaksuja molemmissa, kun pääosa kolareista maissa tapahtuu parkkipaikoilla ja vesillä satamissa. Tähän asti vakuutusmaksujen jatkuva ja tarpeeton nousu ei ole ollut ongelma, vaikka se harmittaakin.

Lue lisää

...peruutettaessa (kun puhutaan huviveneistä pienvenesatamissa) on syytä käyttää ennen muuta tervettä järkeä. Sen puutteessa ehkä joidenkin täytyy kaivaa esiin englanninkieliset sääntökirjat.

Ongelmia tulee siitä, että jotkut kikkailevat sellaisilla sääntötulkinnoilla, joista muilla ei ole hajuakaan.

tuota_ kirjoitti:

> Sitten sitä käsitespekulaatiota: "keulat vastakkain" säännön määritelmässä edellytetään, että alukset "lähestyvät toisiaan" vastakkaisilta suunnilta.
Kyllä.
> Siis niiden kulkusuunnan, liikkeen, täytyy olla vastakkainen.
Ei tarvitse, lue ne alkukieliset säännöt huolella, ne ovat tässä täysin selkeät ja loogiset.
>Sillä ei ole merkitystä, onko pakki päällä vai ei, ainoastaan aluksen todellisen liikkeen suunta ratkaisee.
Ei, vaan liikkeen suhteessa toiseen alukseen tulee olla sellainen, että yhteentörmäyksen vaara on olemassa sekä keulat ovat vastakkaiseen suuntaan. Molemmat voivat liikkua esim pohjoiseen jos toinen liikkuu huomattavasti nopeammin kuin se toinen.
> Sääntö ei sano "käännä keulaa" vaan "käännä suuntaa". Toisin sanoen pitää tehdä sellainen ohjailuliike, joka kääntää aluksen kulkusuuntaa oikealle.
Käsite oikealle voidaan tuossa tulkita kahdella vastakkaisella tavalla !
1) oikealle suhteessa aluksen normaalikulkusuuntaan eli styyrpuuriin.
2) oikealle suhteessa aluksen senhetkiseen peruttavaan liikkeeseen eli paapuuriin.

Tämä sama ongelma on autoilla parkkipaikoilla ja siellä tapahtuukin huomattava osa kolareista. Kaikki kun eivät valitse aina samaa noista kahdesta tulkintatavasta. Alkukielisessä meriteiden säännössä ei tulkinnan varaa tässäkään ole. styyrpuuri on täysin yksikäsitteinen.

>Jos taas pakki on jo purrut ja alus liikkuu perä edellä, niin silloin se ei itse asiassa olekaan tämän sääntökohdan piirissä. Sen kulkusuuntahan on sama, kuin toisenkin aluksen, vaikka keulasuunnat ovat vastakkaiset.
Väärin, lue alkukieliset uudelleen.
Niisä on kyse alusten väistämisestä, ja siten ratkaisevaa on alusten liike suhteessa toisiinsa ei suhteessa maahan tai ympäröivään veteen jos paikalla on virtaa.

Lue lisää

"are meeting" edellyttää, että molemmat ovat liikkessä toisiaan kohden. Jos toinen peruuttaa "edellä pakoon", niin se ei lähesty. Ainoastaan se keula edellä kohti tuleva lähestyy, joten tämä ei ole säännössä tarkoittu "heads-on" tilanne, vaan ohitustilanne.

En myöskään usko väitettäsi, että väistöliike reittijakoalueella muuten kuin peruuttamalla johtaisi sakkoihin. Yhteentörmäyksen välttäminenhän on perusvaatimus, joka ylittää kaikki muut.

Mitä tulee satamatilanteisiin, niin ei niissä todellakaan lueskella sääntökirjoja, vaan yritetään olla törmäilemättä.

JRxxx kirjoitti:

"are meeting" edellyttää, että molemmat ovat liikkessä toisiaan kohden. Jos toinen peruuttaa "edellä pakoon", niin se ei lähesty. Ainoastaan se keula edellä kohti tuleva lähestyy, joten tämä ei ole säännössä tarkoittu "heads-on" tilanne, vaan ohitustilanne.

En myöskään usko väitettäsi, että väistöliike reittijakoalueella muuten kuin peruuttamalla johtaisi sakkoihin. Yhteentörmäyksen välttäminenhän on perusvaatimus, joka ylittää kaikki muut.

Mitä tulee satamatilanteisiin, niin ei niissä todellakaan lueskella sääntökirjoja, vaan yritetään olla törmäilemättä.

Lue lisää

" "are meeting" edellyttää, että molemmat ovat liikkessä toisiaan kohden. Jos toinen peruuttaa "edellä pakoon", niin se ei lähesty."
Lähestyminen tapahtuu silloin kun välimatka pienenee.
"En myöskään usko väitettäsi, että väistöliike reittijakoalueella muuten kuin peruuttamalla johtaisi sakkoihin."
Mene sitten ja kokeile esim. englannissa, jossa näitä asioita todella valvotaan toisin kuin suomessa yleensä. Siellä opit sitten ns. kantapään kautta...
" Yhteentörmäyksen välttäminenhän on perusvaatimus, joka ylittää kaikki muut."
Kyllä ehdottomasti noin. Mutta siitä huolimatta jos väistämisen joutuu tekemään omaa syytään pykäliä rikkomalla (eli ei säilytä kohtisuoraa keulan suuntaa), voi siitä saada sakot. Näinhän se menee maantielläkin...(esim. pelastat ihmishengen ajamalla kännissä onnettomuuden uhrin sairaalaan, olet takuulla syyllinen lain mukaan )
"Mitä tulee satamatilanteisiin, niin ei niissä todellakaan lueskella sääntökirjoja, vaan yritetään olla törmäilemättä."
Ihan samaa mieltä, säännöt todellakin kannattaa opetella jo etukäteen, eikä vasta yhteentörmäyksen uhatessa.

siis_joo kirjoitti:

" "are meeting" edellyttää, että molemmat ovat liikkessä toisiaan kohden. Jos toinen peruuttaa "edellä pakoon", niin se ei lähesty."
Lähestyminen tapahtuu silloin kun välimatka pienenee.
"En myöskään usko väitettäsi, että väistöliike reittijakoalueella muuten kuin peruuttamalla johtaisi sakkoihin."
Mene sitten ja kokeile esim. englannissa, jossa näitä asioita todella valvotaan toisin kuin suomessa yleensä. Siellä opit sitten ns. kantapään kautta...
" Yhteentörmäyksen välttäminenhän on perusvaatimus, joka ylittää kaikki muut."
Kyllä ehdottomasti noin. Mutta siitä huolimatta jos väistämisen joutuu tekemään omaa syytään pykäliä rikkomalla (eli ei säilytä kohtisuoraa keulan suuntaa), voi siitä saada sakot. Näinhän se menee maantielläkin...(esim. pelastat ihmishengen ajamalla kännissä onnettomuuden uhrin sairaalaan, olet takuulla syyllinen lain mukaan )
"Mitä tulee satamatilanteisiin, niin ei niissä todellakaan lueskella sääntökirjoja, vaan yritetään olla törmäilemättä."
Ihan samaa mieltä, säännöt todellakin kannattaa opetella jo etukäteen, eikä vasta yhteentörmäyksen uhatessa.

Lue lisää

Lähestyminen ainakin siinä mielessä, kuin lakiteksteissä ja vastaavissa sitä käytetään, edellyttää nimenomaan omaa liikettä lähestyttävän suuntaan. Jos olet liikkumatta paikoillasi ja toinen tulee kohti, niin vain hän lähestyy sinua, sinä et lähesty häntä. Sama pätee, jos liikut poispäin.
(Englanninkielisessä sanassa "approach" tämä taitaa olla selkeämpää kuin suomessa, jossa voidaan sanoa yhtä hyvin "maa lähestyy" kuin "lähestyn maata".)


Sakkoväitteen olet itse esittänyt, joten sinun pitäisi esittää todiste, esim. luotettava viite tapaukseen, jossa kohtisuoraan lähetykseen lähtenyt on törmäystä välttääkseen muuttanut suuntaa ja saanut siitä sakot. Vertailuesimerkkisi ei ole pätevä, koska laki tuntee ns. pakkotilan käsitteen; jos todetaan, että ihmishengen pelastamiseksi oli pakko ajaa, vaikka olikin kännissä, niin siitä ei tule rapsuja, kunhan ajaminen loppuu heti pakkotilan päättyessä. (Käytännön esimerkit ovat luonnollisesti vähissä, koska lähes aina se ambulanssi on todellisuudessa saatavissa nopeammin paikalle, tai sitten aitoa hengenvaaraa ei ole ollut.)

Mutta mutta, nuo ovat kilpapurjehdussäännöt. Osaaminen on toki suositeltavaa, eikä kovin suuria ristiriitoja merilain kanssa ole, mutta on kuitenkin.

linkki. mutta kirjoitti:

Mutta mutta, nuo ovat kilpapurjehdussäännöt. Osaaminen on toki suositeltavaa, eikä kovin suuria ristiriitoja merilain kanssa ole, mutta on kuitenkin.

Easy vaihtoehdossa taisi olla aika hyvin perus väistämissäännöt? mikä noista on ristiriidassa väistämissääntöjen kanssa? Jätetään pois poijun kiertämiset yms suoraan.

huomannut? kirjoitti:

Easy vaihtoehdossa taisi olla aika hyvin perus väistämissäännöt? mikä noista on ristiriidassa väistämissääntöjen kanssa? Jätetään pois poijun kiertämiset yms suoraan.

On siellä perussäännöissäkin eroja. Meriteiden sääntöjen mukaan vene on ohittava, jos se lähestyy toista perävalon sektorista (125 astetta). Kilpailusääntöjen mukaan vene on "selvästi perässä" jos se on kokonaan edellä olevan peräpeilin takana, eli siis "vastaava" sektori on 180 astetta. Jos vene lähestyy takaa suojan puolelta näiden sektorien välissä, se on kilpailusääntöjen mukaan väistämisvelvollinen, mutta meriteiden sääntöjen mukaan suojan puolen veneenä kulkuun oikeutettu. Lisäksi olennainen ero on se, että meriteiden sääntöjen mukaan ohittava on väistämisvelvollinen "loppuun asti", kilpailuissa oikeudet ja velvollisuudet voivat muuttua (ja muuttuvatkin) ohitustilanteen aikanakin. Tällainen tapaus oli linkin easy-osuudessakin, mutta valitettavasti systeemi arpoo kysymysten järjestyksen, joten ei voi viitata suoraan ko kohtaan.

ristiriita löytyi kirjoitti:

On siellä perussäännöissäkin eroja. Meriteiden sääntöjen mukaan vene on ohittava, jos se lähestyy toista perävalon sektorista (125 astetta). Kilpailusääntöjen mukaan vene on "selvästi perässä" jos se on kokonaan edellä olevan peräpeilin takana, eli siis "vastaava" sektori on 180 astetta. Jos vene lähestyy takaa suojan puolelta näiden sektorien välissä, se on kilpailusääntöjen mukaan väistämisvelvollinen, mutta meriteiden sääntöjen mukaan suojan puolen veneenä kulkuun oikeutettu. Lisäksi olennainen ero on se, että meriteiden sääntöjen mukaan ohittava on väistämisvelvollinen "loppuun asti", kilpailuissa oikeudet ja velvollisuudet voivat muuttua (ja muuttuvatkin) ohitustilanteen aikanakin. Tällainen tapaus oli linkin easy-osuudessakin, mutta valitettavasti systeemi arpoo kysymysten järjestyksen, joten ei voi viitata suoraan ko kohtaan.

Lue lisää

Kieltämättä ohi on menty siinä vaiheessa kun perä on mennyt keulan ohi meriteiden sääntöjen mukaan. Vähän tuota ihmettelin että miten tuo nyt väärin meni. Tuota toista missä määritellään mikä on ohittava alus en huomannut lainkaan eli taisi mennä tuurilla oikein?

huomannut? kirjoitti:

Kieltämättä ohi on menty siinä vaiheessa kun perä on mennyt keulan ohi meriteiden sääntöjen mukaan. Vähän tuota ihmettelin että miten tuo nyt väärin meni. Tuota toista missä määritellään mikä on ohittava alus en huomannut lainkaan eli taisi mennä tuurilla oikein?

Lue lisää

Niin, jos tuohon kyselyyn vastasit "tuurilla oikein", niin cruisailun näkökulmasta sehän meni sitten tietenkin väärin.

väärin, ei suinkaan oikein kirjoitti:

Niin, jos tuohon kyselyyn vastasit "tuurilla oikein", niin cruisailun näkökulmasta sehän meni sitten tietenkin väärin.

Eli jos vastasin meriteiden sääntöjen mukaan nin väärinhän se meni. Mutta käytännössä mikä ero on 180 ja 120' välissä niin tuntuu aika marginaaliselta että joku ajaa ohi lähestymällä esim 170'? Mutta täytynee ottaa uutta iltalukemista aiheesta näköjään aukkoja on tietämyksessä. Ja mukavampihan tuolla merellä on olla jos on 100% varma asioista. Tänään täytyy lähteä merelle ensimmäistä kertaa tänä kesänä, pohjaremppa on muuten uskomattoman työläs :)
Ja työpäivä uskomattoman pitkä :(

Löytyykö muuten netistä jostain olevaa opusta väistämissäännöistä?

huomannut? kirjoitti:

Eli jos vastasin meriteiden sääntöjen mukaan nin väärinhän se meni. Mutta käytännössä mikä ero on 180 ja 120' välissä niin tuntuu aika marginaaliselta että joku ajaa ohi lähestymällä esim 170'? Mutta täytynee ottaa uutta iltalukemista aiheesta näköjään aukkoja on tietämyksessä. Ja mukavampihan tuolla merellä on olla jos on 100% varma asioista. Tänään täytyy lähteä merelle ensimmäistä kertaa tänä kesänä, pohjaremppa on muuten uskomattoman työläs :)
Ja työpäivä uskomattoman pitkä :(

Löytyykö muuten netistä jostain olevaa opusta väistämissäännöistä?

Lue lisää

Onhan se ero 30 astetta per puoli, eli ei se nyt ihan marginaaliasia ole. Yleisimmin tilanne syntynee silloin, kun kaksi purjevenettä ajaa myötätuuleen ja ohittava leikkaa enemmän kuin ohitettava. Meriteiden sääntöjen mukaan se leikkaava ei ehkä olekaan ohittava vaan tuulen alapuolella, jos se tulee riittävän jyrkästi sivulta.

Ohittavan väistövelvollisuus siihen asti, kunnes on kokonaan selvinnyt ohitettavasta, on toki vielä oleellisempi asia käytännössä.

En tiedä meriteiden säännöistä hyvää nettimateriaalia muuta kuin itse viralliset meriteiden säännöt, jotka löytyy finlexistä. Eri järjestöjen tekemät tiivistelmät on aina tavalla tai toisella vähän vajavaisia, joskin ihan hyviä perusasioiden opetteluun.

Ei sulla ole mitään hätää kun sulla on asenne kohdallaan.

per puoli kirjoitti:

Onhan se ero 30 astetta per puoli, eli ei se nyt ihan marginaaliasia ole. Yleisimmin tilanne syntynee silloin, kun kaksi purjevenettä ajaa myötätuuleen ja ohittava leikkaa enemmän kuin ohitettava. Meriteiden sääntöjen mukaan se leikkaava ei ehkä olekaan ohittava vaan tuulen alapuolella, jos se tulee riittävän jyrkästi sivulta.

Ohittavan väistövelvollisuus siihen asti, kunnes on kokonaan selvinnyt ohitettavasta, on toki vielä oleellisempi asia käytännössä.

En tiedä meriteiden säännöistä hyvää nettimateriaalia muuta kuin itse viralliset meriteiden säännöt, jotka löytyy finlexistä. Eri järjestöjen tekemät tiivistelmät on aina tavalla tai toisella vähän vajavaisia, joskin ihan hyviä perusasioiden opetteluun.

Ei sulla ole mitään hätää kun sulla on asenne kohdallaan.

Lue lisää

Joo käytännössä olen kyllä selvinnyt melko mukavasti tietysti onhan sitä jotain pikku kämmäyksiä ollut. Mutta ne on ollut aika harvinaisia. Toi FINNLEX on vaan vähän turhan raskasta iltalukemista, tulee uni niin nopeesti.

per puoli kirjoitti:

Onhan se ero 30 astetta per puoli, eli ei se nyt ihan marginaaliasia ole. Yleisimmin tilanne syntynee silloin, kun kaksi purjevenettä ajaa myötätuuleen ja ohittava leikkaa enemmän kuin ohitettava. Meriteiden sääntöjen mukaan se leikkaava ei ehkä olekaan ohittava vaan tuulen alapuolella, jos se tulee riittävän jyrkästi sivulta.

Ohittavan väistövelvollisuus siihen asti, kunnes on kokonaan selvinnyt ohitettavasta, on toki vielä oleellisempi asia käytännössä.

En tiedä meriteiden säännöistä hyvää nettimateriaalia muuta kuin itse viralliset meriteiden säännöt, jotka löytyy finlexistä. Eri järjestöjen tekemät tiivistelmät on aina tavalla tai toisella vähän vajavaisia, joskin ihan hyviä perusasioiden opetteluun.

Ei sulla ole mitään hätää kun sulla on asenne kohdallaan.

Lue lisää

ajantasa versiota sääntöjen käännöksestä suomeksi.
Siellä on yli 10 eri dokumenttia, yksi alkuperäiselle, ja loput yksi kullekin muutokselle !
Olet todella työlään homman edessä jos meinaat ne sieltä saada selville. Annettu englanninkielinen versio on sensijaan täysin ajantasalla.
"En tiedä meriteiden säännöistä hyvää nettimateriaalia muuta kuin itse viralliset meriteiden säännöt, jotka löytyy finlexistä."

ei_löydy kirjoitti:

ajantasa versiota sääntöjen käännöksestä suomeksi.
Siellä on yli 10 eri dokumenttia, yksi alkuperäiselle, ja loput yksi kullekin muutokselle !
Olet todella työlään homman edessä jos meinaat ne sieltä saada selville. Annettu englanninkielinen versio on sensijaan täysin ajantasalla.
"En tiedä meriteiden säännöistä hyvää nettimateriaalia muuta kuin itse viralliset meriteiden säännöt, jotka löytyy finlexistä."

Lue lisää

Olet oikeassa, paitsi että muutoksia on tasan viisi. Varsinaisiin kulkuoikeuksien sääntökohtiin ei kuitenkaan ole tehty mitään muutoksia. Muutoksissa on mm. tarkennettu ohjailukyvyttömän aluksen määritelmää, annettu lisäsääntöjä reitinjakoalueille, määrätty monenlaista valojen ja viheltemien käytöstä jne. jne. tavalliselle veneilijälle täysin epäolennaista.

Elikkä käytännössä finlexistä löytyvä alkuperäinen teksti on hyvä paikka opetella väistämissäännöt, niitä ei ole muutettu.

On toki todella surkeaa, että kaikenlaisia veneilynjokamiesluokka valistussivustoja kyllä rakennellaan, mutta mistään ei löydy ajantasaista lakitekstiä. Mutta hei, sehän on katsastusvaruste se vesiliikenteen säädökset kirja;-)

mutta käytännössä ei väliä kirjoitti:

Olet oikeassa, paitsi että muutoksia on tasan viisi. Varsinaisiin kulkuoikeuksien sääntökohtiin ei kuitenkaan ole tehty mitään muutoksia. Muutoksissa on mm. tarkennettu ohjailukyvyttömän aluksen määritelmää, annettu lisäsääntöjä reitinjakoalueille, määrätty monenlaista valojen ja viheltemien käytöstä jne. jne. tavalliselle veneilijälle täysin epäolennaista.

Elikkä käytännössä finlexistä löytyvä alkuperäinen teksti on hyvä paikka opetella väistämissäännöt, niitä ei ole muutettu.

On toki todella surkeaa, että kaikenlaisia veneilynjokamiesluokka valistussivustoja kyllä rakennellaan, mutta mistään ei löydy ajantasaista lakitekstiä. Mutta hei, sehän on katsastusvaruste se vesiliikenteen säädökset kirja;-)

Lue lisää

"Varsinaisiin kulkuoikeuksien sääntökohtiin ei kuitenkaan ole tehty mitään muutoksia. Muutoksissa on mm... annettu lisäsääntöjä reitinjakoalueille, jne. "
Voi vain todeta, että kaikki mikä suomessa saattaa olla epäolennaista ei sitä muualla suinkaan ole.
On vaan parempia opetella ne säännöt kunnolla alunperin, kuin osittain ja töpeksiä myöhemmin vain siksi, että luuli osaavansa jo ne "tutut" säännöt...
"mutta mistään ei löydy ajantasaista lakitekstiä."
Löytyy englanniksi aiemmin annetusta linkistä ja ilman vakavia käännösvirheitä. Jokaisen kieltä kunnolla osaavan kannattaa opetella ne sieltä. Näin välttyy noilta virhetulkinnoiltakin helpolla.