Kuuntelin tässä erään sosiaali- ja terveys- sekä palvelualan opettajaa ja hän on yrittänyt erääseen kaupunkiin päästä lehtoriksi jo vuosia. Mutta kun hän on ylipainoinen, ollut välillä pidemmällä sairaslomalla sekä noin viisikymppinen, niin ei ole mitään mahdollisuuksia päästä töihin, vaikka olisi loistopaperit, työkokemusta roppakaupalla ja todella vankka ammattitaito. Työhönottaja tuijottaa vain ulkomuotoa: pitäisi olla kuin valokuvamalli, hoikka, muodikkaasti pukeutunut, monilahjakkuus, virheetön ja suoraan lukiosta nopsasti pätevyyksiin yltänyt eikä kaivata erikoisesti työelämän kokemusta, korkeintaan vuoden tai pari. Eikö tällainen ole ikärasismia pahimmasta päästä? Eikö Suomessa laki kiellä syrjintää? Monesti työnantaja vedättää siten, että laittaa hakuajat kesäksi, jolloin voi määräaikaisesti ottaa vuodeksi kerrallaan vastavalmistuneen, siis halvimman mahdollisemman opetustyöläisen, jolla on puhtaat paperit, ja ehkä taskussa vähän suosituksia tuttavien tuttavilta tai isokenkäisiltä... Ja ohi menee pätevän, että hippulat vinkuu!
Nyt työministeri Tarja Cronberg, joka olet itsekin semmoinen viisikymminen ja perusvihreen näköinen, puutupas tähän iäkkäämpien naisten syrjintään työhönotossa, se pitäisi saada ihan rangaistavaksi teoksi, jos työhönottopäätöksessä ei näy kunnollisia perusteluja siihen, miksi vanhempi työnhakija jätetään työttömäksi, jotta nuori saa sen valmiiksi pedatun paikan!
Nyt työministeri Tarja Cronberg, joka olet itsekin semmoinen viisikymminen ja perusvihreen näköinen, puutupas tähän iäkkäämpien naisten syrjintään työhönotossa, se pitäisi saada ihan rangaistavaksi teoksi, jos työhönottopäätöksessä ei näy kunnollisia perusteluja siihen, miksi vanhempi työnhakija jätetään työttömäksi, jotta nuori saa sen valmiiksi pedatun paikan!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Viisikymppinen kaavoihinsa kangistunut jatkuvasti sairaslomalla viihtyvä ylipainoinen ämmä ei yksinkertaisesti ole ihannetyöntekijä. Tuommoisen työntekijän palkkaaminen on riski ja tulee pidemmänpäälle helvetin kalliiksi. Nuorta ja uutta verta vaan kehiin.
Itse olen ylipainoinen, enkä oikeastaan koskaan kipeä. Töistä en ole koskaan ollut poissa oikeastaan ollenkaan (siis koskaan ja työvuosia on takana aika monta)
Suurempi riski työnantajalle on mielestäni liian laihat tapaukset, ainakin kaikki alipainoiset ystäväni ovat jatkuvasti kipeinä. Siis jos pitää verrata ali-ja ylipainoisia.
Nuo eri asiat, jotak listasit, on erillisiä. Kieltämättä jokainen vaikuttaa siihen otetaanko joku työhön vai ei, ja jos jollakin on nuokin 3 "ongelmaa". niin ei ole ihme, ettei valita, kun kerran valinnanvaraa on.
Ylipaino on töihinotossa ongelma kaikenikäisille. Kyllähän sen ymmärtää, että huomattava ylipaino on este, varsinkin alalla, jossa tyntekijää joudutaan paljon katselemaan. Jos on suunnilleen samanlaiset valittavina, joista toinen painaa 20 kg enemmän, eiköhän se hoikempi aina oteta. Taipumus lihavuuteen on osittain synnynnäistä kai, kuten viime aikoina on paljon puhuttu, mutta kyllä se helposti myös puhuu ihmisen elintavoista ja arvostuksista.
Samoin pitkät sairaslomat työhistoriass aon este kaikenikäiselle, ja taaskin, ymmärrettävästi. Ei kukaan työnantaja halua ihmistä, joka todennäköisesti taas olisi pitkään poissa.
Ikärasismi on oma aiheensa, eikä se ole välttämättä ollenkaan yhteyksissä näihin kahteen muuhun.
Mainitsit pukeutumistyylistäkin. Jos haluaa kunnon työn, siihen kannattaa panostaa. Kauniita vaatteita riittää kaikenikäisille ja -kokoisille, ja jos taidot eivät riitä, niin stylistejä on Suomi piukassa.
Cronberg voi ehkä tehdä jotain ikärasisimille, mutta tuskin noille toisille jutuille.
ajattelee. Mutta me kaikki vanhenemme. Silti pitäisi olla oikeus työhön. Kaikille tulee kremppoja, itselleni on tullut raskaan työn tekemisestä vaivoja-silti olen yrittänyt sinnitellä töissä. Vaan enpä kelpaa enää, eikä ikää ole vielä 50-v. Ja eläkkeelle pääsee vasta lähemmäs 65-v.Kumpi on yhteiskunnalle järkevämpi..työssä vai työttömänä.