Olin vuoden ihastunut mieheen. Kuvittelin tunteiden olevan molemminpuolisia. Jokin mua kuitenkin esteli. Nyt selvisi, että mies on naimisissa ja pienen lapsen isä. Onneksi "mitään" ei ehtinyt tapahtua. Pitäkää miehet sormusta, jos olette naimisissa tai kihloissa. Ja ihastujat, selvittäkää se siviilisääty heti eikä hetken päästä, kun olette vielä vain hitusen kiinnostuneita.
Hyvää tässä on se, että tunteet kuolivat LÄHES kuin seinään.
Hyvää tässä on se, että tunteet kuolivat LÄHES kuin seinään.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Onko naimisissa, tai kihloissa olevat ihmiset siis täysin tunnekuolleita ulkopuolisia kohtaan?
Eikö avioliitossa voi mennä todella surkeasti ja esim. silloin ruveta haikailemaan jostain paremmasta? Onko sormus niin maaginen kapine, että se todellakin kahlitsee ihmisen toisen omistukseen?
Tarkoittaako pieni lapsi sitä, että jatkuva vanhempien järjetön tappeleminen on lapselle parempaa kuin heidän mahdollinen ero?
Otitko selvää ihastuksesi todellisista tunteista ja elämäntilanteesta?
Onko lapsen saaminen lopullinen niitti loppuelämäksi lapsen vanhemmille? Eikö heillä saa olla onnellista elämää ennen kuin lapset ovat aikuisia?
Jos kyse on vain puolison pettämisestä, niin olen kanssasi samaa mieltä, mutta tässä ihmisen elämässä on monia ja monimutkaisempia kuvioita kuin yksiselitteinen sormus/lapsi= ihminen on tuomittu ja siksi jätettävä. Kaikki ei todellakaan ole mustavalkoista.
vielä itselläänkin on sivuvaunu, niin..
mutta itseltäni ei kuole tunteet millään.Unohtuu sormukset ja kaikki muu, näen vain hänet. Siis sieluni silmillä, en ole nähnyt oikeasti pitkään aikaan. Enkä tavatessamme katsonut onko hänellä sormusta edes, en ajatellut rakastuvani. En tiedä vieläkään, onko hän naimisissa, mutta tietysti on!