Kuten jo otsikkokin kertoo.. Minulla on aivan hirveä syövän pelko.
Mummoni menetin syövän vuoksi v. 2003. Hänellä oli 10 cm läpimitaltaan oleva kasvain jossain suolistossa. Lopullinen diagnoosi oli paksusuolensyöpä. Diagnoosin jälkeen mummo eli muutaman kuukauden.
Tämän vuoden puolella äitini vietiin sairaalaan turvonneen kaulan vuoksi. Löydettiin kilpirauhasesta patti (tai että se oli itse kilpirauhasessa se ongelma, sori en oikein muista.. :). Patista otettiin ohutneulanäyte ja se lähetettiin tutkittavaksi. Lääkäriltä tuli sitten tieto, että on löydetty solumuutoksia, jotka vahvasti viittaavat syöpään. Eikä mennyt kauaa, kun äitini makasi jo sairaalassa leikkauspöydällä. Kasvain saatiin hyvin poistettua ja se lähetettiin tutkittavaksi. Kuukauden päästä tulikin tieto, että syöpää ei ole! Joitain pieniä solumuutoksia on havaittavissa, jonka vuoksi äidin tulee käydä usein tarkistuksissa. Mutta kuinka voi olla mahdollista että lääkäri jo antoi melkein varman tiedon, että syöpää se on. Äitini oli aivan varma syövästä kuten minäkin.
Itseltäni löysin patin niskan/kaulan alueelta. Epäilin sen olevan suurentunut imusolmuke, ja menin lääkäriin. Hän totesi samoin, syytä siihen hän ei tiennyt. Sanoi, että tulla kahden viikon päästä uudestaan jos patti ei ole laskenut. Tästä on nyt kohta 4kk aikaa. Imusolmuke ei ole pienentynyt yhtään, lääkäriin menoa vaan lykkäsin ja jotenkin koitin sysätä koko patin pois mielestäni. Tänä aamuna sain vihdoinkin varattua ajan lääkärille. Tutkitaan nyt sitten ultrassa että onko kaikki ok.
Muutaman viikon ajan on kurkussa ollut sellaista palan tunnetta, välillä on kurkku kipeänä pelkästään toiselta puolelta, välillä siellä on sellaista särkyä. Ääni saattaa mennä välissä painuksiin. Tutkin sitten kurkkuni, ja sieltähän löytyi jonkinlainen patti. Patista en ole varma, mutta erilainen se on kuin toinen puoli kurkusta. Se on nielurisoista vähän taaksepäin, oikealla puolella. Tämä sysäsi minut nyt varaamaan sen ajan lääkärille. Talvisen imusolmukesyövän pelon tilalle on nyt tullut pelko kurkkusyövästä. Toivottavasti on vain joku haava kurkussa mikä on ärtynyt. En tiedä. mutta pelottaa ihan pirusti suoraan sanottuna.
Olisiko minulla mahdollista päästä vaikka joka vuosi syöpätutkimuksiin? (olen nyt 20v.) Sillä ilmeisesti sitä syöpää meillä suvussa on. Mitä kaikkia kokeita silloin tehdään ja minkä verran maksaa? En halua elää pelon keskellä ja aina kun joku uusi vaiva ilmaantuu, ajattelen heti pahinta. Mummon kohtalo on vain saanut minut niin pelkäämään syöpää.
Vähän sekavasti kirjoitettu, mutta toivon mukaan joku ihana ihminen jaksaa lukea ja vastata. :)
Mummoni menetin syövän vuoksi v. 2003. Hänellä oli 10 cm läpimitaltaan oleva kasvain jossain suolistossa. Lopullinen diagnoosi oli paksusuolensyöpä. Diagnoosin jälkeen mummo eli muutaman kuukauden.
Tämän vuoden puolella äitini vietiin sairaalaan turvonneen kaulan vuoksi. Löydettiin kilpirauhasesta patti (tai että se oli itse kilpirauhasessa se ongelma, sori en oikein muista.. :). Patista otettiin ohutneulanäyte ja se lähetettiin tutkittavaksi. Lääkäriltä tuli sitten tieto, että on löydetty solumuutoksia, jotka vahvasti viittaavat syöpään. Eikä mennyt kauaa, kun äitini makasi jo sairaalassa leikkauspöydällä. Kasvain saatiin hyvin poistettua ja se lähetettiin tutkittavaksi. Kuukauden päästä tulikin tieto, että syöpää ei ole! Joitain pieniä solumuutoksia on havaittavissa, jonka vuoksi äidin tulee käydä usein tarkistuksissa. Mutta kuinka voi olla mahdollista että lääkäri jo antoi melkein varman tiedon, että syöpää se on. Äitini oli aivan varma syövästä kuten minäkin.
Itseltäni löysin patin niskan/kaulan alueelta. Epäilin sen olevan suurentunut imusolmuke, ja menin lääkäriin. Hän totesi samoin, syytä siihen hän ei tiennyt. Sanoi, että tulla kahden viikon päästä uudestaan jos patti ei ole laskenut. Tästä on nyt kohta 4kk aikaa. Imusolmuke ei ole pienentynyt yhtään, lääkäriin menoa vaan lykkäsin ja jotenkin koitin sysätä koko patin pois mielestäni. Tänä aamuna sain vihdoinkin varattua ajan lääkärille. Tutkitaan nyt sitten ultrassa että onko kaikki ok.
Muutaman viikon ajan on kurkussa ollut sellaista palan tunnetta, välillä on kurkku kipeänä pelkästään toiselta puolelta, välillä siellä on sellaista särkyä. Ääni saattaa mennä välissä painuksiin. Tutkin sitten kurkkuni, ja sieltähän löytyi jonkinlainen patti. Patista en ole varma, mutta erilainen se on kuin toinen puoli kurkusta. Se on nielurisoista vähän taaksepäin, oikealla puolella. Tämä sysäsi minut nyt varaamaan sen ajan lääkärille. Talvisen imusolmukesyövän pelon tilalle on nyt tullut pelko kurkkusyövästä. Toivottavasti on vain joku haava kurkussa mikä on ärtynyt. En tiedä. mutta pelottaa ihan pirusti suoraan sanottuna.
Olisiko minulla mahdollista päästä vaikka joka vuosi syöpätutkimuksiin? (olen nyt 20v.) Sillä ilmeisesti sitä syöpää meillä suvussa on. Mitä kaikkia kokeita silloin tehdään ja minkä verran maksaa? En halua elää pelon keskellä ja aina kun joku uusi vaiva ilmaantuu, ajattelen heti pahinta. Mummon kohtalo on vain saanut minut niin pelkäämään syöpää.
Vähän sekavasti kirjoitettu, mutta toivon mukaan joku ihana ihminen jaksaa lukea ja vastata. :)
Vastaukset 4
Vanhimmat
yritän vastata sinulle edes jotain.
Sinulla on siis takana yksi perheessä ollut syöpätapaus ja yksi (turha) epäily. Syöpä on sanana hirveän pelottava ja teillä on varmasti ollut kotona tuskaisia aikoja, kun olette odottaneet tuloksia leikkauksen jälkeen.
Jos lähdetään kirjoituksesi lopusta: teidän perheenne syövät olivat eri sorttia (toinen suolistossa, epäily imusolmukkeessa). Säännöllisiä tutkimuksia ei ymmärtääkseni tehdä julkisella puolella, ellei ole näyttöä siitä, että suvussa on taipumus johonkin syöpään (korjatkaa viisaammat, jos olen väärässä). Esim. rintasyöpäpotilailla on tietyt kriteerit, joiden perusteella voidaan tehdä testi ja todeta mahdollinen geenipoikkeama ja siten normaalia suurempi alttius rintasyövälle.
Muista kuitenkin, että syöpiä on todella monta lajia: rintasyöpä ei ole sama sairaus kuin paksunsuolen syöpä. Melanooma on eri sairaus kuin basaliooma. Muista myös, että vaikka sinulle joskus elämässäsi syöpä tulisikin, se on yleensä hoidettavissa. Kaikkia syöpiä ei voi parantaa, mutta useat voi.
Mene lääkäriin, jotta saat selvyyden kaulasi patista. Patteja voi olla sadasta eri syystä ja öli syy mikä hyvänsä, pelko voi vaikeuttaa elämääsi paljon pahemmin, kuin mikään sairaus. Elämä on ihan liian lyhyt, jotta sitä kannattaisi haaskata tulevaisuuden pelkäämiseen.
Oikein lämmintä ja valoisaa kesää sinulle! Pidä huolta itsestäsi!
Kuulun itse myös niihin jotka pelkäävät syöpää. On ollu aivokasvaimen pelkoa, kurkkusyövän pelkoa ja vaikka mitä! Tämä voi myös kuulua myös ikääni sillä olen vasta 16v.
Tuttuni kuoli Hodginintautiin noin 1½ vuotta sitten. Samoihin aikoihin löysin kaulastani patin. Luulatvasti suurentunut imusolmuke. Tuntui selvästi ja liikkui. Tietysti sitä kosketeltaessani se paisui ja pelkoni johti myös oireiluun jota hodginin taudissa ilmenee! esimerkiksi runsasta yöhikoilua ja sen sellaista! Tämä kyseinen patti on vieläkin kaulallani ja on huomattvasti pienempi. pinenmpi kuin pikkusormen pää.. Tuntuu idiootilta, kun tuhlasin aikaani sairauden miettimiseen, jota minulla ei edes ollut! Tuntuu, että vainoharhaisuuteni menee välillä sairaalloiseksi! Sillä saan oireita jo ajattelemisesta! Aina ei ole pelkkää syövänpelkoa vaan myös muita sairauden pelkoja kuten sydänvian pelko: sain rytmihäiriötä ja paniikkikohtauksia! Eräs paniikki kesti viikon huimauksena ja väsymyksenä. migreenin jälkeen sillä epäilin aivokasvainta! Tämä kuulostaa todella tyeprältä ja jopa hullulta, mutta on todella ongelma minulle! Tällä hetkellä ei ole mitään erityistä pelkoa onneksi! Paitsi flunssa, joka on kestänyt jo kolme viikkoa, mutta luulenpa, että kyseessä on pelkkä siitepöly alllergia! Eikä leukemia, joka on käynyt mielessäni. Asiaa ei tee paremmaksi se, että tiedän aika paljon erialisista sairauksista sillä lääketiede on mielestäni hyvin kiinnostavaa.. Välillä olisi parempi, etten tietäisi niin paljoa ):
Minunkin äidilläni oli kilpirauhasessa kasvain. Ohutneula näytteessä ilmeni, että syövän mahdollisuus oli 50%: Kasvaimen poiston yhteydessä selvisi, että kyseessä oli hyvänlaatuonen kasvain ja se oli helpotus koko perheelle!
Isälläni on myös epäilty aivokasvainta ja siskollani leukemiaa, mutta ovat onneksi säilyneet terveinä! siis perheessäni ei ole ollut syöpää ja suvussakaan ei ole ollut muuta kuin kehkosyöpää.
Joten geneettiseltä puoleleta luulen olevani turvasssa, mutta koskaan ei voi tietää, sillä vaikka rintasyöpä voi tulla kenelle tahansa.
Toivon, että ikää saadessani osa peloistani lähtee. Luulen, että nämä pelot kokonaisuudessaan ovat vain ja ainoastaan pelkkää kuolemanpelkoa!
Minulla on myös lukuisia muita pelkoja, Joistakin olen päässyt jo yli.
Minulla on myös milloin mitäkin tautia (ainakin päässäni on sellainen ajatus). En tiedä mistä kaikki johtuu. Yhdessä välissä jo olin varma, että olin saanut Hivin ja kuolen suunnilleen siihen paikkaan.. Oireita oli jo kaikki mahdolliset ja viikot kului sängyn pohjalla maaten. Negatiivisen tuloksen jälkeen taas tuntui ettei mitään oireita ole ollutkaan.
Mutta syövän pelko kummittelee aina. Heti kun jotain itsestään löytää niin mieleen tulee heti "Nyt se on syöpä!". Mutta tosiaan tuo patti on minua ihmetyttänyt ja toivotaan että ei olisi mitään vakavaa.. :) 15.6 vasta on lääkäriaika, mutta jospa tuo aika menisi suht nopeasti..
ei tutkimuksissa kannata käydä, varsinkaan kun sinun tapauksessa ei kai osattaisi mitään tiettyä syöpää etsiäkään.
Elä terveellisesti, älä murehdi ( väitetään stressin lisäävän syöpäriskiä). Nauti elämästäsi!