Tervettä järkeä homeongelmiin
Monisyiset ja usein kiistellytkin homesairaudet ovat hankalia potilasta tutkiville ja hänestä lausuntoja antaville lääkäreille potilaista itsestään puhumattakaan. Nimellä Majvik II kutsuttu suositus on lopultakin lisäämässä kipeästi kaivattua selkeyttä homesairauksien diagnosointiin ja rakennusten kosteusvaurioihin tarttumiseen.
Hankaluutta aiheuttaa jo ihmisten kovin monimuotoinen reagointi homeisiin. Jokainen kuitenkin oireilee, kun kosteusvauriomikrobeja on ilmassa paljon. Pitkällinen altistuminen sairastuttaa varmasti. Siksi on tärkeää, että heti epäilyn ilmetessä tutkitaan sisäilman homeitiöpitoisuus, onpa kyseessä asuintalo, koulu, päiväkoti tai työpaikka.
Majvik II sisältää suosituksen PEF-puhalluskokeesta heti ammattiastmaepäilyn herättyä. Tähän saakka homeperäisen ammattitaudin toteaminen on joissakin tapauksissa kestänyt vuosia. Asiasta on voitu riidellä sitkeästi mm. vakuutusoikeudessa. Sellainen on kohtuutonta, jos ihminen on sairastunut työpaikkansa sisäilman takia.
Myös turhaa hätäilyä täytyy välttää, jos kosteusvaurio ei ole aiheuttanut kenellekään oireita tai oireet jäävät lieviksi. Työterveyslaitoksen professori Jukka Uitti korosti Kalevan haastattelussa hiljattain, että tärkeintä on keskittyä aiheuttajan poistamiseen. Valtaosa kosteusvauriomikrobien tuomista oireista poistuu, kun altistuminen loppuu. Uitti kuvaakin sattuvasti homepaniikiksi tilannetta, jossa kaikki oireilleet tutkitaan perinpohjin.
Paras keino hoitaa homesairauksia on ehkäistä ne ennalta. Keinot tiedetään. Uudisrakentamiset ja talojen remontit pitää hoitaa niin, että kosteus ei pääse tunkeutumaan tai tiivistymään rakenteisiin. Se on tärkeää muista erityisesti nyt, kun talot halutaan energiansäästön nimissä tehdä yhä vähemmän ilmaa läpäiseviksi. Silloin on vaarana, että tuuletuksen vähäisyys suosii homesienten kasvua. Sellaiseen ei saa haksahtaa. Ihmisten terveys on aina etusijalla.
Kuntien rahavaikeudet saavat päättäjät joissakin tapauksissa viivyttelemään muun muassa koulujen homekorjauksia. Se on lapsia kohtaan kohtuutonta. Yhdysvalloissa tehty tutkimus kertoo koulujen huonon sisäilman heikentävän selvästi oppimistuloksia. Oireileva oppilas ei jaksa keskittyä opetukseen. Tietoa koulujen ja asuntojen kunnollisesta rakentamisesta ja korjaamisesta on tarjolla, kun sitä vain halutaan käyttää.
[email protected]
http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=644680&mode=print
Monisyiset ja usein kiistellytkin homesairaudet ovat hankalia potilasta tutkiville ja hänestä lausuntoja antaville lääkäreille potilaista itsestään puhumattakaan. Nimellä Majvik II kutsuttu suositus on lopultakin lisäämässä kipeästi kaivattua selkeyttä homesairauksien diagnosointiin ja rakennusten kosteusvaurioihin tarttumiseen.
Hankaluutta aiheuttaa jo ihmisten kovin monimuotoinen reagointi homeisiin. Jokainen kuitenkin oireilee, kun kosteusvauriomikrobeja on ilmassa paljon. Pitkällinen altistuminen sairastuttaa varmasti. Siksi on tärkeää, että heti epäilyn ilmetessä tutkitaan sisäilman homeitiöpitoisuus, onpa kyseessä asuintalo, koulu, päiväkoti tai työpaikka.
Majvik II sisältää suosituksen PEF-puhalluskokeesta heti ammattiastmaepäilyn herättyä. Tähän saakka homeperäisen ammattitaudin toteaminen on joissakin tapauksissa kestänyt vuosia. Asiasta on voitu riidellä sitkeästi mm. vakuutusoikeudessa. Sellainen on kohtuutonta, jos ihminen on sairastunut työpaikkansa sisäilman takia.
Myös turhaa hätäilyä täytyy välttää, jos kosteusvaurio ei ole aiheuttanut kenellekään oireita tai oireet jäävät lieviksi. Työterveyslaitoksen professori Jukka Uitti korosti Kalevan haastattelussa hiljattain, että tärkeintä on keskittyä aiheuttajan poistamiseen. Valtaosa kosteusvauriomikrobien tuomista oireista poistuu, kun altistuminen loppuu. Uitti kuvaakin sattuvasti homepaniikiksi tilannetta, jossa kaikki oireilleet tutkitaan perinpohjin.
Paras keino hoitaa homesairauksia on ehkäistä ne ennalta. Keinot tiedetään. Uudisrakentamiset ja talojen remontit pitää hoitaa niin, että kosteus ei pääse tunkeutumaan tai tiivistymään rakenteisiin. Se on tärkeää muista erityisesti nyt, kun talot halutaan energiansäästön nimissä tehdä yhä vähemmän ilmaa läpäiseviksi. Silloin on vaarana, että tuuletuksen vähäisyys suosii homesienten kasvua. Sellaiseen ei saa haksahtaa. Ihmisten terveys on aina etusijalla.
Kuntien rahavaikeudet saavat päättäjät joissakin tapauksissa viivyttelemään muun muassa koulujen homekorjauksia. Se on lapsia kohtaan kohtuutonta. Yhdysvalloissa tehty tutkimus kertoo koulujen huonon sisäilman heikentävän selvästi oppimistuloksia. Oireileva oppilas ei jaksa keskittyä opetukseen. Tietoa koulujen ja asuntojen kunnollisesta rakentamisesta ja korjaamisesta on tarjolla, kun sitä vain halutaan käyttää.
[email protected]
http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=644680&mode=print
Vastaukset 40
Vanhimmat
sairastuneen kannalta, mutta olen kuullut, että vakuutusyhtiölle ammattitaudin hyväksymiseksi ei riitä se pelkkä työpaikkapef-seuranta, vaikka ne arvot putoaisivatkin riittävästi. Eli vakuutusyhtiöt on edelleen sillä samalla kannalla kuin tähänkin asti, ilman A. fg:llä tehtävää keuhkoaltistusta ei positiivinen ammattitautipäätös irtoa.
Kun jotkut ovat jo heränneet huomaamaan ko. keuhkoaltistuksen ongelmat, niin vakuutusyhtiöt eivät herää. Epäilemättä tuo Majvik II-suosituksen ehdotus hyväksyä ammattitaudiksi kosteusvauriomikrobien aiheuttama pef:ien riittävä huononeminen ilman keuhkoaltistusta TTL:llä ei voikaan kelvata vakuutusyhtiöille, koska merkitseehän se yhä enemmän asiakkaita ja päätöksiä asian tiimoilta.
palstan kirjoituksista, että vakuutuspuoli pysyy yhä edelleen järjettömässä kannassaan vaatien altistuksia.
Toivottavasti myös vakuutuspuolelle saataisiin edes yksi järkevä ja rehellinen lääkäri hoitamaan tämä asia kuntoon. Ei voi olla tätä päivää altistukset, joista jo tiedämme seuraukset ja voimme vain epäillä mitä liitännäisongelmia tuo altistus homeuutteella aiheuttaakaan.
No ehkä se on niin, että kun ei ole kyse omasta terveydestä, ei vakuutuslääkärillä ole munaa tehdä asioita oikein.
mukavasti, kun homesairaat eivät USKALLA mennä altistuskokeisiin. Minäkin olen yksi vähemmän, en ollut kuullut vielä altistuksista mitään, mutta suhtauduin heti epäillen ammattitautitutkimuksiin, sillä muistin omat ikävät kokemukseni muista astmaaltistustesteistä, joihin olin joutunut allergiasairaalassa. Arvelin ihan mutupohjalta ettei homeelle altistaminen varmaan voi olla täysin vaaratonta, sen verran ikävältä homeen hengittely ihan huonetiloissa tuntui ja päätin saman tien kieltäytyä ammattitautitutkimuksista.
täysin vaaratonta! Itse keskustelin useaan kertaan eri lääkäreiden kanssa noista altistuksista juuri tämän palstan tietojen pohjalta. Vastauksia asiallisiin kysymykseeni, onko altistus varmasti turvallinen, sain, että altistukset ovat ehdottoman turvallisia. Viimeisenä TTL:n keuhkolääkäri kertoi poliklinikkakäynnilläni, että täysin turvallisia nuo altitukset ovat, vain paljon ylireagointia homealtistuksiin liittyy. Astmaoireita voimistamme ja seurailemme ilman lääkitystä ja se on joillekin potilaille ollut todella vaikea ymmärtää, että emme heti lääkitse oireita vaan seuraamme niitä ja kirjaamme ne ylös.
Allergiasairaalan lääkäreistä ainakin osa, on asiasta täysin eri mieltä. Itse kallistun omien kokemusteni mukaan allergiasairaalan asiantuntijoiden kannalle. On hyvä tietää, että Suomessakin on asiantuntemusta, sitä ei vain ole oikeassa paikassa mikä on ikävää tutkittavien kannalta kyllä.
Kalevan mukaan Majvik II:n luo selkeyttä homesairauksien ammattitautidiagnostiikkaan.
Kun tähän mennessä homeperäisen ammattitaudin toteaminen on jossain tapauksissa kestänyt vuosia, niin Kalevan oletuksen mukaan Majvik II:sen ansiosta tuo aika lyhenenisi huomattavasti.
Se tieto, mitä allergisia sairauksia kosteusvauriomikorbialtistus aiheuttaa, on ollut olemassa jo 1960-luvulta lähtien, eli homealtistusten aloittamisen niin ylähengitysteiden, alahengitysteiden kuin silmienkin osalta.
Kun Kaleva toteaa, että Majvik II:n sisältää suosituksen PEF-puhalluksen aloittamiseen heti ammattiastmaepäilyn herättyä (astmaattinen oireilu), niin noista ensimmäisistä puhalluksista saattaa vierähtää vuosikausia Kela-astmankin toteamiseen ja toinen mokoma ammattiastman toteamiseen yhä edelleen.
Ammattiastman (PEF reilusti yli 20 prossaa) kriteerit ovat paljon tiukemmat kuin Kela-astman (PEF 20 %) ja tuskinpa vakuutusyhtiöt sallivat ammattiastmakriteereihin lievennyksiä.
Ja vaikka ammattiastma todettaisiinkin, niin se ei tarkoita vielä sitä, että olisi työkyvytön (tapaturmaeläke) ammattiinsa nähden.
Ja entäpä sitten toistuvien homeflunssien toteaminen ODTS:ksi.
Maamme homeguruthan tehtailivat 1980-luvulla ODTS:n allergisen alveoliitin pohjalta.
Erona allergiseen alveoliittiin on että ODTS ohittuu 1-3 vuorokaudessa ja tuosta allergisesta reaktiosta ei aiheudu keuhkomuutoksia, kun taas allergisesta alveoliitista toipuminen kestää kuukausia, diffuusiokapasiteetti alenee ja keuhkokuvissa on muutoksia, jopa keuhkorakkulatuhoon asti johtavia (emfyseema).
Mitä tuohon terveen järjen käyttöön homesairauksien toteamisessa tulee, niin esim. työterveyslääkäreillä, keuhkolääkäreillä sen pitäisi perustua lääketieteen tuottamaan tietoon, jota tietoa TTL on välittänyt heille tuolta 1980-luvun puolestavälistä asti, ODTS mukaanlukien. Eihän Majvik II:n sitä muuksi muuta.
No sehän on kantapääni kautta koettuna totta koko kymmenen vuoden työpaikan homealtistusajan, että ODTS ohittuu 1-3 vuorokaudessa, ohittuu yhä vieläkin mikäli homealtistusmäärä on riittävän pieni.
Vaan se ei ollut totta, kun työterveyslääkärini kertoi minulle olevan normaalia sairastaa kymmenenkin virusflunssaa vuodessa. Virusflunssien piikkiin ei myöskään pitäisi laittaa diffusiokapasiteetin alenemista, jonka alenemisen niin hän, keuhkopolin keuhkolääkäri kuin myös TTL:n keuhkolääkäri jättivät huomioonottamatta ja TTL myös keuhkoarven.
Majvik II:nen ei tuo mitään uutta työpaikka-altistuksen aiheuttaman ODTS:n toteamiseen, ei jatkuvan työpaikka-altistuksen aiheuttaman kroonisen nuhan (kahta tyyppiä) toteamiseen, ei silmä-, iho- eikä allegisten lihas-, jänne- ja niveloireiden toteamiseen.
Vai oletko eri mieltä?
Mitä terveen järjeen käyttöön tulee, niin jokaisen maamme kansalaisen olisi jo syytä tietää, että rakennusmateriaalien kostuminen tuo paikalle koko kosteusvauriomikrobiperheen aina varastopunkkeja myöten ja tuo mikrobiperhe on terveysriski rakennuksen käyttäjille.
Kenenkään työpaikallaan olevan ei pitäsi koskaan enää joutua kantelemaan oman toimensa ohella ämmpäreitä kattovuotokohtiin saati sitten lapioimaan vettä ämpäreittäin lattioilta. Ei siivoijienkaan.
"Kun Kaleva toteaa, että Majvik II:n sisältää suosituksen PEF-puhalluksen aloittamiseen heti ammattiastmaepäilyn herättyä (astmaattinen oireilu), niin noista ensimmäisistä puhalluksista saattaa vierähtää vuosikausia Kela-astmankin toteamiseen ja toinen mokoma ammattiastman toteamiseen yhä edelleen.
Ammattiastman (PEF reilusti yli 20 prossaa) kriteerit ovat paljon tiukemmat kuin Kela-astman (PEF 20 %) ja tuskinpa vakuutusyhtiöt sallivat ammattiastmakriteereihin lievennyksiä.
Ja vaikka ammattiastma todettaisiinkin, niin se ei tarkoita vielä sitä, että olisi työkyvytön (tapaturmaeläke) ammattiinsa nähden. "
Lahdessa Tyhosan järjestämässä kokouksessa kerrottiin näistä prosenteista yhä tiukentuvaa linjaa. Vain ne joiden pef oli laskenut yli 26% yli 30% olivat saaneet ammattitautidiagnoosin vakuutuslääkäreiltä, osalta yli 26% pef-arvon alentuneistakin oli vakuutuslaitos evännyt ammattitautimäärityksen!
Kun ajattelee, että hyvin monilla laskee pef tuolla TTL:n potilasosastolla, niin oikea pef laskeuma on paljon näitäkin arvoja suurempi, ainakin suurella osalla sairastuneista. MIKSI yhä edelleen homeongelmaisessa paikassa ylipäätään tutkitaan ja todetaan homeen aiheuttamia ammattitauteja? Eikö homesairaalla pitäisi olla edes tutkimuksissa mahdollisuus oleskella homeettomissa tiloissa ja näin saada TODELLINEN arvio sairaudestaan.
"Mitä terveen järjeen käyttöön tulee, niin jokaisen maamme kansalaisen olisi jo syytä tietää, että rakennusmateriaalien kostuminen tuo paikalle koko kosteusvauriomikrobiperheen aina varastopunkkeja myöten ja tuo mikrobiperhe on terveysriski rakennuksen käyttäjille."
Olen menossa töihin pitkän sairasloman jälkeen heinäkuussa. Laitoin viestiä työtilani ilmastoinnista, joka ei edellisenä kesänä voinut olla kuumilla ilmoilla päällä ollenkaan syystä että kosteusprosentti oli niin korkea. Ilmastointi meni päälle vasta muistaakseni alle 60% kosteusluvilla, joten täysin ilmastoinnin varassa olevaan työtilaan ei kesällä ilmastointia saatu. Raitista ilmaa huoltomiehen mukaan tuli, kunhan vain nousi pallille ja laittoi käden ritilän luokse, huomasi että kyllähän sitä ilmaa tulee, vähemmän tietysti, mutta tulee kuitenkin.
Mistä johtuu kesäkuumalla valtaisat kosteusprosentit työtiloihin? Selityksinä sain, että ilma on nyt kosteampaa ja silloin ei ilmastointia voi pitää päällä kondensaatiovesien vuoksi. Ei ole kuulemma mitenkään ihmeellistä, vaan näin ilmastoinnin tuleekin toimia. Ihmettelen vain miten ilmastointi toimii etelän lomakohteissa? Miksi siellä ilmastointi voi olla päällä samoissa lukemissa, mutta työpaikallani ei?
Tehdäänkö näitä ilmastointejakin Suomessa väärin, vai miksi niitä ei voi pitää päällä silloin kun niitä eniten tarvitsee?
minun työpaikallani sama tilanne. Pari viikkoa sitten oli ollut kovia ukkoskuuroja ja kun tulin töihin, paperitkin roikkuivat märkinä. Kosteus% sisätiloissa varmaan liki 100. Joka paikassa haisi kosteus ja home.
Nyt ilmojen kuivuttua tilanne on muuttunut paremmaksi, mutta sain ihan saman selityksen että ulkonakin oli niin kosteaa.
Niinpä oli ulkona kosteaa. Vaan kun vilkaisin kotona omaa kosteusmittariani, ihan samoissa sateissa, se oli reilu 40%.
Toimitilojen rakentamisessa ja ilmastoinnissa on paljon pielessä.
tänä vuonna en työpaikallani ole vielä kuin käväissyt. Huoltomies kertoi, että ongelma on koko talossa, ei vain meidän työpisteissämme. Lupasi tuoda silloin tekemänsä saunavihdan minulle, muuta apua ei tilanteeseen ollut.
Kävin viime kesänä työkaverini toimipisteessä, joka oli uusi rakennus. Ilmastointi oli päällä, ilma raikas ja viileä. Samoin oli pankissa jossa asioin. Ilma noissa rakennuksissa oli ulkoapäin sitä samaa kuin omalla työpaikallanikin, joten selitykset tuntuivat vähän kököiltä kyllä. Ystäväni työpaikassa naureskeltiin arviolle, että ilmastointia ei päällä saisi pitää. Heidän arvionsa tilanteeseen oli "no noi on ne kootut selitykset" tilanteeseen, missä sitä totuutta ei vain voi kertoa.
Minulle tilanne on sikäli vakava, että tämä on se yritys palata töihin jonka pitäisi onnistua. Olen pyytänyt vähintäänkin tuuletinta työtilaani, jos ilmastointi on taas pois päältä.
ilmanpuhdistimen työtilaani. Nyt on saatavilla myös ilmastointilaitteita, jotka ovat siirreltäviä, tosin näistäkin ymmärtääkseni tarvitaan putki ulos, vaikka ikkunan kautta. Itse en pidä ilmastointilaitteista yskäni takia.
Tehokkaasta ilmanpuhdistimesta saattaisi olla jotain apua? Toivottavasti työhönpaluusi onnistuu. Omalla kohdallani sietokyky on pikkuisen kasvanut, selviän muutaman tunnin tai päivän homealtistuksesta jotenkuten, mutta jos alveoliitin oireet pääsevät kuitenkin alkamaan, siitä menee viikkoja toipuessa. Oireet tulevat hämmästyttävän pienistä homemääristä, jos lajisto on oikea.
Ikävä kyllä lajisto työpaikallasi on varmaan sinulle juuri se oikea sairastuttamaan, kun siitä sairastuit alunperinkin. Minulle osuvat nämä kotoa tavatut homelajit hyvin.
sitä en saanut aikaisemminkaan viedä töyöhuoneeseeni. Sekoittaa kuulemma ilmastoinnin kokonaan. Lisäksi noissa tiloissa ei ole ikkunaa jota aukaista, ei ylipäätään mitään mahdollisuutta avata mitään räppänääkään ulos.
Tuuletin voi olla siinä hilkulla, että sen saan. Mutta itse en uskalla ostaa, jos en siihenkin pyydä lupaa. Lisäksi omia kamojani varastettiin heti ihan sairaslomani alkuviikkoina työhuoneestani lukkojen takaa. Tulee tosi kalliiksi ostaa aina uusi kamoja tilalle. Varkaus oli minun ongelmani, joten nyt mennessäni töihin ostan langattomat kamat ja kaiuittimet työkoneeseeni.
varastaminen lukitusta kaapista kaiken lisäksi, teitkö ilmoituksen poliisille?
olivat työpöydälläni, ei lukitussa kaapissa. En tehnyt rikosilmoitusta. Asiaa hoidettiin työpaikkani sisällä, mutta kukaan ei loppuviimein tiennyt miten kamat olivat hävinneet. Esimies sitten kertoi, että ongelma on minun. Silloin oli muita paljon isompia ongelmia tuon terveyden puolella, joten asia jäi siihen. Nyt ostan vain uudet kamat ja toivon, että ne säilyvät. Ei liene ihmeellistä työpaikoilla, että pitkään poissa olevan työhuone ryöstökalastetaan sen ihmeempiä ajattelematta. Mietitään vain, että tuo ja tuo tavara on yhteistä ja voin sen ottaa omaan käyttööni. Isossa talossa sattuu ja tapahtuu paljon.
Omalla työpaikallani (rakennus valmistui v. 1976) ilmastointilaitteet olivat päällä ympäri vuoden. Kun niissä ei ollut viilennystä, laitomme ikkunat auki heti ilmojen lämmettyä, vaikka työnantajan taholta meille huudeltiin, että ilmastoinnin takia ikkunoita ei saa pitää auki.
No hyvä kun pidimme, koska kostuneiden rakennusmateriaalien tuottama kosteusvauriomikrobipitoisuus palautui luonnonmikrobitasolle. Itseltänikin nenän limakalvot tervehtyivät, korvien kutina lakkasi ja kurkun karheus katosi aina ikkunoiden aukipitämisen aikana.
Ikkunoiden kiinnipitämisajan oireilun työterveyslääkärimme laittoi kuivan sisäilman piikkiin.
Tuo yli 60 prossan kosteus on jo aikamoinen.
Kun ulkoilmakosteus nousee, niin kyllähän se tunkeutuu sisätiloihinkin. Kun kotimme säilmakosteus alkoi minulla nostattaa limantuloa niin keuhkoputkista kuin nenästänikin, kuivattelin sisäilmaa vaistomaisesti laittamalla tulen uuniin tai hellaan perheeni kauhuksi, vaikka sisäilmalämpötila oli reilut 25 astetta.
Ja räkäisyys loppui.
Kun myöhemmin hankimme kosteusmittarin, niin tuo räkäisyyttä aiheuttava kosteusraja oli yli 60 prossaa, raja jossa sisätilojen itsensä tuottama homekasvusto alkaa kehittyä; näin oletan.
Nykyisin kosteuden alentaminen sujuu ilmalämpöpumpulla. Kosteus alenee puolessatoissa tunnissa päälle kuudestakymmenestä viiteenkymmeneen ja räkäisyys loppuu. Se on myös tehokas ilman viilentäjänä.
Kun maassamme on pilvin pimein noita sisäilmatutkijoita, niin heiltä pitäisi saada täsmätietoa tuottaako ei-kosteusvauriorakennuksen
sisäilman yli 60 prossan suhteellinen kosteus homeitiökasvustoa itse itsessään, vaikka mikrobiverhojen ansiosta ulkohomeet eivät pääse sisätiloihin.
Vaan tuollaista tietoa en ole löytänyt.
Mikäli näin olisi, niin työpaikkasi yli 60 prossan sisäilmakosteus olisi sinulle jo sinänsä terveysriski lisättynä jo siellä ennestään olevilla kosteusvauriomikrobeilla.
Ja olet menossa töihin heinäkuussa, eli
kamppailusi oikeuksiesi puolesta jatkuu yhä edelleen.
Pidä puolesi.
Sekä tt-lääkäri, että keuhkolääkäri esittivät etätyötä ja eläkettä. En vain halua vielä antaa periksi, koska samaan aikaan kerrottiin ettei mitään sisäilmaongelmaa työtilassa johon olen menossa ole. Tt-lääkäri tosin totesi, että tilanteeni voi olla sellainen, että oireilen niin vähäisistäkin määristä... jotakin, jota ei voi nykymenetelmin edes mitata. Keuhkolääkärillä en ole päätökseni jälkeen käynyt, hän tuskin ymmärtäisi päätöstäni.
Työhuoneeni puhdistetaan katosta lattiaan, vanhat vielä jäljellä olevat paperit viedään pois. Josko se auttaisi tilannettani. Ongelmana on siis vielä tuo kosteus, tosin en tiedä onko ongelma olemassa tänä vuonna, toivotaan että ei. No kosteusmittari käytävällä kertoo heti missä mennään tuon kosteuden puolesta. Jos kosteus sinällään on ongelma, siitä täytyy sitten vielä kysyä tt-lääkäriltä neuvoja, mikäli ilma on taas yhtä kosteaa. Työpaikaltani ei kysymykseeni tästä ilmastointi/kosteus ongelmasta ole vastattu. Täytyy kirjoitella uusi viesti työsuojelupäällikölle ja kysyä mikä on tämän päivän tilanne.
On jotenkin outoa ajatella, etten pystyisi käymään töissä, jos työpaikkani on yhtä puhdas sisäilmaltaan kuin kaikki muutkin työpaikat. Toki, en jatkossakaan voi käydä muissa työpaikkani tiloissa, kun näissä vähän työpaikkani tiloista irrallaan olevissa.
Eikä tilanne ole niin vaarallinen, kun joku ehkä ajattelee. Oireilen niin voimakkaasti ja nopeasti, että uskon tietäväni nopeasti jos tila ei minulle sovi. Jo olemassa olevien kroonisten ongelmieni vuoksi varon kyllä, jos tilanne sitä vaatii. Lisäksi kesäaikana minun on pakko pärjätä ilman kolmiolääkkeitä, koska kuljen töihin autolla. Sekin rajoittaa oireilua ja sen kestämistä kyllä.
Käytännössä näitä vaihtoehtoja ei niin paljon ole edes olemassa. On vain ns. hyviä neuvoja...
Keuhkojesi toiminnasta on kysymys.
Sinuna otattaisin ennen työhönmenoa spiron, tumavasta-aineet, B-laajennettu lymfosyyttien alaluokkatutkimuksen ja myös typpioksidimittauksen mikäli se onnistuu ja kirjaisin ylös PEF:n joka toinen tunti viikkon ajan ennen työhönmenoa.
Päätös on sinun, mutta käytännössä sinun pitää todistaa mikä vaikutus työpaikkaisi sisäilma-altistuksella on elintoimintoihisi aina keuhkojasi myöten.
tutkimukset kesken nyt. On otettu mm. näitä kokeita S -ChpnAb, S -MypnAb, S-CCPAb, fS-RETU sekä normaalit lasko, crp, pvk tkd tutkimuksia. Labran hoitaja naureskeli, että sullahan on tässä ihan pieni verenluovutus nyt.
Ennen töihin menoa voin tietysti vielä kysellä tuota typpioksidia, sen saisin tietysti myös keuhkolääkäriltä, jos hänen luokseen enää kehtaan mennä. Kun en nyt noudata hänen ohjeitaan, niin vähän sitä on nolo olo kysellä neuvoja jatkossakaan.
Peffailin aika tiheään, mutta kun lukemat on mitä sattuu jäi se sitten siihen. Yksi puhallus menee ihan, mutta että kolme ... ei oikein onnistu enää mitenkään. Mutta otan ohjeesta vaarin ja yrittelen ajatuksella taas peffata.
Todistusongelmaa minulla ei ole koskaan ollut, sen verran sairaaksi tulen ja sen sairastumisen pystyy toteamaan tulehdusarvoin yms. "järjellisin" mittareinkin. Toisaalta mihin minä tuota arviota enää tarvitsen? Jos en voi töissä olla sovitaan tuosta täydellisestä etätyöstä varmasti ihan sovinnolla nyt, ainakin siltä vaikutti tuo keskustelu, joka tt-lääkärin kanssa käytiin. Ja siinä itse asiassa sovittiin, että jos en töissä pysty käymään on toinen vaihtoehto tuo täydellinen etätyö. Se on vain hirvityksen kauhistus minulle, joten se on sitten se viimeinen oljenkorsi kyllä.
Toisaalta sen verran olen ohjeita muilta sairastuneilta ja vastaavassa tilanteissa olleilta saanut, että tiedän näitä homesairaan "sudenkuoppia" kyllä. Ei voi vaihtaa työpaikaa, ei taloa, ei saa suostua siihen että kirjoitetaan sinun olevan työkyvytön yms. Tosi moni asia on sairastunutta vastaan ja ns. tapaturmaeläke on kupla vain. Sen saadakseen pahastikin sairastunut pitää olla oikean ikäinen, käytännössä mahdollisimman vanha ja tosi lähellä eläkeikää jo. En vain tiedä missä kohtaa tapaturmaeläkettä on pykälä jossa kerrotaan, että se on tarkoitettu vain hyvin vanhoille ihmisille ;-). No eläkkeelle en haluakaan, joten etätyökin on sitten se parempi vaihtoehto.
" Kun maassamme on pilvin pimein noita sisäilmatutkijoita, niin heiltä pitäisi saada täsmätietoa tuottaako ei-kosteusvauriorakennuksen
sisäilman yli 60 prossan suhteellinen kosteus homeitiökasvustoa itse itsessään, vaikka mikrobiverhojen ansiosta ulkohomeet eivät pääse sisätiloihin.
Vaan tuollaista tietoa en ole löytänyt. "
Luultavasti kenelläkään sisäilmatutkijalla ei ole tullut mieleenkään, että joku tuollaista edes pohtisi mikrobiverhojen osalta. Miten mikrobiverhot voisivat estää homekasvustojen muodostumisen? Eivät rakennukset ole steriilejä. Kaikista niistä löytyy itiöitä, jotka sopivissa olosuhteissa lähtevät kasvuun. Yksikin itiö riittää. Monissa materiaaleissa lajien diversiteetti on suuri, vaikka rakenne olisi täysin tervekin. Me puhumme mikrobeista, jotka ovat läsnä kaikkialla ja joka ovenaukaisullakin niitä tulee lisää - myös vaatteiden mukana, mikrobiverhoista huolimatta.
Nämä asiat eivät ole niin yksinkertaisia kuin näemmä ajattelet. Esim. ilmankosteutta tärkeämpi tekijä on kasvualustan vesiaktiivisuus. Kasvuun lähtöön vaikuttaa moni asia, kuten:
materiaalin ominaisuudet, kosteuskapasiteetti ( kosteuden imeytyvyys / hylkivyys, ravinnepitoisuus, pH, pintalika (liukoiset sokerit, proteiinit, typpi, rasvat), pinnan rakenne ja koostumus, ympäristöolot: mikroilmaston olosuhteet: kosteus, lämpötila, vaikutusaika happitase, valo (UV), olosuhteiden muutokset, materiaalin kosteus, mikrobilajit, partikkelit, kehitysvaiheet.........
Jos halutaan esittää karkeita lukuja, jotka eivät poissulje mitään, niin voidaan sanoa, että uusien homekasvustojen syntymiseen tarvitaan tietyissä olosuhteissa yleensä ilman yli 75 RH %:n pitkäaikaista kosteutta. Puumateriaalissa riittää, että sen oma vesiaktiivisuus on yli 25 %. Betonissa yli 85 %. Ja erilaisia materiaalejahan riittää..
Jos puhutaan pelkästään ilman 60 %:n kosteudesta, niin se tuskin yksinään aiheuttaa uusien homekasvustojen muodostumista. Jos se kuitenkin on pitkäaikaista, niin se voi mahdollistaa vanhojen, kuivuneiden kasvustojen elpymistä.
En ole saanut työpaikaltani vastausta mikä kosteusprosentti siellä nyt on. Nythän on kuumaa ja kuivaa, ymmärtäisin. Työsuojelupäällikkö oli laittanut sähköpostini eteenpäin, seurannan mukaan, mutta ei nähtävästi ole vielä saanut vastausta keneltäkään kun ei ole tietoa minulle laittanut.
Tuo vanhojen kasvustojen mahdollinen elpyminen olikin aika ikävää luettavaa, niitähän työpaikallani kyllä riittää. Ongelmana lienee meri-ilma ja kosteus joka jää seiniin tms. siitä on joskus ollut jossakin sisäilmakeskusteluissa puhetta.
Täytyy vain toivoa, että sisäilmaongelmaa ei ole. Itse asiassa ajattelin, että pahinta on hengitellä huonoa raskasta ilmaa.
Kiitos tiedoista, toivotaan että mitään elpyvää kantaa ei enää ole. Liikuntasauma mistä vedet sisään voimalla tuli on käsittääkseni hyvin tutkittu, eikä siinä ollut mitään kosteusvaurioon viittaavaa korjauksen yhteydessä löydettävissä.
itselleni jatkuvasti työpaikalla, eikä kaikki ole varmaankaan homeista johtuvaa. Materiaalipäästöjä on, ulkoilma on kaupungissa tavattoman huonoa ym. jotka kaikki aiheuttavat ainakin minulle nuhaa ja yskää. Olen tulkinnut varmoiksi homeoireiksi sitten nämä yleisoireet, nuhaa ja yskää nyt saan ilmeisesti melkein mistä vaan.
Joten varaudu oireiluun joka tapauksessa; et tule voimaan yhtä hyvin kuin kotona vaikka mitä tekisit :-(
Ilma on ainakin meidän työpaikalla nyt kuivunut. Minusta tuota meri-ilmaa ei oikein voi syyttää, oma talomme on lähempänä merta ja ulkoilma voi olla hyvin kosteaa ja sumuista, mutta ei se sisälle mitenkään tunge, jos ei sammuta ilmanvaihtoa ja lämmityksiä. Meillä on lattialämmitys ja ilmalämpöpumppu. Ikinä ei ole ollut sisällä kosteaa, ei edes silloin kun oli kosteusvaurio.
Kävi äsken lääkärissä kun huimasi ja olo alkoi hiipumaan. Antibioottikuuri jatkuu nyt 875 mg Amoxin comp 1 tabletti 2 x päivässä. Kortisonikuuri viikoksi (30 mg alkaen) kun peffit laski samoin fev meni pykälän verran heikommaksi. Nasonex käyttöön myös. Lääkärin mukaan poskiontelotulehdus ei ole parantunut ollenkaan. Jos ei mene ohi tällä kuurilla vielä uusi kuuri ja sen jälkeen knk-lääkärille. Kun ilmat on olleet mukavia olen viettänyt enemmän aikaa ulkosalla, varjossa tosin. Nyt täytyy kuulemma miettiä mikä tulehdusta yllä pitää. No tiedä häntä.
Tämä kierre onkin uutta sairastumisen saralla. Ulkoilu on minulle selkeästi pahasta kyllä, ainakin just nyt. Toivottavaa olisi, ettei se jää nyt ihan vallan päälle koko kesälomaksi.
toivottavasti ei ole hometta poskionteloissa, siihen ei antibiootit auta ollenkaan vaan päinvastoin.
Nuo antibiootti-kortisonikuurikierteet on kyllä ihan vihoviimeisiä ja niin tuttuja varmaan kaikille homesairaille. Olethan käyttänyt nenähuuhtelukannua? P-S:n ohjeissa oli myös se mhb-liuos nenään poskiontelontulehdusten hoitoon, onko tuttu?
Ikävää sairastelukierre näin kauniilla ilmoilla, minulle ulkona oleminen ja pihatyöt ovat nyt henkireikä. Pihatyöt sujuvat hyvin myös aurinkotuolissa loikoillen, hyvin näyttävät kasvit kasvavan. Kävelylenkeille ei kannata mennä sillä tutkimustulosten mukaan olen ihan henkitoreissani :-))) ja sainkin kiireellisen ajan tt-lääkärille tämän sinustakykardian takia (opin hienon uuden sanan). Tarkoittaa siis liian nopeaa pulssia, ei mitään sen kummempaa. Mitään kiirettä ei kyllä enää ole, ongelma on jatkunut vuosia. Olisi kyllä kiva tietää johtuuko se jostain hapensaannin vaikeudesta vai ei?
ettei enää tiedä itsekään onko hyvtä vaiko huono olla. Otsaontelot ovat huonosti kehittyneet tms., joten siellä ei liene vaivoja, mutta eipä tullut mieleen tuo poskionteloiden tilanne. Poskiontelot ovat olleet jo pitkään turvoksissa tms. Nyt sitten ei ole kuvattu vaan katsottu ultralla. Pitää ehkä miettiä josko pääsisi kuviin.
Mulla on niska taas ihan jäykkänä ja alkaa jähmettymään takaraivo taasen. Alasekä puutuu yhä pahemmin, voi kuulemma johtua samoista ongelmista kaikki.
No sulla onkin sitten nopeatempoinen keho, mulla jähmeä ;-). Mulla laski peffit ja fev1 arvokin pykälän verran. Minä vain ajattelin, että ihan ok olo. No kun ei mitään tee, ei ole ongelmiakaan. Portaat ylös lääkärille onkin sitten jo huh huh tilanne.
Apteekkari myi noita mhb kapseleita taas, joten ostin samalla kuin muutkin lääkkeet. Sarvikuonoa en ole käyttänyt vähään aikaan.
**
Rytmihäiriöt (muutamia esimerkkejä)
Rytmihäiriöiden hemodynaamiset vaikutukset vaihtelevat. Merkittävimpiä ovat sellaiset muutokset, jotka lisäävät sydänlihaksen hapenkulutusta tai vähentävät minuuttitilavuutta ja sitä kautta myös sepelvaltimokiertoa.
Sinusarytmia; rytmi johtuu vagustonuksen vaihtelusta. Rytmi tihenee sisään hengitettäessä ja harvenee ulos hengitettäessä. Voi esiintyä myös hengityksestä riippumatta
.Sinusbradykardia ( sinusrytmi, jonka tiheys on < 60/min) on tavallinen infarktin alkuvaiheessa. Sitä tavataan myös aivopaineen kohoamisen yhteydessä, infektiotautien jälkeen, ja varsinkin iäkkäillä digitalis- tai beetasalpaajahoidon aikana. Jos rytmi on < 30x /min → minuuttitilavuus laskee
Sinustakykardia ( säännöllinen, > 100/min on sydämen fysiologinen reaktio minuuttitilavuuden lisäämiseksi mm. fyysisen kuormituksen yhteydessä. Sinustakykardian voivat aiheuttaa myös atropiini, antikolinergit, kofeiini, sympatomimeetit, nikotiini ja alkoholin metaboliassa syntyvä asetaldehydi. Joidenkin sairauksien yhteydessä sinustakykardia on kompensatorinen mekanismi riittävän kudosverenkierron ylläpitämiseksi (sydäninsuffisienssi, anemia) tai se johtuu sympaattisen hermoston välityksellä tapahtuvasta sinussolmukkeen stimulaatiosta (kardiitti, kuume, hypoksia, keuhkoembolia, tyreotoksikoosi). Vagusärsytys (karotishieronta, Valsalvan koe) hidastaa ohimenevästi sykettä.
http://216.239.59.104/search?q=cache:EyBJKe_FFkEJ:www.oamk.fi/~jukokko/Matskut/Fysiologia/STA 332 Patofysiologia 2ov.doc sinustakykardian&hl=fi&ct=clnk&cd=10&gl=fi&lr=lang_fi
***
tuon tekstin löysin, ei mikään ihan pieni asia tuo sinustakykardia. Lepäile ja yritä selvitellä vielä syitä ja seurauksia.
...
Joka tuntuu olevan muutoin kohdallaan, paitsi työhuoneessa olisi tuon arvion mukaan tosi kuuma minulle. Mutta sitä voitaneen laskea ilmastointia lisäämällä, toivotaan että voi.
Mutta työhuoneessani ei kosteutta olisi, harmi etten huomannut kysellä erikseen koko tilan tilannetta ja erikseen työhuoneen tilannetta. Sillä se oikea kosteusmittari on kyllä koko tilan käytävän seinässä. Työhuoneissa ei aikaisemmin mitään kosteusmittareita ole ollut. Nyt varmasti laitettu tämä mittari koska kyselin näitä arvoja ihan erikseen työhuoneeseeni.
***
" 08.06.08 kosteusprosentti huoneessa 32,3 ja lämpötila 24,3
Ulkona vastaavasti varjonpuolella 26,6 ja lämpötila 25,8
aj
Ilmastointi toimii normaalisti.
aj "
Huoneen sisälämpötilasta päätellen huonekohtainen jäädytys ei ole ollut riittävän suurella teholla.
Mukavaa viikonloppua!
***
Jotenkin kuitenkin tosi mukavaa tietoa, vaikka tuon ekan antibiootin syönnin jälkeen tuntuikin että nyt sitä sitten on taas sairaampi. Aina kun joutuu antamaan periksi tälle sairaudelle tuntuu tosi kurjalta. Mieheni epäili, että se oli tuo Ruotsin laivamatka joka takapakkia toi. No eka hytti oli järkyttävä. Lupautuessani matkaan en tajunnut, että joku matkustaa pienen lapsen kanssa autokannen alapuolella haisevassa hytissä. Tämä oli siis lomamatka ja tarkoitus viedä pieni lapsi katsomaan Peppi Pitkätossun taloa. Koska muutkin huomasivat, että hytti haisi pahasti alkoi neuvottelu mitä tehdään. Kerroin, että onneksi laiva on vielä laiturissa, mikä otan tavarat ja lähden. No päätettiin vielä kysellä olisiko vaihtomahdollisuutta. Ja oli, ystävällisesti kannelle 5 ja merinäköalalla. Eikä tarvinnut maksaa mitään lisää. Kysyimme vain olisiko ongelmieni vuoksi mahdollisuutta vaihtaa hyttiä, sitä ei oltu otettu huomioon, siis varaaja, hyttiä varatessaan. Mitään epäystävällisyyttä tai nurinaa ei laivayhtiön puolesta kuulunut, vain se että saimme huikeasti paremman hytin. En ikinä olisi osannut edes arvata, että porukka joka minua mukaan pyysi matkustaisi hytissä mikä ekaksi oli varattuna.
No oireilin muutoinkin laivalla, mutta pärjään aina kun pitää olla reipas. Pärjään kun ei tarvitse tehdä mitään, pärjääminen loppuu kun nämä vaihtoehdot muuttuvat muiksi. On pakko hyväksyä se, että ei jaksa ei pysty. Se on hiton vihattavaa se.
tai sisäilman lämpöisyydellä, jos korjaamaton kosteusvaurio pukkaa sisäilmaan homeitiöitä ja hometoksiineja lepokausiensa ulkopuolella. Vaadi kunnon tietoa sisäilman kosteusvauriomikrobeista, eihän tuo edellinen auta sinua yhtään. Melkoinen kusetus käynnissä sinunkin työpaikallasi ja olen todella pahoillani puolestasi.
toisaalta nimikirjaimista päätellen kosteusmittaaja on sama henkilö joka mittasi työhuoneeni kosteutta ja sisäilmaa ennen sairastumistani, silloinkaan ei hänen leluillaan mitään poikkeavaa sisäilmassa ollut, myöhemmin ei koko mittaustakaan sitten oltu tehty.
Mutta mikäli ilmastoinnista ei ongelmia työhuoneeseeni tule, voi olla hyvinkin mahdollista että töissä voin käydä. Tietysti usko alkaa horjua nyt kun tuli näitä uusia sairastumisia uusin oireinkin vielä. Enkä vielä ole käynyt missään kodin ulkopuolella, missä en olisi sairastunut, kun nyt aloin asiaa oikein miettimään. Eipä paljon voi riemuita ennen kun olisi edes tämä loppuvuosi töitä takana, tai edes viikko. Mutta jos oikein uskoo, niin uskohan siirtää vuoria.
uskosi auttaa. Nuo kosteusmittaukset eivät kyllä kerro kosteusvaurioista mitään. TTL:n sisäilmayhmään kuuluvan työhygieenikko Lapinlammen mukaan vanhoihin homevaurioihin ei osata kiinnittää huomiota johtuen juuri pinnallisista kosteusmittauksista, jotka eivät kerro koko totuutta. Ja edelleen hän jatkaa, vaikka homevaurio olisi kuivunut, niin sekin on terveydelle vaarallinen. Vaurio ei poistu kuivaamalla, vaan ainoastaan poistamalla mikrobeja kasvavat materiaalit laajalti yli vauriorajojen. Korjaustöiden jälkeen ei ole syytä tuudittautua ylioptimistiseen uskoon, että ongelmat ovat poistuneet, vaan tilannetta on seurattava vielä vuosi tai kaksi remontin jälkeen tehtävällä oirekyselyllä. Onko teillä seurattu tilannetta oirekyselyllä remonttien jälkeen?
kun meillä ei ole koskaan ollutkaan mitään sisäilmaongelmaa, vain näitä ammattitauteja ja oireilevia, reumasairaita yms. "onneksi" sisäilma on ollut aina parasta laatua, vaikka vettä valuu katosta, seinistä ja osa huoneista on lukittuin yms.
Tiedän kyllä nämä ongelmat, käydessäni työpaikallani tuli samat oireet kun TTL:n tiloissa, mutta monta astetta pahempina ja heti. Ei voi ajatella ettei työpaikallani ongelmaa ole, mutta jospa se nyt olisi saatu rajoitettua jotenkin. Oireilin tiloissa mihin menen aikaisemmin tosi pahastikin, mutta ehkä johtui ex tuohuoneestani tuoduista tavaroista. Ei voi jättää kokeilematta. Oireeni ovat niin selkeät, etten niiden kanssa edes pysty tekemään töitä vaikka haluaisinkin. Joten minua ehkä voi sumuttaa, mutta oireitani ei.
Jos työpaikallani tehtäisiin tuo kysely, olisi se tosi iso ihme. No rehtori tosin kertoi, että kyseessä on sairastalo ja siitä pitääkin päästä eroon. Ei vain tiedä mitä talo sairastaa, koska sisäilma on tutkimusten mukaan tosi laadukasta, lukuisista homevaurioista huolimattakin.
mielestänne liiankin tiukkaan? Onko liitännäissairaudet unohdettu kokonaan. Mitä lääkäreitä nämä oikein ovat kun jättävät potilaat heitteille?
kaikki sairausvaihtoehdot ja tutkimusmenetelmät läpi ilman mitään fanaattisuutta mihinkään suuntaan. Asiallisesti.
jotka eivät ikään kuin ymmärrä koko ongelmaa. Sairastavat itse myös ties mitä homeisiin liittyvää sairautta, mutta kuljetaan laput silmillä ja käyttäydytään kuin omistettaisi koko kiinteistö. Eivät onnettomat ymmärrä, että kärsivät ja sairastuvat ennen pitkää itsekin, eivätkä ymmärrä omaa esimiehen vastuutaan alaisiinsa nähden, eivät ymmärrä, että omat silmätulehdukset, äänen menetykset poskionteloiden tulehdukset ovat vain seurausta siitä mikrobimaailmasta, jota suojelevat.
olisiko vaikea lukea omia oppejaan vai mistä on kyse.
vaikea saada niitä kriteerejä osumaan, tutkimukset kestävät niin pitkään.
Tosisairaalle on se astmadiagnoosikin parempi kuin jos ammattitautia ei todettaisi ollenkaan.
Ammattitaudin saaneena on lain suoja olla menemättä työpaikalle, toipuminen alkaa. Seuranta on kans hyvä. Jos alveoliitti on kroonistunut, se diagnosoidaan ihan varmasti jossain vaiheessa.
täysin samaa mieltä. Se kroonistunut alveoliittikin löytyy jossain vaiheessa. Ammattitauti antaa tosiaankin lain suojan olla menemättä kosteusvaurioiselle työpaikalle. Välillä vaan ihmettelen, miksei tätä ole se ammattitaudin saanut sisäistänyt. Enää ei todellakaan tarvitse olla työnantajansa koekaniini.
"Uitti kuvaakin sattuvasti homepaniikiksi tilannetta, jossa kaikki oireilleet tutkitaan perinpohjin."
.. monien sairaus sen kun pahenee! Missä muussa sairaudessa oireiden tutkiminen on VÄÄRIN? Eihän tämä Uitti varmastikaan ole LÄÄKÄRI, ei voi olla, kun ohje on noin typerä!
lähetteen eteenpäin, mutta sen sössi sitten vastaanottava lääkäri ja päätti eri toimenpiteistä. Näinkin voi mennä.
mutta ehkä ne sitten muuttuvat tarpeen mukaan.
niin negatiivisia, kerroppa nyt sitten nämä "oudot mielipiteet" joita hän mielestäsi esittää. Vai löytyykö sellaisia?
Myös turhaa hätäilyä täytyy välttää, jos kosteusvaurio ei ole aiheuttanut kenellekään oireita tai oireet jäävät lieviksi. Työterveyslaitoksen professori Jukka Uitti korosti Kalevan haastattelussa hiljattain, että tärkeintä on keskittyä aiheuttajan poistamiseen.
tutkimusohjeita?
Miksi OLEELLINEN osa tutkimuksista on piilotettu?
Ehkä siksi, että voidaankin määrätä pelkotiloihin lääkkeitä!
TÖRKEÄÄ!
ÄLKÄÄ SYÖKÖ LÄÄKKEITÄ PELKOTILOIHIN!
USKOKAA NYT LÄÄKÄREITÄ!