KK276 2001 vpEsaLahtela sd KIRJALLINEN KYSYMYS276 2001 vp Homesairauksien ottaminen ammattitautikorvausten piiriin Eduskunnan puhemiehelle
Viime aikoina on yhä useammin tullut esiin tilanteita, joissa työpaikalla sairastumisen syyksi paljastuukin työpaikan rakenteissa oleva home. Aikaisemmin näitä sairauksia ei voitu yhdistää homeeseen, koska ne eri ihmisillä saattavat aiheuttaa eri oireita. Toiselle home aiheuttaa hengitystieoireita, kun taas toisella saattaa olla päänsärkyä, ihottumaa tai vaikkapa niveloireita. Menneinä vuosina moni homeen takia sairastunut sai tietämyksen puuttuessa luulosairaan leiman.
Nyt kuitenkin hometutkimuksissa on edetty ja oivallettu oireiden ja myöhemmin niistä kehittyvien sairauksien olevan monitahoinen ja eri tavoin vaikuttava kokonaisuus, josta voi muodostua yhteissummana pysyvä työkyvyttömyys. Vaikka näin onkin, homeen aiheuttama työkyvyttömyys on äärimmäisen harvoissa tapauksissa voitu lukea ammattitaudiksi, vaikka se selkeästi sitä olisikin. Koska tieto homeesta ja sen vaikutuksesta ihmisten terveyteen on lisääntynyt, niin homeesta työpaikalla aiheutunut sairaus tulee mitä pikimmin lisätä selkeästi korvattavien ammattitautien joukkoon.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen homeongelmasta kärsivien heikosta asemasta sosiaali- ja eläketurvajärjestelmässämme ja aikooko hallitus ryhtyä pikaisesti toimiin, joilla työpaikalla homeen aiheuttama työkyvyn alenema tai työkyvyttömyys luokitellaan jatkossa ammattitaudiksi? Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 2001 Esa Lahtela
sd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen
KK 276/2001 vp: Onko hallitus tietoinen homeongelmasta kärsivien heikosta asemasta sosiaali- ja eläketurvajärjestelmässämme ja aikooko hallitus ryhtyä pikaisesti toimiin, joilla työpaikalla homeen aiheuttama työkyvyn alenema tai työkyvyttömyys luokitellaan jatkossa ammattitaudiksi?
Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Homeiden aiheuttamat sairaudet sisältyvät jo nykyisin ammattitautiasetuksen ammattitautiluetteloon ja ne korvataan ammattitautina, mikäli hometta esiintyy henkilön työympäristössä siinä määrin, että sen altistava vaikutus riittää aikaansaamaan sairauden.
Ammattitautiluettelossa on mainittu tyypillisinä homeiden aiheuttamien sairauksien muotoina homepölykeuhkosairaus, homeiden aiheuttama astma ja nuha sekä ilmankostuttajakuume. Edellytyksenä korvaamiselle on lisäksi se, ettei sairaus osoittaudu selvästi työn ulkopuolisen altistuksen aiheuttamaksi. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 14.10.1998 Työtapaturma- ja ammattitautilainsäädännön kehittämistyöryhmän (TAKE), jonka tehtävänä oli selvittää työtapaturma- ja ammattitautilainsäädännön kehittämistarpeita.
Homeen aiheuttamiin ammattitauteihin liittyviä kysymyksiä ei työryhmän toimeksiannossa erikseen mainittu, mutta työryhmällä oli kuitenkin mahdollisuus ottaa käsiteltäviksi kaikki ne asiat, joita työmarkkinajärjestöt pitivät tarpeellisina.
Työryhmä, joka luovutti 16.10.2000 muistionsa sosiaali- ja terveysministeriölle (Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistio 2000:17), ei pitänyt tarpeellisena käsitellä homeen aiheuttamiin ammattitauteihin liittyviä kysymyksiä.
Olen vastannut 13. päivänä kesäkuuta 2000 homeiden aiheuttamien ammattitautien korvaamista koskevaan kansanedustaja Ulla Juurolan /sd ja Juha Rehulan /kesk esittämään kirjalliseen kysymykseen KK 497/2000 vp. Minulla ei ole asian suhteen uutta lausuttavaa, joten viittaan enemmälti tuossa vastauksessa esiin tuomiini näkökohtiin. Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 2001
http://66.102.9.104/search?q=cache:Qsg3g8Q70JoJ:www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_276_2001.sgm homesairaudet&hl=fi&ct=clnk&cd=15&gl=fi
Viime aikoina on yhä useammin tullut esiin tilanteita, joissa työpaikalla sairastumisen syyksi paljastuukin työpaikan rakenteissa oleva home. Aikaisemmin näitä sairauksia ei voitu yhdistää homeeseen, koska ne eri ihmisillä saattavat aiheuttaa eri oireita. Toiselle home aiheuttaa hengitystieoireita, kun taas toisella saattaa olla päänsärkyä, ihottumaa tai vaikkapa niveloireita. Menneinä vuosina moni homeen takia sairastunut sai tietämyksen puuttuessa luulosairaan leiman.
Nyt kuitenkin hometutkimuksissa on edetty ja oivallettu oireiden ja myöhemmin niistä kehittyvien sairauksien olevan monitahoinen ja eri tavoin vaikuttava kokonaisuus, josta voi muodostua yhteissummana pysyvä työkyvyttömyys. Vaikka näin onkin, homeen aiheuttama työkyvyttömyys on äärimmäisen harvoissa tapauksissa voitu lukea ammattitaudiksi, vaikka se selkeästi sitä olisikin. Koska tieto homeesta ja sen vaikutuksesta ihmisten terveyteen on lisääntynyt, niin homeesta työpaikalla aiheutunut sairaus tulee mitä pikimmin lisätä selkeästi korvattavien ammattitautien joukkoon.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen homeongelmasta kärsivien heikosta asemasta sosiaali- ja eläketurvajärjestelmässämme ja aikooko hallitus ryhtyä pikaisesti toimiin, joilla työpaikalla homeen aiheuttama työkyvyn alenema tai työkyvyttömyys luokitellaan jatkossa ammattitaudiksi? Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 2001 Esa Lahtela
sd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen
KK 276/2001 vp: Onko hallitus tietoinen homeongelmasta kärsivien heikosta asemasta sosiaali- ja eläketurvajärjestelmässämme ja aikooko hallitus ryhtyä pikaisesti toimiin, joilla työpaikalla homeen aiheuttama työkyvyn alenema tai työkyvyttömyys luokitellaan jatkossa ammattitaudiksi?
Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Homeiden aiheuttamat sairaudet sisältyvät jo nykyisin ammattitautiasetuksen ammattitautiluetteloon ja ne korvataan ammattitautina, mikäli hometta esiintyy henkilön työympäristössä siinä määrin, että sen altistava vaikutus riittää aikaansaamaan sairauden.
Ammattitautiluettelossa on mainittu tyypillisinä homeiden aiheuttamien sairauksien muotoina homepölykeuhkosairaus, homeiden aiheuttama astma ja nuha sekä ilmankostuttajakuume. Edellytyksenä korvaamiselle on lisäksi se, ettei sairaus osoittaudu selvästi työn ulkopuolisen altistuksen aiheuttamaksi. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 14.10.1998 Työtapaturma- ja ammattitautilainsäädännön kehittämistyöryhmän (TAKE), jonka tehtävänä oli selvittää työtapaturma- ja ammattitautilainsäädännön kehittämistarpeita.
Homeen aiheuttamiin ammattitauteihin liittyviä kysymyksiä ei työryhmän toimeksiannossa erikseen mainittu, mutta työryhmällä oli kuitenkin mahdollisuus ottaa käsiteltäviksi kaikki ne asiat, joita työmarkkinajärjestöt pitivät tarpeellisina.
Työryhmä, joka luovutti 16.10.2000 muistionsa sosiaali- ja terveysministeriölle (Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistio 2000:17), ei pitänyt tarpeellisena käsitellä homeen aiheuttamiin ammattitauteihin liittyviä kysymyksiä.
Olen vastannut 13. päivänä kesäkuuta 2000 homeiden aiheuttamien ammattitautien korvaamista koskevaan kansanedustaja Ulla Juurolan /sd ja Juha Rehulan /kesk esittämään kirjalliseen kysymykseen KK 497/2000 vp. Minulla ei ole asian suhteen uutta lausuttavaa, joten viittaan enemmälti tuossa vastauksessa esiin tuomiini näkökohtiin. Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 2001
http://66.102.9.104/search?q=cache:Qsg3g8Q70JoJ:www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_276_2001.sgm homesairaudet&hl=fi&ct=clnk&cd=15&gl=fi
Vastaukset 5
Vanhimmat
kun luin jutun.Kun ennen moni sai luulosairaan leiman.Mutta sehän on vielä nykyaikaakin!!!Ei se miksikään ole muuttunut.
Tuossa jutussa otti silmään ilmankostuttajakuume.Minulta kun löydettiin legionella lajin l-micdadei vasta-aineet koholla,kyseltiin olinko käynyt ulkomailla että mistä olin saanut tartunnan.Kukaan lääkäri ei alkanut puhumaan tästä vasta-ainetason noususta,vähäteltiin asiaa (annettiin vain Tavanic-kuuri)ja sanottiin myöhemmin että ei siinä mitään koska kuume on parantunut ja keuhkokuvasta hävinnyt juosteet.Kun kyselin voiko hengitysvaikeuteni ja kuntoni täydellinen romahtaminen johtua tuosta kuumeesta kukaan ei oikein sanonut mitään .Itse epäilen että tuo kuume (koska jouluk.keuhkokuva sen näytti ja helmikuussa vasta huomattiin että keuhkokuume jäänyt huomaamatta ja annettiin Tavanic)teki "jotain"keuhkoilleni koska sen jälkeen minusta tuli yliherkkä hajusteille,homeille,muoveille ym.)
Siis sainko tuon bakteerin homesairaalastamme???Ilmeisesti .Nyt ymmärrän.
On se jännä juttu miten hölmö sitä on ollut.Kun ei ymmärrä eikä tiedä kaikkia asioita.Ja kuinka lääkärit saa sanoa mitä haluaa ja heitä pitää uskoa kuin Jumalaa,kun he sanovat esim.että masennus sinulla täytyy olla.Ei muuta kuin pakkaseen lenkille niin voimat palautuu.(yritin mutta ei se onnistunut 38 asteen legionellakuumeessa ,ei,vaikka kuinka yritin,sillä kuolemahan siinä meinas tulla.Sitten kun sanot lääkäreille että en voi käydä lenkille kun tulee niin kamala olo,niin ne sanoo että se on jo astetta vakavampaa väsymys-oireyhtymä kun jäät makaamaan kuukaudeksi lenkin jälkeen sänkyyn.)
En tiedä olenko itse ollut tyhmä vai lääkärit???
Onko kenelläkään muulla ollut legionella vasta-aineet koholla???
suomalaisessa sairaalassa se olisi katastrofi ja johtaisi sairaalan evakuoimiseen. Saat luulosairaan leoman koska olet oikeastikin luulosairas!
Joka tämmöisiä juttuja kertoo 2000-luvulla ,täytyy ollakin luulosairas.Eikö?Ei tuommoista voi tapahtua.Vaikka kaikesta on mustaa valkoisella.Näin minulle aina käy kun kerron totuuden.Sanotaan luulosairaaksi.Keskiajalla jos elettäisiin ,kai minut olisi jo monesti poltettu roviolla luuloineni.
En tiedä ,kai ne ittestään nousi nuo vasta-aineet kun sitä ilmankostutintakaan ei ollut kotona vaikka sitä silloin kovasti epäilivät.
Mikä se on sitten se edellisessä raportissa mainittu ilmankostuttajakuume?Ehkä minulla sitten ei ollut legionellaa,(en tiedä mitä tarkoitta l-micdadei vasta-aineiden kohoaminen)vaan joku muu keuhkokuume.Mikä???Osaisitko sinä vastata??Minunkaan ei tarvitsisi olla luulotautinen kun joku vain osaisi vastata kysymykseeni MISSÄ KEUHKOKUUMEESSA L-MICDADEI VASTA-AINEET KOHOAVAT??Mikä aiheuttaa kys.vasta-aineiden nousun??Tietääkö kukaan??
Olisin vastauksesta enemmän kuin kiitollinen,sillä tuo on jäänyt askarruttamaan mieltäni.Eipä tarvitsisi enää "luulla"eikä arvailla.Monelta lääkäriltä olen asiaa kysynyt mutta kukaan ei ole siihen vastannut.
Miksi halusit olla minulle noin ilkeä??Minusta tuntui taas tosi pahalta sinun antamasi kommentti.Jotenki ei jaksaisi lukea tuollaista.En usko että olen sen luulosairaampi kuin moni muukaan,vaan sairauteni oikea nimi on sairas-talo-oireyhtymä.
LEGIONELLA PNEUMOPHILA NUKLEIINIHAPON OSOITUS
Lyhenne: LegiNh (4428)
Tiedustelut: Laboratorio 02‑3337420, lääkäri 02‑3337413
Yleistä: Legionelloja on syytä epäillä korkeakuumeisen pneumonian aiheuttajaksi vastustuskyvyltään alentuneella potilaalla tai aikaisemmin terveellä matkailijalla. Legionella‑infektio voi esiintyä myös abdominaali‑ tai hermosto‑oirein. Suomessa Legionella pneumophila aiheuttaa 85% legionellooseista, muista lajeista kliinisesti tärkeimmät ovat L. micdadei, L. bozemanii ja L. dumoffi.
Lähete: Bakteriologisten tutkimusten lähete
Näyte: Yskös tai bronkoskopianäyte 1‑5 ml. BAL 5‑20 ml steriilissä kertakäyttöputkessa.
Näyte säilyy viikonlopun yli jääkaapissa. Näyte lähetetään iskulta suojattuna.
Menetelmä: Legionellojen läsnäolo näytteessä määritetään monistamalla spesifisiä geenijaksoja PCR‑menetelmällä. Kohteena on 16S rRNA:ta koodaava geeni. Uusi menetelmämme on erityisesti suunniteltu Legionella pneumophila‑DNA:n osoittamiseen, mutta myös joidenkin muiden Legionella‑lajien DNA monistuu (L. micdadei, L. bozemanii, L. cherrii, L. anisa, L. spiritensis, L. rubrilucans). Sen sijaan muiden ylähengitysteissä esiintyvien bakteerien DNA:n monistumista ei ole todettu.
Parhaimmillaan menetelmän herkkyys riittää osoittamaan 40 cfu (cfu, colony forming unit,pesäkettä muodostavaa yksikköä) Legionella pneumophilaa 1 ml:ssa ysköstä tai 2 cfu 1 ml:ssa BAL‑nestettä.
Tekotiheys: Tutkimus tehdään iltapäivisin kaikkina arkipäivinä. Vastaus saadaan seuraavana arkipäivänä. Positiivisissa tapauksissa vastaus ilmoitetaan puhelimitse.
Tulkinta: Tulos on joko positiivinen tai negatiivinen. Positiivinen tulos potilas‑näytteestä viittaa vahvasti taudinaiheuttajaan. Testausmateriaalissa Legionella pneumophila BPCR:n herkkyys viljelyyn verrattuna on ollut 100% ja spesifisyys 98.6%.
Kirjallisuus: Rantakokko-Jalava & Jalava. (2001) J Clin Microbiology 31:2904-10
http://sero.utu.fi/ylab/ohjekirja/legionella_pneumophila_nukleiini.htm
Vähän faktatietoa vaihteeksi:
Sairaalainfektiot
Legionelloja voi olla myös sairaalan vesijärjestelmissä. Koska sairaalapotilaat ovat perustautiensa vuoksi alttiita saamaan vakavan taudin, legionelloosin mahdollisuus tulee muistaa sairaalakeuhkokuumepotilailla. Leikkaus- ja hengityskonehoito ja lääkkeiden antaminen nebulisaattorilla lisäävät riskiä. Intuboitujen potilaiden hengitystieimuhuuhteena tai lääkenebulisaattoreissa ei tule koskaan käyttää vesijohtovettä, vaan steriiliä vettä tai fysiologista keittosuolaa käyttötarkoituksen mukaan. Vaikeasti sairaiden laitospotilaiden suu tulee myös hoitaa steriilillä vedellä.
Yhdenkin sairaalaperäisen legionellatapauksen havaitseminen edellyttää mahdollisten muiden tapausten aktiivista etsimistä ja tehostettua diagnostista näytteenottoa myös muilta sairaalakeuhkokuumepotilailta. Jos seuraavien kuukausien aikana sairaalassa todetaan toinen legionellatapaus, on aiheellista selvittää tarkemmin sairastuneiden mahdollinen altistuminen vesiaerosoleille erityisesti, jos aiheuttaja on sama legionellalaji tai -seroryhmä (27). Tällöin voidaan vesijohtoveden käyttöpisteistä ottaa näyte legionellaviljelyyn. Ympäristönäytteiden perusteella voidaan selvittää vesijärjestelmän vaikeimmin saastuneet alueet ja seurata puhdistustoimenpiteiden vaikutusta legionellakasvustoon. Jos kliinistä ongelmaa ei ole todettu, säännönmukaista sairaalan vesijärjestelmän tutkimista legionellaviljelyin ei suositella (27). Tälläisessa menettelyssä yksittäisen positiivisen tai negatiivisen viljelylöydöksen merkitys on vaikeasti arvioitavissa tai harhaanjohtava.
Suomalaisessa sairaalaepidemiassa sama legionellaserotyyppi (L.pneumophila seroryhmä 5) voitiin osoittaa sekä kahdesta potilaasta että kuumasta vesijohtovedestä (10,11). Puhdistuskeinona vesi kuumennettiin tilapäisesti noin 80 C:seen ja samalla vettä juoksutettiin 5 minuutin ajan kaikista hanoista. Vuotta myöhemmin liitettiin sairaalan vesijohtojärjestelmään lisäkuumennin. Kuumennus pysäytti tapausten ilmaantumisen, kunnes kolmen vuoden kuluttua todettiin geneettisesti hyvin samankaltaisen legionellakannan aiheuttama potilastapaus, ja sama bakteeri eristettiin jälleen myös vedestä
Lääkärilehti
2003;58(48):4915-4919
Mari Kanerva, Silja Mentula, Outi Lyytikäinen, Petri Ruutu, Jaana Kusnetsov ja Pekka Nuorti