Merkittävimmät jutskani.

Arttur88 kirjoitti:

Ihmisrodun alullesaattaminen: siriuslaisten rooli

Thot sanoi että Maa-planeetalla on ollut jättiläisiä (noin. 3-4m). Muuta hän ei sanonut. Hän ei kertonut kuinka tai mistä he tulivat. Hän sanoi, että kun rotumme luotiin, nuo jättiläiset olivat äitimme. Hän kertoi seitsämän niistä kokoontuneen, pudottaneen kehonsa kuolemalla tietoisesti ja muodostaen seitsämän toisiinsa kytkeytyvää tietoisuuspalloa. Yhdistymysestä syntyi valkeansininen liekki, jota muinoin kutsuttiin Elämän kukaksi. Tuo liekki sijoitettiin Maan kohtuun.
Egyptiläiset kutsuvat tuota "kohtua" Amentin kammioksi, joka on neljännen ulottuvuuden tila ja sijaitsee kolmannessa ulottuvuudessa suunilleen 1600 km:n syvyydessä maan pinnan alla. Se on yhteydessä Suureen Pyramidiin neljännen ulottuvuuden käytävän kautta. Yksi Amentin kammioiden käyttötarkoituksista liittyy uusien lajien tai rotujen luomiseen. Kammion sisällä on Fibonaccin mittasuhteiden mukaan rakennettu huone, joka näyttää olevan valmistettu kivestä. Sen keskellä on kuutio ja tuo kuution päällä on nefilien luoma liekki. Se on 120-150 cm korkea ja on puhdasta pranaa eli puhdasta tietoisuutta/elämänvoimaa. Se on planeetan "munasolu", joka on luotu meitä varten niin, että olemme voineet aloittaa tämän uuden evoluution tien, jota kutsumme ihmisenä olemista.
Thot sanoo, että jos on olemassa äiti, silloin jostain täytyy myös löytyä isä. Isän "ominaisuuksien"-sperman- on täytynyt tulla jostain ulkopuolisesta järjestelmästä tai kehosta. Kun nefilit valmistelivat tätä uutta rotua, toinen rotu kaukaiselta tähdeltä- kolmannelta planeetalta Sirius B:ltä suunnitteli matkaa Maa-planeetalle. Ryhmään kuului 32 rodun edustajaa; 16 miestä ja 16 naista, jotka avioutuivat yhdeksi yksittäiseksi perheeksi. He olivat myös jättiläisiä ja saman pituisia kuin nefilit. Nefilit olivat pääasiassa kolmannen ulottuvuuden olentoja, mutta siriuslaiset suurimmaksi osaksi neljännestä ulottuvuudesta.
Kolmenkymmenenkahden ihmisen/olennon avioutuminen keskenään tuntuu varmaankin myös oudolta. Maa-planeetalla yksi nainen ja yksi mies avioituvat keskenään, koska me heijastamme siinä tapahtumassa aurinkomme valoa Aurinkomme on vetyä- siinä on yksi protoni ja yksi elektroni. Me toistamme tuon vedyn toimintakaavaa ja siitä syystä avioidumme tällä tavalla- yksi yhteen. Jos vierailisit muilla planeetoilla, joissa on heliumaurinkoja, joilla on kaksi protonia, kaksi elektronia ja kaksi neutronia havaitsisit, että siellä kaksi naista ja kaksi miestä liittyvät yhteen. Vanhalla aurinkoplaneetalla Sirius B:llä, joka on valkoinen kääpiö ja hyvin pitkälle kehittynyt, on vallallaan 32:n järjestelmä.
Siriuslaiset siis tulivat tänne ja tiesivät tarkkaan mitä heidän tuli tehdä. He menivät suoraan Amentin kammioiden sisään pyramidin alle ja siellä olevan liekin luo. Nuo olennot ymmärsivät, että kaikki on valoa ja tiesivät mikä yhteys ajatuksella ja tunteella on. Niimpä he loivat 32 ruusukvartsilaattaa (ruusukvartsi on tavallista kvartsia joka on värjäytynyt mään metallipitoisuuksista vaaleanpunaiseksi, harvinaiseksi kvartsilajikkeeksi), jotka olivat suunilleen 80 cm:n korkuisia, metrin leveitä ja noin 5.5-6 metriä pitkiä. He loivat ne tyhjästä liekin ympärille. Sitten he paneutuivat makuulle noiden laattojen päälle, vuoroin miehet ja vuoroin naiset- kasvot ylöspäin ja päät suunnattuina kohti liekin keskustaa. Siriuslaiset hedelmöittivät liekin eli yhdistyivät siihen. Kolmannen ulottuvuuden tasolla nefilitiedemiehet sijoittivat laboratoriossa luomansa ihmisen munasolut seitsämän nefilinaisen sisään. Heistä syntyivät lopulta ensimmäiset ihmisolennot. Hedelmöittyminen tapahtuu meidän mittapuidemme mukaan alle 24:ssä tunnissa- perusprosessi, jossa syntyvät kahdeksan ensimmäistä solua. Mutta planetaarisella tasolla on hyvin erilaista. Thotin mukaan siriuslaiset makasivat liekin ympärillä suunnilleen 2000:n vuoden ajan yhdistyen maahan ja tuottaen siten tämän uuden rodun. Lopulta eteläisen Afrikan länsirannikolle ensimmäiset ihmisolennot.

==================================================

Maailman historia

"Tilanne jossa nyt olemme, ei ole kehittynyt tällaiseksi sattumalta. On tapahtunut paljon sellaista, joka meidän on hyvä muistaa. Monet meistä ovat olleet täällä aiemmissa elämissä ja me kuljetamme noita muistoja jatkuvasti mukanamme. Tässä kuvattuja historian tapahtumia ei tietystikään läydy historian kirjoista, koska ihmisten "sivistyksestä" kertovat historiankirjat ulottuvat vain 6000 vuden taakse ja meidän täytyy mennä ajassa taaksepäin suunnilleen 450 000 vuotta.
Ensin teidän täytyy ymmärtää hieman kirjoitettua historiaa. Jonkun on täytynyt ottaa kynä käteensä ja kirjoittaa kaikki muistiin ja niimpä historiankirjoitus on aina tulkittavissa sen henkilön mielipiteenä, joka sen laati. Historian kirjoitus alkoi vasta 6000 vuotta sitten, mutta olisiko tulos, jos eri ihmiset olisivat kirjoittaneet sen? Useimmissa tapauksissa sotien voittajat kirjoittivat historian tapahtumat muistiin. He sanoivat: "Näin tapahtui." Häviäjät eivät saaneet ääntänsä kuuluville. Otetaan tutkittavaksi esimerkiksi toinen maailmansota, joka oli hyvin tunnepitoinen. Jos Hitler olisi voittanut, historian kirjamme olisivat varmasti aivan toisen näköisiä. Saisimme eteemme täysin erilaisen luettelon siitä, mitä tapahtui. Muu maailma edustaisi pahantekijöitä ja saksalaiset esittäisivät hyvän ja perustellun syyn esimerkiksi sille, mitä tekivät juutalaisille. Saksa ei kuitenkaan voittanut, joten historia kirjoitettiin muiden maiden edustajien toimesta.
Edellisen kaltaista löytyy kautta historian. Myös Thot oli tietoinen siitä ja niimpä hän sanoi:"Tarjoan oman näkemykseni. Olen nähnyt vuosisatojen virtaavan ihotseni, mutta minä edustan silti vain yhtä henkilöä. Uskon tämä olevan totta, mutta yeidän täytyy ymmärtää, että muilla voi olla erilaisia näkemyksiä historiankulusta." Hän ei sanonut:"Tässä kaikki-ottakaa tai jättäkää."

Sitchin ja Sumer

Lähden liikkeelle Zecharia Sitchinistä. ellet ole vielä lukenut hänen kirjojaan, odotettavissa on varsinaisia aarteite, edellyttäen tietysti, että olet kiinnostunut tästä aiheesta. Hänen merkittävin kirjansa on nimeltään the 12th Planet, vaikkakin suosittelen kahta muuta- The Lost Realms sekä Genesis Revisited (juuri tuossa järjestyksessä). Hän kirjoittaa monista kaupungeista, joita kuvataan kristittyjen Raamatussa kuten Babyloniasta, Akkadista ja Erechistä. Kauan aikaa ihmiset luulivat niiden olleen vain myyttejä, sillä kukaan ei pystynyt todistamaan niiden olleen koskaan olemassa. Niistä ei ollut pienintäkään merkkiä. Sitten lopulta löydettiin yksi kaupunki, joka johti toisen löytämiseen, sitten kolmanteen ja niin edelleen. Lopulta löydettiin kaikki Raamatussa mainitut kaupungit.
Huomaa että kaikki nuo muinaiset kaupungit on löydetty viimeisen 120:n vuoden aikana ja useimmat niistä aivan viime aikoina. Kun kaivauduttiin noiden ikivanhojen kaupunkien kerroksiin, esille nousi tuhansittain lieriömäisiä savilaattoja, joihin Sumerin ja Maa-planeetan historia on kirjoitettu hyvin yksityiskohtaisesti. Niissä palataan ajassa taaksepäin satojatuhansia vuosia. Tuon ajan kirjoitettu kieli oli nuolenpääkirjoitusta. Se mitä nyt teille kerron ei ole pelkästään Sitchinin tulkintaa. Monet muut tutkijat osaavat lukea nuolenpääkirjoitusta ja kun he tulkitsevat sitä, saadut tiedot muuttavat koko käsitystämme maailmasta ja siitä minkä ajattelemme olevan totta- aivan kuten John Anthony Westin työ Sfinksin parissa on omalta osaltaan vaikuttanut nykypäivän käsitykseen ihmiskunnan historiasta.
Myöhemmin kerron kuinka Sumerit saivat tietonsa. Heidän aikakirjansa sisältävät vanhinta kirjoitettua tietoa planeetasta (5800 vuotta vanhaa), mutta niissä kuvattiin asioita, joita tapahtui miljardeja vuosia sitten ja hyvinkin yksityiskohtaisesti sellaisia, joita tapahtui 450 000 vuotta sitten. Oli kysymys sitten Thotilta tai Sumereilta saatu tieto, käy ilmi, että meidän rotumme on noin 200 000 vuotta vanha. Sitchin sanoo meidän olevan vieläkin vanhempia- kenties 300 000 vuotta "vanhoja", mutta aikakirjat tai Thot eivät viittaa siihen. Olemme olleet täällä hieman kauemmin kuin 200 000 vuotta. Mutta Maa-planeetalla oli kyllä sivilisaatioita- kauan ennen tätä kiertoa ja kauan ennen nefilejä- jotka olivat huomattavasti kehittyneempiä kuin nefilit tai mikään muu, mitä me olemme sen jälkeen olleet. Noista kehittyneimmistä sivilisaatioista ei jäänyt jälkeäkään. Tämän kirjan luettuasi ymmärrät miksi näin on. Tämä on planeetan menneisyyttä. Se on omalla tavallaan osa sitä mitä me olemme ja meidän on mahdollista päästä käsiksi tuohon tietoon. Jokaisessa on alue, johon kaikki tuo muistitieto on tallennettu. Useimmat eivät tiedä, että se on mahdollista avata.
Muinaiset sumerit kertoivat tarinaa historiasta, joka on hyvin vaikeata hyväksyä, koska olemme varmoja että tiedämme jo nyt menneisyyden kulun ja että tuo tieto on oikeata. Sumerien tarina on hurjaa niin monella tasolla, että tiedemiesten on vaikeata hyväksyä sitä, vaikka he tietävät sen pitävän paikkansa. Ellei tarina olisi niin uskomaton, olisimme ilman muuta hyväksyneet sen jo kauan sitten, koska se pohjautuu niin vanhoihin lähteisiin.
Toisaalta jos tuolloiset historiankirjoittajan olisivat olleet päästään vialla ja keksineet tarinoita vailla todellisuuspohjaa, niin kuinka selitämme sen, että he tiesivät monia tosiasioita luonnosta, joita meidän historiallisesta näkökulmasta oli tuolloin vielä mahdotonta tietää. Esimerkkinä tästä voi sanoa, että eivät pelkästään dogonit kaikista kaukaisista planeetoista, vaan niistä tiesivät myös sumerit- aivan kulttuurinsa alusta saakka. Maailman vanhin tiedossa oleva kulttuuri, sumerien kulttuuri, ulottuu suunnilleen 3800 eKr. paikkeille. Silloin tiedettiin miten näyttää lähestyä meidän aurinkokuntaamme ulkoavaruudesta. Sumerit tiesivät muista planeettoista ja kykenivät laskemaan ne uloimmasta sisimpään aivan kuin aurinkokuntaamme lähestyttäisiin ulkoa päin. Kuten dogonit luoliensa seinäpiirroksissa, myös sumerit kuvasivat eri planeettojen välisiä kokoeroja hyvin yksityiskohtaisesti- aivan kuin he olisivat matkanneet niiden ohi avaruudessa. He kertoivat miltä ne näyttivät, kuinka paljon niissä oli vettä ja minkä väriset pilvet niitä peittivät. Kaikkea tätä kuvailtiin hyvin tarkasti 3800 eKr. Kuinka se on mahdollista? Onko totuus alkujuuristamme meille sittenkin tuntematon?
Ennen kuin NASA sinkosi avaruusluotaimen ulkoavaruuteen ja se ohitti siellä olevia planeettoja, Sitchin lähetti meille kuvauksen kaikista planeetoista avaruuden näkökulmasta katsottuna. Kun satelliitti sitten kohtasi ne yksi toisensa jälkeen kävi ilmi, että sumerit olivat olleet täysin oikeassa. Sumerit tiesivät, että ,aa-planeetta oli kallellaan akselillaan 23 astetta suhteessa kiertorataansa Auringon ympäri ja että se kiersi kehää, jonka koko kierto alkupisteestä alkupisteeseen kesti 25 920 vuotta. Historioitsijoiden on vaikeaa ymmärtää tuota, erityisesti sellaisen henkilön, joka tietää että on seurattava jatkuvasti yötaivasta 2160:n vuden ajan ennen kuin saa selville edes sen, että Maa-planeetta heittelehtii kiertoradallaan. Kuinka se on mahdollista? Noista savilaatoista löytyy niin paljon ihmeellistä todistusaineistoa, että se ei "sopeudu" yleiseen ajatteluun kovinkaan nopeasti. Se mitä minulle ja sinulle koulussa opetettiin ja se miten miten asian ymmärsimme, Mooses kirjoitti luomiskertomuksen suunilleen 1250 eKr. eli 3250 vuotta sitten. Niin me olemme aina lukeneet Raamatusta. Sumerien nuolenpääkirjoitkset ovat kuitenkin ainakin 2000 vuotta Moosesta edeltäneeltä ajalta ja niissä on miltein sana sanalta samat kuvaukset kuin raamatun ensimmäisessä luvussa. Niissä on jopa Aatamin ja Eevan nimet, samoin kaikkien heidän poikiensa ja tyttäriensä nimet- kaikki tuohon aikaan liittyvät kirjoitukset. Ne oli kirjoitettu ennen kuin Mooses sai ne. Tämä todistaa, että Mooses ei kirjoittanut luomiskertomusta. Voin hyvin ymmärtää miksi tämän tiedon sulautuminen nykykulttuurimme kestää niin kauan, sillä onhan kysymys valtavasta poikkeamasta Maa-planeetan historiankirjoituksessa ja tämä tieto Mooseksesta- koettiin se sitten vähempiarvoisena tai merkityksellisenä- on vain hyvin pieni osa koko kokonaisuutta"

==================================================

Tiamat ja Nibiru

"Vielä syvemmälle kuin mikään näistä poikkeuksellisista ja mahdottomilta tuntuvista tiedoista on tarina, jonka sumerit kirjoittivat ihmisrodun alkuajoista ennen Aatamia ja Eevaa. He puhuvat ajasta hyvin, hyvin kauan sitten. Tarina ajoittuu muutaman miljardin vuoden taakse, jollin Maa-planeetta oli hyvin nuori. Se oli silloin suuri planeetta nimeltään Tiamat ja kiersi auringon ympäri Marsin ja Jupiterin välissä. Tuolla muinaisella Maalla oli suuri kuu, josta aikakirjat kertovat, että siitä tulee itsestään planeetta joskus tulevaisuudessa.
Kirjoitusten mukaan aurinkokunnassamme oli yksi muu planeetta, josta olemme nykypäivinä vain aavistuksenomaisesti tietoisia. Banylonialaiset käyttivät tuosta planeetasta nimitystä Marduk ja tämä nimi on hieman hämärän peitossa, mutta sumerit kutsuivat sitä Nibiruksi (nykyään planeettaX ). Se oli valtavan suuri planeetta, joka pyöri vastapäivään muihin planeettoihin verrattuna. Ne liikkuivat enemmän tai vähemmän tasaisesti yhteen suuntaan, mutta Nibiru liikkui toiseen suuntaan ja kun se tuli noiden muiden planeettojen lähelle, se kulki Marsin ja Jupiterin kiertoradan halki.
Kerrottiin, että Nibiru kulkee aurinkokuntamme halki 3600:n vuoden välein ja että sen tulo on joka kerta suuri tapahtuma aurinkokunnassamme. Sitten se jatkaa matkaansa kauas ohi ulompien planeettojen ja katoaa näkyvistämme. NASA on todennäköisesti löytänyt tämän planeetan; ainakin se on varteenotettava mahdollisuus. He käyttivät kahta satelliittia ja pystyivät paikantamaan se sijainnin- se oli valtavan kaukana Auringosta. Sumerit tiesivät saman asian jo tuhansia vuosia aiemmin! Sitten, aivan kuin khtalon voimasta, Nibiru tuli kiertoradallaan niin lähelle, että yksi sen kuista törmäsi Tiamatiin (meidän Maa-planeettaamme) ja halkaisi sen kahtia- repäisi siis kahteen osaan. Sumerien aikakirjojen mukaan tuo suuri Tiamatin järkäle yhdessä suuremman kuunsa kanssa joutui pois radaltaan ja siirtyi Venuksen ja Marsin väliselle kiertoradalle. Siitä tuli Maa-planeetta. Toinen järkäle hajosi miljooniin osiin ja muuttui sumerien kuvailemaksi "taotuksi renkaaksi", joksi kutsumme Marsin ja Jupiterin välillä olevaa asteroidivyöhykettä. Astronomit ovat olleet aivan ihmeissään myös tästä. _Kuinka tuosta asteroidivyöhykkeestä tiedettiin jo tuolloin, vaikka sitä ei voi nähdä paljaalla silmällä?_
Näin kauaksi historiaan sumerit johdattavat meidät. Heidän aikakirjoissaan kerrotaan hyvin varhaisista tapahtumista, kunnes yhdessä vaiheessa Nibirua käsitellään muita enemmän. Sitä asuttivat tietoiset olennot, joista käytettiin nimitystä "nefilit". He olivat pitkiä: naisen pituus oli suunilleen 3-3.5 m ja miesten 4-4.7 m. He eivät olleet kuolemattomia, mutta heidän elinikänsä on noin 360 000 maan vuotta sumerien mukaan. Sitten he kuolevat."

==================================================

Tzolkin, harmoninen moduli?


Joitakin mayojen legendoja ja symbolisia kuvia on tulkittu hyvinkin mielikuvituksellisesti. Maya-kulttuurin synnystä ja mayojen pyramidien käyttötarkoituksesta on esitetty monenkirjavia teorioita. Erich von Däniken oli varma, että erään maya-kuninkaan sarkofagiin kaiverrettu kuva esitti avaruusaluksen ohjaimissa istuvaa lentäjää. Viime aikoina - varsinkin henkisten liikkeiden piirissä - suurin huomio on kohdistunut mayojen arvoitukselliseen kalenteriin, Tzolkiniin.








Tuon kalenterin mukainen suuri sykli päättyy meidän ajanlaskumme mukaan vuonna 2012. Tämä on New Age -väen keskuudessa tulkittu ajankohdaksi, jolloin tapahtuu jotain ennenkokematonta. Maapallon siirtymisen uuteen sykliin uskotaan merkitsevän rajuja muutoksia nykyiseen olotilaan, eli käytännössä nykyisen maailmankauden ja -järjestelmän loppua. Yksi kaikkein perusteellisimmin mayojen Tzolkiniin perehtyneistä tutkijoista on José Argüelles. Vuosikausia kestäneissä tutkimuksissaan hän on tullut johtopäätöksiin, joita voisi luonnehtia sanomalla että niissä ollaan todella 'jalat irti maasta'.

Mayojen galaktinen perintö?
Tulkintojaan Argüelles selostaa kirjassaan Mayojen perintö. Kirjan sanoma tiivistettynä (takakannen esittelyn mukaan) on, että "aurinkokunnan, maapallon ja ihmiskunnan kulttuurin kehitysjaksot noudattavat 'galaktisia ajanjaksoja', joita mayat kuvailivat sekä matemaattisesti että symbolisesti... ja. että ihmiskunnan nykyhistoria on muotoutunut ajanjaksona, joka tunnetaan Maya-kalenterin suurena syklinä (3113 ekr - 2012 jKr), jona aikana maapallo ja Aurinko, oma aurinkokuntamme, on kulkenut galaktisen säteen läpi" . Argüellesin mukaan mayojen kulttuurilla oli galaktinen tehtävä: synkronoida maa ja aurinkokunta suurempaan galaktiseen yhteisöön. Synkronointi tapahtui Tzolkinin - jota Argüelles kutsuu harmoniseksi moduliksi - avulla. Tämän klassisen eli vanhemman kulttuurikauden aikana saadun tehtävän mayat itsekin melkein unohtivat vuoden 830 jälkeen, jolloin heidän kulttuurinsa alkoi rappeutua sellaiseksi, jona löytöretkeilijät sen kohtasivat.

Mayoilla on käsite Hunab Ku, kaiken alkulähde, joka voitaneen rinnastaa Jumalaan, jumalalliseen alkuvoimaan tai taivaaseen. Argüellesin mukaan se oli suunnattoman älyn omaava galaktinen keskus, josta resonoiva informaatio virtasi Auringon kautta Maahan. Toinen maya-käsite on Kuxan Suum, 'tie taivaaseen', jota pitkin informaatio kulki. Tzolkin oli jonkinlainen resonoiva viritin-vastaanotin tässä kommunikaatiossa. Argüellesin mielestä olennaisinta informaatiossa on resonanssi. Mayat ovat hänen mukaansa galaktisia matkaajia, jotka tunsivat jonkin salaisen tavan siirtyä galaksista ja ulottuvuudesta toiseen Tzolkinin avulla. Tästä siirtymistavasta kirja esittää useampiakin oletuksia; mayat olisivat esimerkiksi Tzolkinin harmonisen resonassin avulla siirtäneet geneettistä koodi-informaatiota Maahan, jossa tämä informaatio olisi sitten jollain tavoin manifestoitunut aineelliseen muotoon. Prosessin yksityiskohtia ei kuvailla. Maya-kulttuurin äkillinen rappeutuminen selittyy Argüellesin mukaan sillä, että nuo avaruudesta tulleet avainagentit palasivat takaisin tehtävänsä suoritettuaan. Eläinhahmoisten veistosten hän tulkitsee kuvaavan materialisoituja galaktisia koteloita, joiden tarkoitus oli helpottaa siirtymistä galaktisesta olomuodosta toiseen.

Argüelles kuvailee kirjassaan, miten galaktisista sfääreistä saapuneet mayojen 'aurinkolähettiläät' materialisoituivat mesoamerikkaan, jossa jotkut heistä soluttautuivat olmeekkipappien edistykselliseen joukkoon. Toiset sijoittuivat mm. nykyisen Hondurasin ja Guatemalan alueelle. Suuri henkinen uudistuminen heidän keskuudessaan tapahtui Quetzalcoatl (Kukulkan) -uskonnon vaikutuksesta. Se sai heidät muistamaan galaktisen tehtävänsä ja virittymään galaktisen aallon vastaanottamiseen vuosina 692 - 830. Eräänä 'todisteena' galaktisesta matkailusta esitetään Pacal Votan -nimisestä sankarista kertova legenda. Kirjan mukaan hän oli galaktinen agentti, joka otti kuolevaisen muodon täällä ollessaan, jotta hänestä jäisi muisto jälkipolville. Hänen uskotaan palanneen takaisin avaruuteen tehtävänsä suoritettuaan. Tämä tehtävä oli hävittää eräs torni sen rakentajien kielellisen sekaannuksen vuoksi!

Vuonna 810 viimeiset galaktiset mestarit palasivat sinne, mistä olivat tulleet, ja mayojen uskonto ja kulttuuri alkoivat rappeutua. Kolmas galaktisen aallon projekti tapahtuu lähiaikoina (tai on itse asiassa jo tapahtumassa, koska kirja kirjoitettiin v. 1987). Kirjoittaja myöntää näiden ajatusten omaksumisen vaativan uskoa ja mielikuvitusta. Niitä häneltä ei näytä puuttuvan, johtuen kaiketi siitä esoteerisesta maailmankuvasta jälleensyntymineen, karmaoppeineen ja inkarnaatioineen, joka hänellä oli jo ennen näitä maya-tutkimuksiaan. Tähän maailmankuvaan kuuluu myös näkemys, jonka mukaan planeetat, maapallo mukaan lukien ovat tietoisia organismeja, joilla on ns. valokeho, teosofista eetterikehoa vastava henkinen olemuspuoli, jonka välityksellä ne voivat kommunikoida galaktisten suurempien älyjen kanssa kehityttyään riittävän tietoiseen tilaan. Argüelles kertoo jo Auringolla olevan suunnattomasti älyä, ja että se käyttää auringonpilkkuja apunaan välittäessään vielä suuremman älyn keskuksista tulevaa informaatiota maapallolle.

Suuri sykli ja galaktinen säde
Mayojen ajanlaskun suuri sykli on 5200 tunia eli 5125 aurinkovuotta. Meneillään oleva sykli alkoi vuonna 3113 eKr. ja päättyy siis v. 2012. Heidän maailmankäsityksessään ajalla ei ole alkua eikä loppua, vaan se kiertää kehää päätyen joskus lähtökohtaan, josta alkaa uusi kierros. Itse aika samoin kuin numerotkin ovat mayojen käsitteistössä kuin palikoita, jotka ovat asettuneet tiettyyn järjestykseen. Hunab Ku:sta lähtevää Galaktista sädettä Argüelles vertaa edetessään laajenevaan valokiilaan. Maan kohdalla se merkitsee leveyttä, jonka poikki kulkemiseen kuluu 5125 vuotta eli suuren syklin aika. Galaktinen säde on siis 'valaissut' Maata tuon ajan. Sen vaikutusta Argüelles kuvaa mm. näin:

"Auringon kautta suodattuva galaktinen tieto kyllästää maanviljelysta harjoittavien kansojen ajatuskentät. Hämärät muistot aikaisemmista ajanjaksoista ja muista elämisen tasoista liittyvät auringonpalvontaan. Ajatuksen ja tunteen kypsyys kasvaa... planeetta valmistautuu aktivoimaan valokehonsa. Galaktisen älyn laajempi yhteisö (josta hän käyttää myös nimitystä Galaktinen Liitto) kohdistaa silloin kollektiivisen työpanoksensa planeettaan.Galaktinen, synkronoiva säde kohdistetaan Auringon ja sitä ympäröivän planetaarisen järjestelmän kautta erityisen tarkasti .. Maan rataan. Juuri oikealla hetkellä, meidän planeetallamme aikaisemmin tuntemattomalla kollektiivisen tajunnan tasolla, aktivoidaan 5200 tunin säde; suuri sykli alkaa." Tämän hän siis sanoo tapahtuneen v. 3113 eKr.

Suuri sykli jakautuu pienempiin alasykleihin, joiden kuluessa tapahtuu morfogeneettisten kenttien syntymistä, muuttumista ja tyhjenemistä. Näiden alasyklien vaikutukset voidaan Argüellesin mielestä nähdä ihmiskunnan historiassa tiettyinä kehitysjaksoina eli aika-ajoin tapahtuvina, tavallista suurempina edistysaskeleina galaktisen informaation vaikutuksesta. Miten tuo informaatio sitten käytännössä välittyy meille? Siihen kirjoittaja ei anna yksiselitteistä vastausta; hän puhuu evoluutiosta, DNA-koodin ja Tzolkinin välisestä harmoniasta ja niiden synkronoinnista, toisaalta Auringon ja planeettojen tietoisuuden lisääntymisestä ja niiden vaikutuksesta ihmisen tietoisuuteen. Hän puhuu myös symboleista resonoivina rakenteina, jotka luovat valokehoamme. Valokeho taas on sähköisesti resonoiva galaktinen koodipankki joka antaa tietoja geneettiselle koodipankille. Hän väittää, että 'korkeammilla' tasoilla ollaan täysin tietoisia Maan kunkin hetkisestä henkisestä tilasta, ja sieltä lähetetään tietoa sen mukaan, mitä täällä kyetään vastaanottamaan. No, tämähän on se sama 'kosminen sanoma', jota kaikki kanavoijat toistavat.

Harmagedon 2012?
Argüelles uskoo suuren syklin päättymisen ja uuden alkamisen vaiheessa olevien tapahtumien rinnastuvan suurten uskontojen käsityksiin maailmankauden lopusta. Hän näkee siinä yhtäläisyyksiä mm. Ilmestyskirjan kuvaaman Harmagedonin kanssa (jota hän tosin pitää vain yhtenä myyteistä). Eräitä numerollisia yhteyksiäkin hän löytää, joskin kovin löyhästi perusteltuja. Näistä hän mainitsee mm. luvun 144 000, joka summana löytyy myös mayojen kalenterista. Näihin lopun ajan tapahtumiin liittyvät luonnollisesti ufot, joilla hänen mukaansa on erilaisia funktioita. Ne ovat erilaisia olemisen tasoja, 'galaktisesti ohjattua, psyykkisesti aktiivista, säteilevästä energiasta vapautuvaa älyä', jonka Maan resonoiva eetterikeho simultanisti sekä vapauttaa että kiinnittää itseensä. Ihmisen toiminta on saattanut Maan morfogeneettisen kentän epävakaaseen tilaan, ja ufojen tehtävänä on mm. tuon kentän tasapainottaminen.

Maapallon harmoninen yhdentyminen on lähellä. Se merkitsee mm. sitä, että lisääntyvä määrä ihmisiä tulee tietoiseksi 'globaalien aivojen' todellisuudesta. Lopulta tulee ennenkokematon synkronisaation hetki. Maan elektromagneettisen verkoston resonoivat frekvenssit vaihtuvat salamannopeasti kuin loimet kangaspuissa. Nykyisen sivilisaation rakennelmat kaatuvat. Alkaa myös kampanja Maan puolesta. Lopulta tapahtuu siirtymineen uuteen taivaaseen ja uuteen Maahan, mayojen ajanlaskun uuteen suureen sykliin. Galaktiset 'mestarit' , Quetzalcoatl, Kristus, jopa myyttiset jumalat palaavat. Aurinkolähettiläät ovat jo vuodesta 1992 lähtien olleet perustamassa 'taivasten valtakuntaa' maan päälle! Kun tiedostavien ihmisten määrä saavuttaa kriittisen massan, lähtee liikkeelle 'arkkityyppinen virtaus', joka vapauttaa vanhat ajattelutavat kahleistaan ja antaa resonoivan 'kasteen', jolloin tulemme tietoisiksi menneistä, jopa tulevista! Paranormaalit kyvyt lisääntyvät. Jokaisesta tulee meedio. Lisääntyvän tietoisuuden avulla luodaan myös uusi saasteeton teknologia ja johdoista vapaa tietoverkosto.

Päätelmiä
Argüellesin akateemiset meriitit taidehistorian opettajana ja luennoitsijana ovat huomattavat. Hänen maalauksisiaan löytyy ympäri maailmaa. Hän on kirjoittanut kirjoja ja lukuisia artikkeleita. Hänen maya-kulttuurin tuntemustaan ei voi kiistää. Silti täytyy todeta, että hänen tulkintansa Tzolkinista ja maya-kulttuurista galaktisen viisauden perintönä ihmiskunnalle on kaikkea muuta kuin objektiivinen. Syynä siihen on pääasiassa hänen esoteerinen maailmankuvansa. Hän pitää selviönä että kaikkeus on täynnä meitä radikaalisti kehittyneempiä, suorastaan jumalallisia kykyjä omaavia sivilisaatioita, jotka lisäksi tietävät meistä kaiken ja ohjailevat maapallon historiaa ja evoluutiota haluamaansa suuntaan. Jumalat ja Kristukset ovat tällaisen maailmankuvan mukaan vain näiden kehittyneiden avaruuden sivilisaatioiden edustajia, Raamattu rinnastetaan myyttiseen kirjallisuuteen ja sen sanoma tarukategoriaan, jolle nykyihmisellä ei ole käyttöä suuremman 'galaktisen tiedon' rinnalla.

Argüellesin toteamus, että resonanssi on informaatiossa olennaisempaa kuin sen sisältö, on mielestäni kummallinen. Se on toki olennainen tekijä informaation välittymisessä, mutta pelkkä resonanssi itsessään ei ole informaatiota. Mielivaltaisesti hän rinnastaa geneettisen DNA-koodin, Tzolkinin ja kiinalaisen I Chingin. Mikään informaatio ei toimi, ellei lähettäjällä ja vastaanottajalla ole yhteinen, tavalla tai toisella sovittu (opittu tai ohjelmoitu) käsitys koodin merkityksistä. Sanoilla ja kirjaimilla on merkitystä vasta sitten, kun lukija ja kirjoittaja ovat yhteisesti 'sopineet' niiden merkityksestä. Ihmisyhteisöjen käytännössä tämä 'sopiminen' tapahtuu kouluopetuksessa. Ajatus, että solutasolla eli DNA -koodissa olevan informaation ohjelmoinnin olisi suorittanut jokin toinen kehittyneempi sivilisaatio, on sellaista puhetta, jota ei voi ottaa vakavasti.

Joka tapauksessa Argüellesin ja muiden samaa ajatuskulkua edustavien kirjailijoiden teokset ovat saaneet aikaan liikehdintää Äiti Maan tai Gaian puolesta, mikä on tietysti hyvä asia, jos sillä pyritään saamaan aikaan jotakin konkreettista, kuten saastepäästöjen vähentämistä tai kerskakulutuksesta luopumista. Toisaalta on sitten ilmaantunut koko joukko kanavoijia, jotka uskovat saavansa sanomia Valon Galaktiselta Liitolta tai vastaavilta meitä kehittyneemmiltä tahoilta. Näihin viesteihin uskovia ei näytä horjuttavan, että niissä ennustetut asiat eivät toteudu. Ne, jotka mahdollisesti toteutuvat, ovat niin ylimalkaisia ja ennalta arvattavia, ettei niiden ennustamiseen tarvita suurta kosmista viisautta.

==================================================

Ulottuvuuden muuttuminen

Ulottuvuus on ihmiselle vielä sellainen asia jota se ei pysty ymmärtää.
Ulottuvuuksia on aina ollut. Niillaä ei ole ollut alkua eikä tule olemaan loppua. Niitä on loputon määrä. Myöskin jokaisella ulottuvuudella on lukematon määrä rinnakkaisulottuvuuksia. En tiedä mistä on tullut se tieto että elämme kolmannessa ulottuvuudessa, mutta kyllä me jossakin ulottuvuudessa elämme ja on aina seuraava ulottuvuus. Ennen ulottuvuuksia kaikki sielut ovat osaa jumalaa, eivätkä eroa itse jumalasta mitenkään. Ero tapahtuu vasta ulottuvuuteen tulemisen jälkeen.
Ulottuvuus muuttuu silloin kun jonkin kulttuurin/rodun taikka planeetan taso on sellainen että se on kokenut kaiken oleellisen mitä voi kokea siinä tietyssä ulottuvuudessa.

Seuravassa on tarinan muotoon kirjoitettu kertomus siitä miten ulottuvuus suurinpiirtein vaihtuu.(kauheasti kirjoitettavaa=(

noin kuusi tuntia ennen ulottuvuuden vaihtumista.
Heräät kirkkaana ja viileänä aamuna ja huomaat, että olosi on hyvin kevyt ja hieman erikoinen. Päätät ottaa kylvyn. Kun katselet vettä, vaistoat takanasi olevan jotain. Käännyt ja näet suuren, kirkkaan ja outoja värejä hehkuvan kohteen kelluvan noin metrin korkeudella lattiasta seinän vieressä. Kun yrität ajatella mikä se on, eteesi ilmestyy pienempi kohde aivan tyhjästä. Ne alkavat kellua huoneessa.
Pompaat ylös ja juokset makuhuoneeseesi vain nähdäksesi, että koko huone on täynnä noita outoja, mielikuvituksen tavoittamattomissa olevia muotoja. Saatat ajatella saaneeksi jonkinlaisen romahduksen tai että aivokasvain vaikuttaa kykyysi mieltää maailmaa, mutta kumpikin arvio ei pidä paikkaansa. Yhtäkkiä lattia alkaa romahtaa allasi ja koko talo lysähtää kasaan. Juokset ulos luontoon, jossa kaikki näyttää normaalilta, paitsi että joka puolella on havaittavissa monia hyvin outoja ilmiöitä.
Päätät istuutua alas ja olla liikkumatta. Keskityt ja odotat, sillä se mikä tapahtuu on Luojan tahto. Ei ole olemassa mitään paikkaa minne voisit mennä. Edessäsi on mahtavin matka mitä ikinä voit kuvitella. Olosi tuntuu upealta. Tunnet olevasi enemmän elossa kuin koskaansilloin, kun elit Maa-planeetan normaalissa todellisuudessa. Jokainen hengitys tuntuu mahtavalta.
Katsot niitylle, jossa punainen hehkuva usva alkaa liukua kaikkialle sinua ympäröivään avaruuteen. Pian se ympäröi sinua; sillä näyttää olevan aivan oma valonlähteensä. Se on sumua, mutta ei muistuta mitään sellaista, jota olet aiemmin nähnyt.
Kehosi valtaa omituinen tunne. Se ei ole mitenkään epämiellyttävä, ainoastaan outo. Huomaat että punainen usva muuttuu hitaasti oranssin väriseksi. Sitten se muuttuu keltaiseksi, keltaisesta vihreäksi, sitten siniseksi, sinipunaiseksi ja lopulta ultravioletiksi väriksi.Yhäkkiä voimakas puhtaan valkoisen valon välähdys räjähtää tietoiseuudessasi. Et ole pelkästään tuon valon ympäröimä, vaan sinä olet tuo valo. Sinulle ei ole olemassa mitään muuta.
Tämä viimeinen tunne näyttää jatkuvan pitkään. Sitten hyvin, hyvin hitaasti valkoinen valo muuttuu kirkkaaksi ja paikka missä istutalkaa jälleen näkyä. Nyt kaikki kuitenkin näyttää jollain lailla metalliselta ja kuin puhtaasta kullasta tehdyltä- puut, pilvet, eläimet, talot, toiset ihmiset- paitsi oma keho, joka ei välttämättä ole kullan värinen.
Miltein huomaamattomasti kultainen ja metallinen todellisuus muuttuu läpinäkyväksi. Hitaasti kaikki alkaa näyttää kultaiselta lasilta. Pystyt näkemään seinien läpi; voit jopa nähdä ihmisten kävelevän niiden takana.
Yhtäkkiä kaikki pimenee ja alkaa noin 2-3 ja puolen paivän pituinen vaihe jolloin kellut täydellisessä pimeydessä. Aika voi tuntua loputtomalta. Sitten yhtäkkiä tulee kirkas valo ja huomaat olevasi lapsi aivan uudessa maailmassa.
==================================================
The end.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä