Onnellisuus on varmaan

paljon omasta ajattelusta johtuvaa. Toinen hyvin tärkeä asia on oman kehon tuntemukset. Nämä ovat siis yksin ollessakin vaikuttamassa. Toisten seurassa ollessa suhteet toisiin ovat vaikuttamassa.

On selvää, että oikein vihaisissa ajatuksissa alkaa tuntea ruumiillista pahoinvointia. Viha on vahingollista itselle. Hyvän kirjan lukeminen tuottaa mielihyvää. Hyvissä ajatuksissa on siis mielihyvää.

Ihmisen keho on ilmeisesti sellainen, että se tuottaa paljon mielihyvää terveenä ollessaan. Ihmisen kaikki aistit tiedottavat mielihyvän tunnetta hyvin toimiessaan.
Siis koko maailma on hyvin kauniiksi ja ihanaksi tehty, vaikka sanotaankin, ettei sitä kukaan ole tehnyt. Se on kummallista, että maailman ja ihmisen suhde on sellainen, että se on onnellisuutta synnyttävää. Myöskin eläimet tuntevat sen, vaikka eivät ajattelekaan ihmisen tavalla.

Onnellisuus on siis luonnollisesti elämään kuuluvaa, kun sitä ei tärvellä. Nuorella keho toimii loistavasti ja se antaa suurta mielihyvää. Nuoret kuitenkin pilaavat sen usein typerällä ajattelullaan. Vanhemmilla keho ei usein anna suuria mielihyvä signaaleja. Ajattelu sen sijaan voi olla tyytyväisempää.

Kannattaa siis treenata muutamia aistejaan. Hajuaistinkin voi saada herkemmäksi, niin että tuntee ihania tuoksuja pienissä kukissa. Näköaistiakin voi parantaa, niin että maailma näyttää kauniimmalta. Kuuloaisti tuottaa suurta mielihyvää, kun treenaa sitä niin, että ymmärtää kaunista musiikkia. Lihaksia on helppo treenata ja ne antavat hyvänolontunteen terveenä ollessaan. Paljon voi siis tehdä itse oman onnensa tavoittelussa.
Kaikki asiat onnistuvat paljon paremmin hyvässä kunnossa ollessaan.