Ensimmäinen kontrollikäynti hoitojen jälkeen oli keskussairalassa kirurg. poliklinikalla. Miehenikin oli ottanut töistä vapaata ja oli mukanani. Lääkäri oli nuori, tyly ja kiireinen...
Hän tutki lähinnä leikkausarvet, totesi että verikokeet ok. ja sanoi, seuraavan kerran sitten menetkin omaan terv.keskukseen. - siinä koko tapaaminen...
Jäi jotenkin tyhjä olo. Ensimmäinen kontrolli on sentään aika jännittävä tilanne.
Hän tutki lähinnä leikkausarvet, totesi että verikokeet ok. ja sanoi, seuraavan kerran sitten menetkin omaan terv.keskukseen. - siinä koko tapaaminen...
Jäi jotenkin tyhjä olo. Ensimmäinen kontrolli on sentään aika jännittävä tilanne.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Totta että ensimmäinen käynti hoidon jälkeen jännittää. Itselläni on työkokemusta sairaalamaailmasta, ja voin kertoa, että useinkaan kirurgit eivät ole ihmissuhdetaitoisia, asiansa he kyllä osaavat, mutta kovin empaattisia ei heistä monikaan ole.
Yksilöitä jokainen, toinen osaa ottaa huomioon potilaan kokonaisvaltaisesti, usein myös kiire vaikuttaa, mutta jotain hyvää, ei tilanteesi huono ole.
Paljon tsemppiä!
kaksi vuotta meni ennenkuin kontroleihin osasi suhtautua rennosti. Toisaalta nyt kun kolmivuotistarkastus lähestyy... tietysti ystävän syöpä uusiutui just kolme vuotta leikkauksesta.
joutuvat varsinkin onkologit tekemään. Meidän seudulla ( silloin kun syöpäni todettiin) oli keskussairaalassa vain yksi onkologi ja hän teki koko ajan 12-tuntisia päiviä. Hoitaja pyyteli jälkeenpäin anteeksi lääkärin töykeyttä, mutta selitti ettei edes muista milloin lääkäri olisi tehnyt 8-tunnin työpäivän.
lääkärit ovat älykivoja ja ystävällisiä. Kirurgista lähtien. Kaikki lääkärit ovat jaksaneet ystävällisesti vastata minun kysymyksiini juurta jaksaen,kun ihan heti ei kaikki menny jakeluun.
Potilaana olen ollut erittäin tyytyväinen hoitohenkilökuntaan. Aina olen saanut vastaukset kysymyksiini ja halaukset kans! Mukavaa kun saa kunnon rutistuksen jopa lääkäriltä...
ollut hyvä tuuri lääkäreitten suhteen.ei minua lääkärit halaa enkä ole kuullutkaan tuollaisesta.
kuin ihmesopalla, tarjoilin niille ja hoitajille karkkeja, kun ovat niin ystävällisiä ja huumorintajuisia
ole koskaan halannut. Ei syöpähoidoissa eikä flunssassa. En myöskään koskaan ole kuullut keneltäkään moisesta kohtelusta ( halauksesta). Yleensähän lääkärit välttelevät jopa kättelyä! Kivoja lääkäreitä kyllä joskus on sattunut vastaan. Mm. minut leikannut kirurgi.
Todella empaattiset lääkärit ja koko hoitohenkilökunta. Olen ollut aina lääkärin vastaanotolla mieheni mukana (4 korvaa kuulee enemmän kuin 2) ja asiat on selvitetty rauhallisesti ja tarkkaan. Tulee sellainen tunne , että jokainen sairastunut on ihan oikeasti tärkeä. Ja halauksen saa myös omainen.
olleet.Eri juttu miten ymmärtää siinä mielentilassa mitä puhutaan.
Ihmisiä he ovat. Hoitajien kanssa on itkut itketty ja naurut naurettu tiputuksien aikana. Heillä on aina ollut aikaa kysellä kuulumisia ja vointeja.
tunnemmeko toisemme? Juu minä sain joulun alla suklaakonvehtin. Sit siel saa juoda mehua ja tarjoilu pelaa. telkkariikii voi kattoo.
sanottavana lääkäreistä täällä savossa.
Pirkanmaalla ja juuri Pikonlinnassa, missä kävin ottamassa kaikki syöpähoidot ja myös kontrollit,siellä läääkärit ja muukin henkilökunta oli todella KIIREETÖNTÄ ja SYMPAATTISTA väkeä.
Tietysti heilläkin oli kiire,kun jonoa oli pitkä käytävä täynnä odottamassa, mutta aina he ehtivät kuuntelemaan mitä oli sydämellä.
Kiitos heille,ei niin paljoa jännittänyt.Siellä oli aina kiva käydä.
Nyt Pikonlinnan syöpäosastot muuttavat Tampereelle,toivottavasti 'Pikonlinnan henki'säilyy sielläkin samanlaisena ja sinne on kiva mennä tarkastuksiin.
kävin minäkin Pikossa, mutta kaikki muu lääkärissäkäynti tapahtuu keskussairaalassa tai nyt omalla paikkakunnalla. Paljon on ollut eroja lääkäreiden käyttäytymisessä.