käsittelyssä. kun tulen vihaiseksi se on niin suurta etten pysty sitä käsittelemään. Äskenkin kun ajoin kotiin yksin, ajotyyli oli sellainen että onneksi ketään ei sattunut alle. Tätä on tapahtunut ennenkin, en pysty hallitsemaan itseäni, tuntuu että tulen hulluksi. Muistan kuinka ensirakkauteni joka ei koskaan mua halunnutkaan, sanoi että olen sairas ämmä, hullu, että mun pitäisi jo lopettaa yhteydenpito kun ei höntä kiinnosta. Se ei nyt liity tähän varsinaisesti muuta kuin että ne sanat tai niiden sanojen merkitys enää tulee mieleen tä'llaisessa tunteezssa. Että onko mussa oikeasti joku vika , että olen oikeasti hullu, skitsofreeninen, epäluonnollinen, epätyypillinen ja ei ihme ettei kukaan mua haluakaan. Ehkä olen oikeasti SAIRAS. Muut ihmiset pystyvät hallitsemaan vihansa ja ovat paljon positiivisempia, pystyvät käsittelemään pettymyksiään paremmin.
Tiesin jo lähteissä ettei mua saisi päästä ajorattiin, en jaksa enää ajaa yksin autoa. kaikilla muilla ikäisilläni naisilla on joku joka välillä kuskaa. Tiedän ettei se kaasutteleminen auta mitään ja siitä tulen sitten vielä vihaisemmaksi. Nolaan itseni vaan, en ole oma itseni.
Vihaan eksää niin paljon! Ei voi mun viha johtua pelkästään siitä mitä se tehny mulle, ei ole luonnollista olla niin vihainen sellaisesta asiasta mitä se mulle teki. Voihan sitä silti vihainen olla, mutta ei niiin paljoa olisi suotavaa. Järkevät ihmiset eivät olisi niin vihaisia.
Eksälle olen niiin vihainen, koska mun hauraan itsetunnon meni pilaamaan phjamutiin. Eikö mulle ole yhtään onnea suotu?.. Sä paskakasa onnistuit mollaamaan mut lopullisesti. Oon niin suuttunut sulle. En tiedä miten voisin sen sulle esittää, kun tuntuu ettei mikään riittäisi jotta hän ymmärtäisi tai kukaan. Täytyy hankkia rauhottavia pillereitä, en kestä muuten. olen joo juuri sellainen paska sairas ämmä jonka pitäisi mennä laitokseen hoitoon. "mene johki laitokseen, mene hoitoon, hakeudu hoitoon" Miltä tuntuu kuulla tuollaista itselle tarkoitetuksi?.. ne oli mulle ne sanat...Olen pelkkä halpa paskakasa tälle henkilölle. teen juuri niinkuin hän sanoi ettei mun pitäisi olla, näemmä. Hankitaan joo lääkkeet, mennään joo hoitoon, ainaki mielummin kuin kuuntelen tuollaista paskaa mitä mulle puhuttu ja tarkoitettu ja sanottu, haluttu.
Tiesin jo lähteissä ettei mua saisi päästä ajorattiin, en jaksa enää ajaa yksin autoa. kaikilla muilla ikäisilläni naisilla on joku joka välillä kuskaa. Tiedän ettei se kaasutteleminen auta mitään ja siitä tulen sitten vielä vihaisemmaksi. Nolaan itseni vaan, en ole oma itseni.
Vihaan eksää niin paljon! Ei voi mun viha johtua pelkästään siitä mitä se tehny mulle, ei ole luonnollista olla niin vihainen sellaisesta asiasta mitä se mulle teki. Voihan sitä silti vihainen olla, mutta ei niiin paljoa olisi suotavaa. Järkevät ihmiset eivät olisi niin vihaisia.
Eksälle olen niiin vihainen, koska mun hauraan itsetunnon meni pilaamaan phjamutiin. Eikö mulle ole yhtään onnea suotu?.. Sä paskakasa onnistuit mollaamaan mut lopullisesti. Oon niin suuttunut sulle. En tiedä miten voisin sen sulle esittää, kun tuntuu ettei mikään riittäisi jotta hän ymmärtäisi tai kukaan. Täytyy hankkia rauhottavia pillereitä, en kestä muuten. olen joo juuri sellainen paska sairas ämmä jonka pitäisi mennä laitokseen hoitoon. "mene johki laitokseen, mene hoitoon, hakeudu hoitoon" Miltä tuntuu kuulla tuollaista itselle tarkoitetuksi?.. ne oli mulle ne sanat...Olen pelkkä halpa paskakasa tälle henkilölle. teen juuri niinkuin hän sanoi ettei mun pitäisi olla, näemmä. Hankitaan joo lääkkeet, mennään joo hoitoon, ainaki mielummin kuin kuuntelen tuollaista paskaa mitä mulle puhuttu ja tarkoitettu ja sanottu, haluttu.
Vastaukset 6
Vanhimmat
joka sanoi nää mene hoitoon, ovat eri henkilöitä. olen siis saaniut samantapaista palautetta monelta eri henkilöltä. taidan tosissaan ne pillerit hankkia. en kestä enää yhtään tällastqa paskaa.
Mitä sitten kun jonkun rakkaan saankin itselleni, kyllä silloinkin tulee pettymyksiä. kuinka käsittelen vihaani sitten?.. Mua vaan vihataan. ja jätetään uudestaan ja uudestaan, koska olen tällainen kamalan kiivas
Sinä olet ihan tarpeeksi hyvä, näytä se kun osaat. Luota välillä joihinkin ihmisiin, ethän itsekkään halua paha olla.
voisin sitten näyttää näille henkilöille että olenkin hyvä?...Totuus on se etten itsekään tällä hetkellä ainakaan usko olevani kovinkaan haluttava, arvokas tj. siis sillai että olisin kiva tj. Vaikka toisaalta taidan kyllä sellainen olla hyvinkin, kun osaan olla empaattinen ym. muita kohtaan ja mua oikeesti monesti kiinnostaa toisten asiat. Silti ei nyt tunnu siltä vaan lähinnä niin surkeelta etten uskalla mennä edes nukkumaan kun tuntuu ettei siitäkään taas tule mitään ja kaikki menee päin seinää.
Sit eksä tässä taas pyörähti mielessä, että kävisinkö sen luona vai en ja enhän pysty menemään lähelle koko sitä rakennusta missä se on. Luulen että voisi olla niin et se aattelee etten ollutkaan yhtään sellainen fiksu tj. En koskaan ole sellainen joka olisi tarpeeksi hyvä sille, aina jotain väärin, kun se ei ylipäätänsä halua mua, vaikka alussa väitti muuta.
En tie.Edelleen ne pillerit voisi olla hyvä juttu tähän tuskaan ja ahdistukseen. en kestä enää, eikö tää paska jo riitä. kyllä tosiaankin, olensuurinpiirtein koko teini-ikäni tähän aikuisuuden kynnykselle tuskaillu näitten samojen asioiden kanssa ja kehitys tuntuu tapahtuvban aivan, aivan liian hitaasti ja aina mennään takapakkia ja samat virheet toistetaan monen monta kertaa ja helvetti kun pitää olla niin vitun tyhmä.
päivä, miksi mun tarviskaan olla kiinni tässä elämässä' tai nauttia. senkun teen vaan ja pidän itsestäni sen verran huolta että jaksan töihin raahautua ja tehdä siellä mitä pitää. Ei mun tartte mitään muuta olla tai tehdä kun ei ole ketään muuta kuin minä eikä se jaksa mua niin paljoa inspiroida
Mun puolesta joku vois tappaa mut. Harmi vaan että sitten en voi käydä töissä ja täyttää velvollisuuttani. ja kyllähän se tuntuisikin pahalta kuolla, ettei se kivutonta olisi, en kuitenkaan haluaisi tuntea kipua. Oon vaan niin turhautunut henk. koht. elämässäni että olen aivan siis turha. ei mun tarvis olla vapaa-aikana ollenkaan elossa. yhtä hyvin vois joku laittaa mut jääkaappiin lataan akkuja seuraavaa työpäivää varten tai siihen hetkeen saakka kun mua taas tarvittais johonki.
miesjuttu voisi saada mieleni näin matalaksi ja tuntemaan vihaani, varsinkin kun ei edes ollut kyse mistään elämäni ensimmäisestä tykästymisestä. Voisin jopa sanoa että taisi tämä jäädä voimakkuudessaan vielä kakkostasoiseksi ihastukseksi, tai kolmanneksi.
Joni sano ettei mun jutuissa ollu mitään mikä olisi ollut erityisempää kuin muidenkaan, muuta kuin korkeintaan huonossa mielessä.
ja sitten vasta menen tapaamaan sitä jos menen. Enhän mä kestä mennä sinne ilman pillereitä, ei musta ole jäljellä enää mitään melkein, eikä se edes johdu täöstä miehestä vaan olen vaan jotenkin niin kuollu.