ottaa esille "kotiapteekin" hyödyksi käyttäminen.Miten siis ilman apteekista tai kaupasta hankittuja tuotteita voi parantaa itteesä.
Ite muistutan meitä naisii,kun tissinaluset hikoilee ja ärtyy,perunajauho auttaa erinomaisesti,samoin kaikenlaisiin nivuskohtaärtymiin.
No,luonnosta nyt löytyy vaikka mitä...nokkonen ,piharatamo...
Kertokaapa keinojanne!
Ite muistutan meitä naisii,kun tissinaluset hikoilee ja ärtyy,perunajauho auttaa erinomaisesti,samoin kaikenlaisiin nivuskohtaärtymiin.
No,luonnosta nyt löytyy vaikka mitä...nokkonen ,piharatamo...
Kertokaapa keinojanne!
Vastaukset 24
Vanhimmat
Tilanteessa, jolloin ei pääse riittävän usein suihkuun ja vaatteenvaihtoon, voi jo varoiksi käyttää "Tenavan rasvatalkkia", apteekkitavaraa. Pieni kätevä pakkaus, kestää vuosia.
Saniainen on oikein hyvä kipulääke.
Laita yöksi saniaisen ohuita lehtiä jonkun kankaan sisällä kipeään paikkaan, niin se helpottaa.
Esim. sideharsossa ristiselkään.
Kiitos neuvosta. Ensi yönä kokeillaan!
Ratamon lehdet ovat hyviä rakkuloiden parantajia.
oli kotonani nimellä haavalehti, vasta koulussa opin oikean nimen.
voikin laittaa haavan päälle,se desinfioi,olen kokeillut.Siitä kai se nimikin.
Meillä isä nimitti ratamonlehtiä rautalehdiksi ja hoiteli niillä jalkapohjiaan, jotka kesäaikana aina tulivat rakkuloille. Apu löytyi.
Terveysopin tunnilla opettajamme sanoi, että haavan päälle pitäisi panna hämähäkin seittiä. Se kuulemma tyrehdyttää verenvuodon. Eipä kuitenkaan ole ollut seittejä saatavilla haavan tullessa.
En okein luottanut terveysopin opettajani ohjeisiin. Hän opetti esimerkiksi, että hampaiden pesu on vaarallista hampaille. Pesun sijasta pitää syödä juureksia. Hän opetti myös, että palohaavan päälle pitää pissata. Lisäksi hän luetutti jotakin aivan antiikkista terveysopin kirjaa, jossa ei ollut päätä eikä häntää.
Toisaalta minulle on jäänyt hyvin mieleen kansanparannusta harrastavan tädin katajatee, kun oli lapsi. Se tosiaan paransi flunssani parissa tunnissa. Kuume laski ja kurkkukipu katosi. Se oli vielä hyvän makuistakin.
Marjoistako vai neulasista?
Miten?
Mitäs jos et olisi uskonut ja vastustanut? Olisiko todistuksessa ollut nelkku terveysopissa?
Millä vuosikymmenellä tuollainen ope opetti?
Kyllä täytyy sanoa, että varmaan näitä tietämättömiä opettajia valmistui pilvin pimein 1900-luvun alkupuolella, kun pohjakoulutus oli kansakoulu ja sitten kolmi- tai nelivuotinen opettajaseminaari.
Opettaja oli kuitenkin paikkakunnallaan niin arvostettu, ettei hänen sanaansa epäilty.
Varmaan jossakin papin ja apteekkarin jälkeen arvoasteikossa.
Tämän vuosituhannen nuorille on luultavasti täysin käsittämätön se eriarvoisuus, joka yhteiskunnassamme vallitsi vielä ennen sotia.
Meidät lapset kasvatettiin siinä hengessä, eikä meistä ollut mitenkään outoa, että korkeissa viroissa olevat henkilöt ovat kaiken arvostelun yläpuolella. Korkeita virkoja olivat siis opettaja, pappi ja lääkäri, esimerkiksi.
kodinhoitajakoulun, niin isojen talojen emännätkin rupesivat arvostamaan ihan eri tavalla kuin ennen piikatyttönä heillä ollessa.
Tulivat jopa kysymään neuvoa jossain asiassa.
Kyllä huomas että kannatti koulua käydä vaikka kuinka vähänkin.
Meillä oli hell.srk aktiivijäsen opparissa jumppaopena.
Vieläkin muistan miten sisäjumpassa hän komensi piirissä kävelyä, kauniisti, keveästi yks, kaks, kolm - mutta tahdista ei ollut tietoakaan.
Sitten 15min tunnista venytettiin elämänlankaa, puekalot, etusormet yhteen ja kauas sivuille viedään kädet, pitkälle pitkälle hymyillen venytetään. Se kuulema merkitsi armorikasta pitkää elämää.
Onneksi neiti jäi eläkkeelle ja hiukan parempi tuli tilalle, hyvän numeron sai jos oli suosiossa.
myöhäistä haukkua entistä opettajaansa!
Hän keräsi vaaleanvihreitä, sinä vuonna kasvaneita oksien kärkiä ja niissä olevat marjanraakileet. En tiedä, miten hän teensä keitti, mutta katajaa oli aika paljon vesimäärään nähden.
Ainakin sillä kerralla apu oli välitön.
Niin, aika aikaa kutakin. 40-50 luvulla oli aivan toiset vaatimukset opetuksessa kuin tänään.
Sijaisia oli runsaasti kansakoulupohjallakin, rehtorin leski-ruotsia, yo. maanvilj. -matematiikkaa-todella hyvä opettaja. Uskontoa kanttori, kirkkohistoriaa lukiossa pastori, voimistelun opettajat olleet joskus hyviä urheilemaan ym.
Elämässä on tosin pärjätty ja ammattiinkin kouluttauduttu, joten se kouluajoista ja loput kirjeessä.
pitäisi auttaa mm. nivelkivuissa.
Kaalista otetaan pari isoa lehteä, ja niitä pehmitetään hakaten, ei palasiksi.
Sitten lehdet kipeän paikan päälle, ja kiinnitetään kietomalla vaikka sideharsoa päälle.
syömisterveellisyyden tietänevät kaikki.Itse yhteen aikaan kuivatin nokkosenlehtiä,tietysti syöntikäyttöön,mutta myös oivaa vaaleitten hiusten "kirkastusainetta" sekä lehtiä liotettuna jalkakylvyksi.Hiuksille liotin kuumassa vedessä,siilasin ja laitoin vaaleahiuksisille huuhtelukäyttöön kannuun tai purkkiin.
Henna on vanha kasviperäinen väriaine, jolla joskus nuorena tuli kokeiltua punertavaa sävyä tummaan tukkaan.
Nokkosista tietysti saa ihanaa ruokaa, mutta käytän nokkosvettä myös kirvojen torjuntaan.Toiset tekevät nokkossista pari viikoa käyttämällä haudetta, mutta se haisee niin kamalalle, että muuten kaiken luomun kannattajana turvaudun hajuttomampiin vaihtoehtoihin.Voikukatkin voisi hävittää syömällä niiden nuoret lehdet, samoin horsmat ja vuohenputket.Olen saanut maistaa myös kuusenkerkkäsiirappia.Koivun mahlaakin on myynnissä.
Minkähän takia muuten kasvimyrkkyjä sanotaan kasvinsuojeluaineiksi?
Herkkujen herkku on paistaa lehikäinen kaalinlehden päällä. Ei mitään sen maukkaampaa. Sopii kokeilla.
olen kuullut paistettavan kaalinlehden päällä, mutta mikä on lehikäinen?
vanhoille tämä helle on rasittavaa, sen huomaa - relatkaa!
repliikistäs,mee nyt hyvä ihminen lepäämään.
Lapsena en voinut ymmärtää, miksi isoäiti hellepäivänä ripotteli suolaa ruisleivän päälle. Minulle kävi muuanna hellepäivänä muutama vuosi sitten sillä tavalla, että alkoi huimata ja heikottaa. Verenpaine laski alle normaalisuositusten.
Silloin muistin isoäidin konstin. Suolan puutteesta minä kärsin. Se temppu tepsi. Muistin myös suolasilakat heinäväen eväänä silloin joskus...
RR laskee kun nestetasapaino ei ole kunnossa. Kuumalla hikoillaan jolloin poistuu runsaasti elimistöstä suoloja, joka taas laskee verenpainetta.
Heikottaa, väsyttää paras ottaa silliä tai muuta suolaista kuumalla eikä makeakaan ole pahitteeksi.
Kehoitetaan juomaan runsaasti kuumalla nesteitä, hyvä asia mutta siinä samalla siilautuu elimistöstä hivenaineita ym. Kyllä mieliteko kuumalla on hyväksi havaittu, silloin suolaista kun suolattaa ja makeaa haluttaa.
Isomummoltani minäkin tuon suolan käytön leivän päällä opin kuumalla ilmalla. Samoin jos vatsa oli kipeä mustikkasoppa oli hyvä lääke.
Muistan lapsuudestani, että maalaistaloissa oli laitumille kaukalo, jossa oli suolaa lehmiä varten.