Ahdistuneisuushäiriö

Kyllähän tuo tutulta kuulostaa, itse kävin samaa läpi n.2-3- vuotta sitten. Mulla tilanteen ensin ajateltiin olevan ahdistuneisuudesta johtuvaa ja fyysiset sairaudet rajattiin pois. Paniikkihäiriötähän se sitten oli ja pn edelleen. Ei tää herkkua ole,mutta pystyyhan tän kanssa elämään. Sun kannattaa nyt sanoo siellä että pelottaa,josko sydämessä onkin jotain,kyllähän ne sit tutkii sen.Mulla oli kanssa painon tunnetta rinnassa ja käsissä puutumista.Kohtausten luonne mulla vaihtelee,muutaman kerran oon pyörtyny ja yleensä tulee vaan olo että on pakko päästä pois. Mitään kuoleman pelkoja mulla ei ole koskaan ollut. Pahimpia paikkoja mulle henk.koht on terveyskeskukset,pitkät kaupan kassajonot sekä onnettomuus/tappelu paikat. Onnea nyt tutkimuksiin ja tsempit!Kyllä se jossain vaiheessa helpottaa,vaikkei nyt varmaan siltä tunnkaan! =)

Niin, itselläni todettiin ahdistuneisuushäiriö ja citalopram orion lääkettä määräsivät. Lääkäri varoitti, että ensimmäisen kahden viikon aikana tulee sivuvaikutuksia ja niin tulikin. Koko 2 viikkoa oli täynnä kaikkia sivuvaikutuksia kyseisestä naurettavan pitkästä sivuvaikutuslistasta ja olo oli kieltämättä kokoajan aivan sietämätön, mutta siinä noin 2 viikon päästä (ehkä puolitoista viikkoakin riitti, en muista) sivuvaikutukset alkoi kadota, lopulta katosi ja tuli aivan älyttömän mahtava olo! Niin itsevarma, että olisin voinut tehdä mitä tahansa, mitä ennen en pystynyt tekemään. Lääkäri myös mielestäni sanoi, ettei serotoniinilääke paljoa sivuvaikutuksia aiheuta, mikäli serotoniinitasot on kohdillaan. Eli ... en nyt vannoa voi, mutta mielestäni 5 päivän kokeilu ja kärsimys on aivan turhaa jos lopettaa sitten leikin kesken :/ Ja lääkkeiden käytön nopeasta lopetuksesta tulee itsessään myös jo sivuvaikutuksia.

Suoraan lääkeinfon sivuilta poimittua:

"Huom.:
Kuten muillakaan masennuksen ja vastaavien sairauksien lääkkeillä, vointisi ei parane hetkessä. Cipralex-hoidon aloittamisen jälkeen voi kestää useita viikkoja ennen kuin paraneminen alkaa.
Paniikkihäiriön oireet alkavat yleensä lievittyä 2–4 viikon kuluttua. Joidenkin potilaiden kokema ahdistus voi lisääntyä hoidon alussa, mutta se häviää hoitoa jatkettaessa. Siksi on tärkeää noudattaa tarkasti lääkärin ohjeita. Älä lopeta hoitoa äläkä muuta annosta neuvottelematta lääkärisi kanssa."

Ja lopettamisesta:

Älä lopeta Cipralexin käyttöä ennen kuin lääkäri kehottaa. Kun Cipralex-hoitosi on päättymässä, suositellaan yleensä annoksen asteittaista laskemista usean viikon ajan.

Kun lopetat Cipralexin käytön, erityisesti jos teet sen yhtäkkiä, saattaa ilmetä lopettamiseen liittyviä oireita. Niitä esiintyy usein, kun Cipralex-hoito lopetetaan. Lopettamisoireiden riski on suurempi, jos Cipralexia on käytetty pitkään tai suurina annoksina tai jos annosta pienennetään liian nopeasti. Useimmiten lopettamisoireet ovat lieviä ja häviävät itsestään parissa viikossa. Joillakin ne voivat kuitenkin olla vaikeita tai kestää kauan (2–3 kuukautta tai kauemmin).

Hoidon lopettamiseen liittyvinä oireina voi esiintyä huimausta (tasapainon menettämisen tunnetta), pistelyn tyyppisiä tuntemuksia, kirvelyä ja (harvemmin) sähköiskumaisia tuntemuksia, myös päässä, unihäiriöitä (tavallista vilkkaampia unia, painajaisunia, unettomuutta), ahdistusta, päänsärkyä, huonovointisuutta, hikoilua (myös yöllä), levottomuutta tai agitaatiota, vapinaa, sekavuutta tai ajan ja paikan tajun hämärtymistä, herkkätunteisuutta tai ärtyisyyttä, ripulia (löysiä ulosteita), näköhäiriöitä, sydämentykytystä tai jyskyttäviä sydämenlyöntejä (palpitaatio)."

Ja kyseinen linkki siis tässä:

http://www.lääkeinfo.fi/\Medicine.aspx?m=9817&d=16581&i=LUNDBECK_CIPRALEX_CIPRALEX 10 mg/ml tipat, liuos

Samalta kuulostaa aikalailla kun Citalopramin kanssa. Helvettiä se alku oli, mutta jopa lääkäri sanoi, kun itsellä joskus tuntui että sydän hakkaa niin kovaa että se tulee läpi rintakehästä, ettei se ole vaarallista. Eikä mainitut sivuvaikutukset olekaan. Itse tosin kerran menetin hetkeksi näköni vaikka silmät oli auki. (Näin vain purppuraa, kuten olisin juuri katsonut aurinkoon) Hikosin hetkessä aivan kylmään hikeen ja olo oli kuin veden alla. Soitettiin ambulanssi, se meni ohi. Ja auttoi kun silloinen tyttöystäväni rauhallisesti puhui vieressä ja pystyin keskittymään hänen puheeseensa. Mitään hätää ei ollut. Tämä johtui verenpaineen noususta, joka myös mainitaan ainakin minun lääkkeeni sivuvaikutuksissa.

Serotoniinitason vaihtelu aivoissa aiheuttaa todella kaikenlaisia oloja ja usein tuntuu että kuolee ja joskus melkein toivookin että kuolisi kun niin törkeä olo, mutta se OLI sen arvoista lopunkaiken. Olen elänyt täysin normaalia elämää sen jälkeen, kiitos kyseisen lääkkeen.

Mutta niin, juttele tietenkin lääkärisi kanssa enemmän. Suomi24 foorumi tuskin on kuitenkaan mikään maailman paras tiedonlähde. Tsemppiä kuitenkin!

Ja ahdistuneisuushäiriö on usein se ongelma, joka lopulta hoitamattomana johtaa paniikkihäiriöön. Nämä eivät siis kuitenkaan periaatteessa ole sama asia, vaikka paniikkihäiriö ahdistuneisuushäiriöstä poikiikin. Ja kyllä, paniikkikohtaus tuntuu aivan kauhealta ja hengitys on todella vaikeaa, pystyssä ei meinaa pysyä ja tapahtuu kaikenlaisia kouristuksia. Tälläisestä kohtauksesta itselläni tajusin vasta että jokin oli vialla. Luulin normaaliksi stressiksi ja että olen vain arka ihminen. Kaverini kertoi että kuulosti paniikkikohtaukselta mitä kuvailin ja menin lääkäriin ja ahdistuneisuushäiriö todettiin.

Ja sivuvaikutukset myös ovat siksi juuri niin vahvoja, että serotoniinitaso tosiaan vetää melkoista hulahulaa aivoissa, kuten käsittääkseni paniikkikohtauksenkin aikana.

Mutta niin, kuten sanoin, oli se 2 viikkoa kärsimystä sen arvoista että pääsi eroon koko 23 vuoden elämän aikaisesta epävarmuudesta, jännittelystä, stressailusta, äkkipikaisuudesta(typeristä asioista suuttumisesta/ahdistumisesta) jne jne jne...

Cipramil antaa virtaa päivään, mut se nukkuminen ja sex-puuhat!!!!!!