http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Sinilevää tiedossa enemmän kuin viime vuonna/1135227562345?ref=rss
olisi jo aika tehdä jotain maatalouden ravinnepäästöille!!
olisi jo aika tehdä jotain maatalouden ravinnepäästöille!!
Leväkesä
Luonnonystävä
1586097
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 158
Vanhimmat
Täysin turhien pelkkää paskaa tuottavien elikoiden rehun kasvatus ja laiduntaminen aiheuttaa yllättävän suuren siivun tuosta kuormituksesta. Viellä kun otetaan huomioon, että elintarviketuotantoon kasvatettavia eläimiä on Etelä-Suomessa kohta vähemmän kuin hevosia korostuu hevosten aiheuttama kuormitus Suomenlahden osalta.
hevosill pitäisi määrätä vero. 3000-4000 euroa vuodessa/ koni, niin oltaisiin /-0 tilateessa hevosten yhteiskunnalle aiheuttamiin kustannuksiin nähden.
Sillä eihän hevosta nykyään juuri enään muuten pidetä ja onhan semmoinen yli-ikäinen iso peräinen ja vääräsäärinen heppatyttö melkosta huvittava ilmestyskin. Eli ehkä 34 000 olis sopiva, vai miltäs kuullostas?
häiriköimässä palstalla....
tuntuu tuo hevostelu olevan Suomen Valtion Virallinen Harrastus.
Ja helsinki-vantaa-espoo...siirtyminen perinteisiin kuivakäymälöihin että loppuu se mereen paskominen!
Joka taloon kuivakäymälä ja sieltä kerättäisiin sitten omat ravinteet pussiin, joka vietäisiin pullopanttien tapaan kauppaan kun ostetaan ruokaa.
P-vitsit jaksaa naurattaa. Tämä oli viimeaikojen parhaita :D
Juttu on niin hauska, että en osaa nähdä sen mahdollista viisautta. Toivottavasti olet niitä, jotka haluavat pelastaa maapallon.
Hm...Onhan se perinjuurin kierrätystä, ehkäpä vielä joskus...
loppuvat vasta, kun koko maatalous lopetetaan. Silloinkaan päästöt eivät vähene, ne vaan muuttuvat joutomaan päästöiksi (todennäköisesti entisestään lisääntyneenä, koska satoa ei korjattaisi pois). Leväkukintoihin syyllisiä pitää etsiä aivan muualta kuin suomalaisilta maatiloilta, ja siellä niiden päästöjen vähentäminenkin on huomattavasti kustannustehokkampaa.
Kustannustehokkainta päästöjen vähentämistä olisi lannoitussuositusten ja lannoitteiden haittaveron tarkistaminen. Ravinteiden talteenottoteho on laskenut kainolannoitteiden käytön myötä yhtäjaksoisesti 60 vuoden ajan. Nykyään alle 10% maatalouteen hankituista ravinteista päätyy kuluttajalle.
vaan pitäisi toteuttaa Suomenlahden itä- ja etelärannoilla, siellä niillä olisi vielä vaikutusta, ei enää Suomen aluella. Täällä päästöt ovat jo sellaisella tasolla, että niitä ei voi vähentää, jos aiotaan elintarvikkeita ylipäätänsä tuottaa. Ravinteiden talteenottotehosta olen täsmälleen eri mieltä: mahdollisimman suuri korjattu sato merkitsee aina vähemmän päästöjä. Kasvit eivät kasva ilman ravinteita: ennen ne irrottivat ravinteet suoraan maaperästä, nyt apuna on myös keinolannoitteita, joka tehostaa myös luonnon omien ravinteiden hyväksikäyttöäkäyttöä. Esitäpä tarkemmat laskelmat tuosta 10%:sta!
Ikävä kyllä suomessa maatalouden päästöt/capital ovat suurimmat itämeren alueella. Suomessa käytettyjen lannoitteiden ja tuonti/teollisten rehujen sisältämä ravinnemäärä on yli kymmenkertainen suomalaisten maataloustuotteiden sisältämään ravinnemäärään verrattuna. Eli yli 90% maatalouteen hankituista ravinteista "katoaa" osa tietenkin sitoutuu maaperään, mutta vesistö kuprmitus lienee moninkertainen kuin arvioitu 3 miljoonaa fosforikiloa.
Eikö lehmä olekkaan ikiliikkuja, eikö kaikki tuon elikon syömä rehu muutukkaan maidoksi, piimäksi tai muiksi jugurteiksi? Tarvitseeko lehmä todellakin energiaa myös elintoimintojensa ylläpitämiseen? Jos joku osaa vastata niin laittakaa linkkiä, kiitos!
Nykyään Suomessa on muuten lähes 70 000 hevosta, mutta niistä hyvn pieni pala päätyy kuluttajan grillijuhliin. Hevosen syömää heinää sensijaan lannoitetaan oikein olan takaa ja jopa joskus edestä.
Tottakai maataloudessa on oma kiertonsa, mutta maatalouden ulkopuolelta maatalouteen vuosittain tuleva ravinnemäärä on kasvanut koko vuosisadan ajan ja on nyt yli 1000% maataloustuotteiden sisältämästä ravinnemäärästä, lähtötilanteen ollessa 100% ja allekin. Suomalaisen elintarvikkeen osuus kulttajan ruokakorissa laskee jatkuvasti.
Ei väitteesi muutu yhtään todemmaksi, vaikka toistelet sitä uudestaan ja uudestaan. Esitä laskelmasi ja se, mistä olet lähtöarvot ottanut. Ei tuollainen asian vänkääminen ole mikään todistus.
suoraa linkkiä en pysty laittamaan nyt, mutta tiedot ovat suunilleen näin: suomalaiset kuluttavat suomalaisten elintarvikkeiden mukana n. 1200 tonnia fosforia. Epäorg. lannoitteita myytiin suomeen (2003) 895000 tonnia jossa fosforia 25000 tonnia, tästä puutarhoissa käytettiin 17% metsälannoituksessa 0,1% ja loput 20,5 kt peltoviljelyssä. Teollisessa rehufosfaateissa ja suomeen tuodussa org. rehuraaka-aineissa fosforia oli 7,7kt.
Siis maatalouteen ulkopuolista fosforia 28 kt josta maatalouden tuotteisiin saatiin hyödynnettyä 4,3%!!!!! Arvion mukaan n. 3000 tonnia huuhtoutuu vesistöihin, mutta n. 24000 tonnia, eli 120 X yhdyskuntien ravinnekuormitus "katoaa" vuosittain.
Eli toisin sanoen luvut otettu omasta päästä, joku ilkeä ehkä sanoisi että ihan tyhjästä...
http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2005/20050071
Tuolta löytyy julkista tietoa suomessa myydyistä lannoitteista, rehuravinteetkin linkitän sinulle pian, mutta noista tiedoista pääset jo hieman mukaan keskusteluun...
Fosfori on muuten elintärkä ravinne jonka ympärille kaikki kasvutapahtuma keskityy. Ihmiskunta on horjunut jo useamman kerran nälkäkuoleman partaalla fosforin puutteessa, jopa hautoja on kaivettu ja ihmisen luita jauhettu lannoitteeksi ihmiskunnan lähihistoriassa.
Vielä 30-40 luvuilla suomessakin viljeltiin, sen aikaisella tekniikalla, lajikkeilla ja tiedolla ilman epäorgaanisia lannoitteita ja turvattiin elintarvike omavaraisuus ja lisäksi ylläpidettiin konekanta (satojatuhansia hevosia). Nykyään viljellään keinolannoitteilla, jotka valmistetaan energiatehottomissa prosesseissa tislaamalla typpeä ilmasta ja louhimalla hupenevia fosforivaroja holtittomaan käyttöön, hyötysuhteella
siis mielestäsi todistaa omassa päässäsi kytenneet ajatelmat tosiasioiksi?
Alkoi niin paljon kiinnostamaan väitteesi, että aloin oikein kaivamaan numeroita netistä. Tässä laskuja, jotka tein löytämieni lukuarvojen perusteella.
Suomen maatalouden tunnuslukuja, lähde Valtion talousarvioesitys vuodelle 2007.
Tuotantomäärät Suomessa:
maito 2 300 milj. litraa (=kg)
liha 380 milj. kg
vilja 3 900 milj.kg
Suomen peltojen pinta-ala 2,2 milj. ha
Fosforitase tavoite < 7,4 kg P/ha
Tästä voidaan laskea, että Suomessa tavoite vuodelle 2007 on, että fosforia käytetään lannoitukseen
2,2 milj. ha * 7,4 kg P/ha = ~ 16300 t P.
Muutos sinun lukuusi (25000 t) johtunee osittain siitä, että vuonna 2003 tavoite oli vielä
Täydennykseksi se kaipaisi ainoastaan myytyjen lannoitteiden määrän ja fosforipitoisuuden (tuontirehut lienevät suhteellisen vähäinen erä). Tuolla tiedolla voitaisiin tässä taseessa korvata tuo peltojen tavoitekäyttö niin saataisiin koko maatalouden todellinen ravinnetase. Yritin etsiä kilomääriä netistä, mutta en vielä löytänyt. Lannoitteiden ja kalkin kokonaiskustannus kuitenkin on n. 200 milj. € vuodessa, joten siihen verraten tuo laskelmasi on hyvin lähellä oikeaa.
Löysin nyt nuo tarkat ravinnemäärät (viimeinen vuosi 2004): http://www.finfood.fi/finfood/ff.nsf/1/1C6EB0E14D8C0EC7C225705200293373?opendocument&lng=Suomi&sh=Kaikille&cat1=Tietoa ruuasta&cat2=Tilastotietoa
Eli fosforia käytettiin 9 kg/ha eli yhteensä koko Suomessa 18207 tn. Sen jälkeen käyttömäärät ovat vielä pienentyneet.
Johan laskelman rustasit!!! Ensinnäkin fosforimäärä ei käy yksiin myytyjen lannoitemäärien kanssa, ei fosforia myydä jotain Xkg/ha, vaan n. 20000 tonnia vuodessa peltoviljelyyn. Sitten laskettelet jotain käsittämätöntä viljasta,lihasta ja maidosta sekä lannasta. Tuotteista osa päätyy rehuksi ja lanta lannoitteeksi, eli ne ovat kokonaan tai osittain kierrossa. On helpompaa tarkastella vain maatalouden ulkopuolelta tullutta ravinnemäärää, n. 28 kt ja suomalaisen kuluttajan syömien suomalaisten elintarvikkeiden sisältämää ravinnemäärää, hieman yli 1000 tonnia.
eivät ole merkityksetön määrä. Esim rehuksi rahdataan suomeen soijaa valtavia määriä rehuteollisuuteen, samin kuin kivennäisiä ja fosfaatteja.
sen vuoksi, että sullakin henki kulkee. Ilman ruokaa et tulisi toimeen, mutta kokeile toki. Jospa onnistuisit niin hyvin kuin mustalainen hevosensa kanssa.
luonnonystävä lopultakin esittää laskelmasi. Tuolla tavalla esitettynä ne näyttävät pelkästään hatusta vedetyiltä. Vai ovatko ne sitä?
Faktaa on, että väkilannoitteissa levitetään Suomen pelloille n. 18000 tonnia fosforia, sen lisäksi tulee huomioida tuontirehujen sisältämä fosfori, joka on kokonaisuuteen verrattuna vähäinen. Taseen toisella puolella on tietysti sitten esitettävä maataloussektorilta myytyjen tuotteiden (sekä kulutukseen, vientiin että muuhun käyttöön) sisältämä fosfori. Tuota asiaa esitetyssä laskelmassa lähestyttiin mielestäni oikein hyvin kaikkine puutteineenkin (siellä oli esimekkkeinä vain osa tuotteista ja maatalouden sisäistä ravinnekiertoa ei ollut huomioitu). Joka tapauksessa maataloussektorilta lähtee pois fosforia aivan eri suuruusluokkaa kuin esität väitteissäsi.
"Ensinnäkin fosforimäärä ei käy yksiin myytyjen lannoitemäärien kanssa, ei fosforia myydä jotain Xkg/ha, vaan n. 20000 tonnia vuodessa peltoviljelyyn."
Minähän mainitsin, että ravinnemäärä on tavoite johon pyritään, ei siis välttämättä se määrä joka oikeasti tulee käytettyä. 16 kt ja 20 kt ovat melko samaa kokoluokkaa, joten jokseenkin sen verran sitä lannoitetta varmaankin kuluu. Ja kuten tuossa jo joku osasi korjata aikaisemmin, niin fosforia käytetään (jonkin tilaston mukaan) Suomessa keskimäärin 9 kg/ha, mikä tarkoittaa mainitsemaasi 20 kt kokonaismäärää.
Jos sinä et ymmärrä mihin laskelmani perustuvat, niin sitten sinun pitää odottaa varmaan ensi syksyyn, niin pääset taas jatkamaan kouluasi, 4. vai 5. luokallekko jo menet? Koska en jaksa vinoilla enempää, niin väännetään rautalangasta: Maatalouden tuottamat raaka-aineet maito, liha ja vilja sisältävät jonkin verran fosforia. Kun tiedetään kuinka monta kiloa on tuotettu ja kuinka paljon kilossa on fosforia, niin voidaan laskea maatalouden tuotteiden sisältämän kokonaisfosforin määrä. Ei kai tuo kovin monimutkaista ole?
Mielestäsi on "helpompaa" verrata maatalouden käyttämiä ravinnemääriä ja suomalaisten syömien elintarvikkeiden ravinteita. On varmaan helppoa verrata jos luvut on jo paperilla, mutta ei siinä mitään järkeä ole. Kaikkia Suomessa tuotettuja elintarvikkeita kun ei syödä Suomessa, oletko kuullut viennistä ikinä?
Vaikka se ei ihan "helppoa" olekkaan, niin maatalouden ravinnetasapainoa tarkasteltaessa pitää verrata maatalouteen käytettyjä ravinteita ja maataloustuotteissa olevia ravinteita. Minun laskelmissani lopputulokseksi tuli, että tuotteissa on lähes 20 000 t fosforia, mikä on aika lähellä sitä määrää, joka peltojen lannoitukseen käytetään. Tämä minun mielestäni tarkoittaa sitä, että maatalouden ravinnepäästöt ovat melko lailla minimissään jo nyt.
kaikille luonnonystäville tiedoksi viime vuodelta:
http://www.farmit.net/farmit/fi/03_kasvinviljely/01_kanavauutiset/502_ravinnet.jsp
Viime kevään kuivuus rokotti satoa, joten ravinnetaseet jäivät suuriksi (mutta ei kuitenkaan lähellekään arvoisan nim. luonnonystävän lukuja). Kuivuudesta oli toisaalta se hyvä puoli, että huuhtoutumat olivat pienempiä.
se nyt vaan on niin ettäs uomessa myydään epäorgaanisia lannoitteita n.900kt vuodessa, joista yli 80% peltoviljelyyn ja tämä 80% sisältää fosforia yli 20kt. Sen lisäksi lehmät lypsävät soijan voimalla, kivennäiset ja muut rehufosfaatit, kala yms. rehuissa ovat merkittävä lisä ravinnetaseessa. 28kt fosforia lisää maatalouteen vuosittain ympäristötuen kustannuksella on ikävä totuus, kun tarve olisi tuotteiden sisältämä 1000-1500t.
Kulutuksesta suomalainen kuluttaa fosforia ruuassaan keskimäärin 500g vuodessa. Alle puolet suomalaisen ruokakorista on kotimaista elintarviketta. Ruokaa tuodaan suomeen moninkertainen määrä vientiin nähden.
28000 fosforitonnistahieman yli 1000 tonnia päätyy kulttajalle, noin 3000 tonnia on todettu huuhtoutuvan vesiin, mutta n24000 tonnia "katoaa". Toki osa sitoutuu maahan mutta taseteoreettisesti tarkasteltunna 3000 tonnin huuhtoutuma ei tunnu uskottavalta, 20 000 fosforipäästö maataloudesta vesistöihin lienee oikea suuruusluokka.
on toimitettu mereen, nimittäin maapallon fosforivarat ovat rajalliset ja loppuvat nykymenolla 40-60 vuoden kuluessa, jos meillä suomessa olisi fosforivaroja tuolloin (edellyttäen tietnkin että jollakin olisi energiaa sen jalostamiseen ja radioaktiivisesti saastumatonta viljelymaata), niin fosfori tullaan viemään meiltä vaikka väkivalloin.
Fosfori on ihmiskunnalle tärkeämpää kuin öljy ja se tulee loppumaan (liuotetuksi meriin hyödyntämiskelvottomaksi) ennen öljyä.
Laskin, että pelkästään suomalaisten kuluttamissa vilja-, liha- ja nestemäisissä maitotuotteissa on 648 g fosforia henkeä kohti. (kulutustiedot finfood.fi, fosforipitoisuus USA:n hallituksen sivuilta).
Sinä pistät kaikki elintarviketalouden ravinnehäviöt maatilojen piikkiin. Et ota huomioon vientiä, kauppiaiden ja kuluttajien roska-astioita jne. Esim. teurastamolla "häviää" teuraseläinten painosta puolet jonnekin. Kyllä jokaisen pitäisi vastata omasta tontistaan! Maatilojen ravinnehäviöistä on tarkat tiedot, muista ei taida olla.
no vaikka laskettaisiin ylioptimistisesti, eli suomalaisen ruuan kautta menisi kg/capital fosforia eli 5000 tonnia, niin maatalouteen ostetaan ravinteita ympäristötulla nelinkertainen määrä ja silloinkin udohdettaisiin maaperästä liukeneva fosfori, tuontirehut, teolliset rehut ja tuontiruoka joka muuten on moninkertainen vientiin nähden. Jotenka laskekskelut maatalouden päästöttömyydellä voi sivuuttaa olankohautuksella, sitäpaitsi esim typpipäästöt ovat vain kasvaneet ympäristötukikaudella, huolimatta masiivisista ympäristötukiaisista. Tähen mennessä maksetuu ympäristötuki tuotto-odotuksineen vastaa koko suomen maatalousomaisuuden arvoa!!
Muistutan edelleen että vain muutama vuosikymmen on ajasta jolloin alkeellisella tekniikalla, huonoilla lajikkeilla ja rajallisella tutkimustiedolla pidettiin yllä elintarvikeomavaraisuutta ILMAN EPÄORGAANISIA KEINOLANNOITTEITA, joita nyt käytetään lähes KOLMEKYMMENKERTAISESTI (X30) tuotettuun elintarvike määrän nähden, siis 30 vuoden lannoitus VUOSITTAIN!!!
nälkä stadissa....
Lannoitevalmistus erittäin energiatehotonta toimintaa. Esimerkiksi öljykasvien viljely keinolannoitteilla kuluttaa jo alnnoitevalmistuksessa enemän energiaa kuin mahdollisesta sadon sisältämästä öljystä on saatavissa. Ja lisäksi kaikki viljelyyn ja jalostukseen tarvittava energia. Lannoitevalmistukseen käytettävä energia on yhteensä lähes kahden ydinvoimalan tuottama energiamäärä, ja tästä siis 95% on turhaa.
Sinun tavassasi laskea asioita ei ole mitään järkeä. Et voi verrata toisistaan riippumattomia asioita keskenään. Ravinnemäärä, mikä tarvitaan kasvien kasvattamiseen on tietysti erilainen kuin mitä tarvitaan ihmisten ruokkimiseen. Yritän nyt vielä kerran selittää miten tätä ravinnetasapainoa pitäisi tarkastella.
Suomen maatalouden tuottama viljasato on 3 900 milj. kg. Viljoista tehdyissä jauhossa on keskimäärin 4315 mg/kg fosforia, eli siis jauhon fosforipitoisuus on 0,4315 %.
Tästä voidaan siis laskea, että Suomen viljasadossa on fosforia
3 900 milj. kg * 0,004315 = 16,8 milj. kg = 16 800 t.
Onhan tuo 16,8 kt toki vähemmän kuin mitä sen kasvattamiseen on käytetty lannoitteita, mutta kukaan ei ole väittänytkään keksineensä ikiliikkujaa. Ei hyötysuhdetta missään prosessissa saada ikinä 100 %:iin.
Aika, jota kaihomielisesti muistelet, taitaa olla kaskeamiseen perustuvaa maanviljelyä tai sitten aikaa jolloin yhdyskuntien jätteet palautettiin luonnon kiertokulkuun peltojen kautta. Molemmat menetelmät vaan on nykyisin lopetettu, mutta ei siitä maataloutta voi syyttää. Kaskeaminen ei ikinä ollutkaan mitenkään kestävää toimintaa, mutta jätteiden "kierrättäminen" nyky-yhteiskunnassa on täysin järjetöntä.
Nykyisin suuri osa yhteiskuntien jätteistä poltetaan tai kuopataan maahan. Biologisen materiaalin polttamisessa energiaksi ei ole mitään järkeä, koska silloin biologisesti aktiivisessa muodossa oleva hiili ja typpi tuhotaan. (Toki hiilidioksidi ja nitraatitkin ovat biologisesti aktiivisia, mutta nyt tarkoitinkin rasvoja, sokereita ja ammonium-muotoa typestä.) Polttamisessa tuhkaan jää tietysti jäljelle fosfaatit, ellei nekin savun mukana lennä taivaan tuuliin. Vähintään tämä tuhka pitäisi palauttaa peltojen lannoittamiseen, mutta luulen että tällä hetkellä kaupunkien jätepolttolaitokset vain dumppaavat tuhkansa joillekkin kaatopaikoille. Syy tähän on se, että tuhkan joukossa on niin paljon epäpuhtauksia ja "vääriä kivennäisaineita". (Mikäli olen ymmärtänyt tämän prosessin toiminnan väärin, niin jälleen kerran toivon, että joku osaisi korjata virheet.)
Jätevesien mukana olevien ravinteiden "kierrättäminen" on, jos mahdollista, jopa jätteiden polttamista typerämpää. Puhdistamoliete kompostoidaan ja siitä tehdään "kukkamultaa puistoihin" tai "maanteiden täytemaata". Noista paikoissa ravinteet pääsevät vapaasti sadevesien mukana huuhtoutumaan vesistöihin lähes täysin hyödyntämättöminä. Tämä on yksinkertaisesti typerintä toimintaa, mitä tuolle ravinnemäärälle voi keksiä. Ainoa järkevä käyttötapa jätevesille olisi kerätä niiden sisältämät ravinteet talteen ja palauttaa ne takaisin maanviljelyn käyttöön. Vain tällä tavalla voidaan saada ympäristöä kuormittavien ravinteiden määrät pienenemään.
Jonkin viljasadon sisältämällä fosforilla ei ole suurtakaan merkitystä tässä sillä suurin osa siitä päätyy rehuksi ja on siten maatalouden sisäistä kiertoa. Leipäviljana tuolla määrällä toki elättäisi monikymmenmiljoonaisen kansan, suomalaiset eivät tuollaista määrää kykene syömään.
Totuus on aina vain se että maatalouteen käytetään valtavat määrärt epäorgaanisia ravinteita ja tuontiviljaa ja noista ravinteista alle 5% päätyy tuotteina kuluttajalle.
Luomu ja ip- viljely ovat nykyisinkin käytössä olevia tekniikoita joilla tämä nykyinen järjettömyys voitaisiin lopettaa. Esim luomu on koeteltu ja toimiva menetelmä ja ip tuotantokin on järkevämpää kuin nykyinen kemiralainen järjettömyys. No kunhan lannoitevalmistus saadaan myytyä norjalaisille, niin eiköhän se järki palaudu lannoitteidenkin käytössä ja käyttösuosituksissa.
suomessa käytetään teollisesti valmistetuissa lannotteissa ja rehuissa sekä tuontirehuissa ravinteita valtava määrä jolla ruokkisi 200 miljoonaisen kansan. Tuon epäorgaansien aineksen jalostamiseen tarvitaan pari ydinvoimalaa ympärivuotiseen käyttöön ja kaiken huipuksi nuo ravinteet päätyvät 95% vesistöihin, viheliäistä toimintaa.
tällä palstalla. "Näin se vaan on", kun Jumala sanoo niin. Et vaivaudu perustelemaan väitteitäsi, vaikka kuinka pyydetään! Mitä ihmeen keskustelua tällä tyylillä voidaan saada aikaiseksi? Voisit edes osoittaa, mikä täällä esitetyssä laskelmissa on mennyt pieleen!
Hevoseläinten tarvitsema rehuala on viidennes peltopinta-alasta joten hevosten ylläpitoon uppoaa viidennes eli 5,6 miljoonaa kiloa fosforia.... ja ilman tuotantoa, kaikki vesistöön taseteoreettisesti tarkasteltuna...
altian surullisen kuuluisat bioetanolihankkeetkin kaatuivat kun selvisi koko ketjun energiatehottomuus. Viljasato sisälttää energiaa vähemän kuin sen viljelyyn käyteyn keinolannoitteen valmistaminen on kuluttanut. Ja sen lisäksi koko prosessi kuivauksineen, tislauksineen, kuljetuksineen
on syytä jättää tämän tarkastelun ulkopuolelle.
Ei minun tarvitse perustella vaittämiäni, ne ovat järkeenkäypä ja oikeita.
Sinun laskelmistasi olen jo esittänyt pieleen meneet kohdat, eli viljasadosta suurin osa on rehua, samoin kuin osa maidosta ja lihasta, eli ne palautuvat maatalouden lannoitteeksi.
Edelleenkin alle 5% maatalouden lisäravinteista päätyy kuluttajalle. Sen nyt myönnän että tuosta kulutetusta määrästä 95% eli erotettu ja kompostoitu ravinnepommi 4000 tonnia P sijoitetaan kestämättömästi samoin kuin maataloteen varastoituva 25000 tonnia.
Esimerkiksi luomutuotannossa, siis täysin keinolannoittettomassa tuotannossa satotasot ovat tutkimusten mukaan vain 30% alhaisemmat ja ip viljelyssä 10-15% heikommat, kuin nykyisessä kemiralaisessa menetelmässä. Maatalouden päästöt romahtaisivat, saisimme ajaa alas kaksi ydinvoimalaa tai vastaavan tehon verran uusiutumattomalla toimivia voimaloita, ei olisi ylituotantoa jos lannoittaminen vähennettäisiin kestävälle tasolle ja kaikki tämä vain tinkimällä satotavoitteista 20%.
"Jonkin viljasadon sisältämällä fosforilla ei ole suurtakaan merkitystä tässä sillä suurin osa siitä päätyy rehuksi ja on siten maatalouden sisäistä kiertoa."
Miten niin sillä ei ole merkitystä miten paljon viljasato sisältää fosforia? Jos puhutaan viljan viljelyyn käytettävistä ravinnemääristä, niin on aivan olennaista tietää miten paljon tuotteessa on fosforia.
Siitä minulla ei ole mitään tietoa, kuinka suuri osa sadosta jää "maatalouden sisäiseen kiertoon" rehun muodossa. Jos sinä väität määrän olevan merkittävän suuri, niin silloin sinulla on varmaankin esittää aiheeseen liittyvää tietoa. Jotenkin vaan tuntuu jälleen kerran siltä, ettei sinulla ole mitään todisteita omien järjettömien väittettesi tueksi.
(btw. käytän samaa nimimerkkiä kaikissa viesteissäni, taisit erehtyä luulemaan "auktoriteettia" minuksi toisaalla)
pitää jättää ulkopuolelle? Nehän ovat todella merkittävä maatalouden asiakasryhmä. Kohta niitä on enemmän kuin lehmiä! Maatilat todellakin tuottaa paljon muutakin kuin mikä näkyy suomalaisen kuluttajan lautasella. Se vaan ei näytä menevän nim. luonnonystävällä jakeluun.
sinun on syytä perustella väitteesi!
Omakohtaista kokemusta tästä asiasta. Meikäläisellä lannoitus sellaista, että fosforia käytetään 0 kg/ha, näin ollut jo vuosikausia EU:n tukiehtojen takia. Eli joka vuosi maasta poistuu sadon mukana muutama kg/ha fosforia eikä mitään laiteta tilalle. Typen tase sellainen, että luokkaa 80 % poistuu sadon mukana. Ei ainakaan itsellä toteudu se X30 lannoitus.
Ilman fosforilannoitusta pärjää tasan niin kauan kun maassa on fosforia jäljellä. Fosfori istuu aika tiukasti maassa eikä lähde vesien mukana kovin herkästi, toisin kuin tässä viestiketjussa on esitetty. Eikö se ole niin, että fosforivalumat tulee lähinnä eroosion mukana liikkelle lähtevästä maa-aineksesta?
Typen suhteen tilanne on sellainen, että sitä pitää lisätä joka vuosi, ilman typpeä ei saa minkäänlaista satoa. Typpeä pitäisi lisätä niin paljon että se riittää kasveille. Se mikä jää kasveilta yli ei kovin kauaa maassa säily vaan menee vesien mukana, osa kait haihtuu ilmaankin.
Tuohon vuosikymmenten aikaiseen tilanteeseen ei ole paluuta, kiitos globalisaation Suomenkin maatalouden pitää kilpailla ulkomaista tuotantoa vastaan. Jos ei kilpailussa pärjätä niin sitten lopetetaan koko homma ja tuodaan eineet ulkoa.
Entäpä jos peltoviljelyssä siirryttäisiin bioenergian tuotantoon? Tuotettaisiin poltettavaa biomassaa energiakäyttöön. Sadon mukana poistuvat ravinteet jäisivät tuhkaan joka käytettäisiin lannoitteena. Voisi olla viljelijälle yhtä kannattavaa kuin nykyinen tuotanto, ja ravinteet saataisiin suljettuun kiertoon.
Idea ei toimi, koska kasvit tarvitsevat ammonium- ja nitraatti-typpeä kasvaakseen kunnolla. Poltettaessa ammonium-typpi hajoaa vedeksi ja joksikin typen oksideista, riippuen hapen määrästä. Kaikki typen palamistuotteet ovat kuitenkin kaasumaisia, joten ne lähtevät savun mukana taivaalle eivätkä jää tuhkaan. Tästä syystä viljelykasvien käyttö energianlähteenä on erittäin epäkäytännöllistä, varsinkin jos viljelyyn pitää käyttää kemiallisia lannoitteita, joiden valmistaminen kuluttaa energiaa.
syöp joka päivä tonttulakillisen rehuviljaa
ei kykene mitenkään syömään kiloa fosforia yhden vuoden aikana. Siis suomalaiset syövät maksimissaan 3kt fosforia vuodessa josta siitäkin yli puolet on tuontiruuassa, kalassa, riistassa, marjoissa jne.. Suomalaisen kuluttajan pöytään päätyy kotimaisten maataloustuotteiden muodossa noin 1kt fosforia, kun maatalouteen dumpattava lisäfosfori vuosittain on noin 30kt, josta noin 10% arvioidaan huuhtoutuvan vesiin ja 90% "sitoutuu maahan".
ja hallitussa prosessissa on hyvä ratkaisu, esimerkiksi typpi voidaan stripata talteen ja käyttää uudeelleen lannoitteeksi samoin kuin tuhkassa oleva fosfori.
Kyllä, maassa voi olla tonneittain/ha fosoforia maahan sitoutuneena ja sitä liukenee kasvien tarpeisiin oikeaoppisella viljelytekniikalla ilman lisälannoitustakin. Samoin typpi on tuhansien vuosien ajan pystytty korvaamaan ilman väkilannoitteita ja osa viljelijöistä kykenee siihen nykyäänkin. Herkästi liukenevaa fosforia on lähinnä lannoitteiden, kuten lannan ja väkilannoitteiden mukana peltoon sijoitettava fosfori. Esim väkilannoitteina peltoon sijoitetaan vuodessa 10kg/ha ja karjanlanta lisäksi!!!
Maatalouden holtiton ravinteiden käyttö ja siitä seuraava energiatehottomuus ovat todella raskas taakka maataloustukien lisäksi suomen kilpailukyvylle.
Kukaan ei pysty kumoamaan väitteitäni, sillä ne perustuvat faktaan.
sitten ne faktasi. Niitä tässä on penätty monen kirjoittajan voimin.
on täysin huuhaa-ihmisiä. Ei hänen kanssaan voi ollenkaan keskustella. Hänellä on omat päähänpintymänsä, joista hän ei luovu, esittäisi kuinka paljon faktoja tahansa.
että suomalaiset söisivät yli kilon fosforia vuodessa. Mutta kaikki, mitä maatiloilta lähtee, ei todellakaan päädy suomalaisiin suihin. Täällä kaikki muualle kuin suomalaisiin suihin päätyvät fosforit pannaan maajussien päästöjen piikkiin.
eivät saastuta PISTE
Laskelmissani yritin vain selvittää kuinka paljon maatalouden tuotteissa on fosforia. Se mihin käyttöön eri tuotteet kuluvat on minullekkin mysteeri ja olisi mielenkiintoista nähdä esim. mihin käyttökohteisiin Suomessa viljellyt viljat päätyvät. Kuinka suuri osa päätyy vientiin viljana, kuinka suuri osa rehuksi ja kuinka paljon oluen yms. tuotteiden tekoon?
On totta, että suomalaisten ravinnoksi kaikki vilja ei voi mennä. Päivittäinen fosforin tarve on keskimäärin 600 mg (KTL, http://www.fineli.fi/component.php?compid=2223&lang=fi ), joten suomalaisten pitäisi käyttää yhteensä noin 1000 t fosforia vuodessa ruokavaliossaan.
suomalaiset syävät muutaman prosentin maatalouteen vuosittain hankittavista lisäravinteista, mitä sille n. 95% jäljellejäävälle määrälle tapahtuu? Esitä faktasi. Minun esittämät väitteni:
1.Suomalainen syö alle kilogramman fosforia vuodessa.
2. alle puolet tuosta kilosta on peräisin suomalaisesta maataloudesta ja suurin osa tuontiruuasta, kalasta, riistasta jne..
3. Maatalouteen hankitaan epäorgaanisia lannoitteita yli 700kt jossa on fosforia yli 20kt ja 8kt rehujen raaka-aineina kuten kivennäisinä, fosfaatteeina, kalana ja tuontiviljana, sen lisäksi orgaanisia lannoitteita maatalouden ulkopulelta selvittämätön määrä. Näissä fosforia yhteensä yli 30kt.
4. yllä olevista faktoista voi päätellä maatalouden ravinnekierron vuoasittaisesta lisästä päätyvän kuluttajalle 3-5%
Jos tiedot tai luvut ovat väätiä, niin esitä oikeat luvut ja lähteet, jotta väärä tieto saataisiin oikaistua mahdollismman nopeasti.
on faktaa. Kiistatonta.
Tuonti suomeen niin elintarvikkeiden ja rehujen sekä niiden raaka-aineiden osalta on selvästi vientiä suurempi. Ainoa selitettävä kohde viljasadolle on rehukäyttö, eli maatalouden kierto. Oluenvalmistuksessakin valkuainen, eli juuri se osa jossa fosfori on palutetaan rehuna maatalouteen.
Tietoni saattaa olla päähänpinttynyttä, mutta pitää paikansa viimeistä piirtoa myöden, 3% maatalouteen hankittavista ravinteista päätyy kuluttajalle, 10 vesistöön, mutta lähes 90% eli lähes 30000000 kiloa erittäin rehevöittävää fosforia "katoaa". Esimerkiksi pietarin uuden fosforinpoistojärjestelmän saavuttama määrä fosforin poistossa tulee olemaan vain 10% tuosta suomen maatalouden kadottamasta määrästä.
:) :)
Tilalta lähtee 600 kg sonni, sen teuraspaino on 300 kg, lihatuotteita kuluttajalle 200 kg, ruuantähteet ja kauppiaan hävikki 50 kg, ravinnoksi 150 kg. Taatusti grammaakaan ei palaudu tilalle, mutta kuluttaja saa pöytäänsä vain 25 % tilalta lähteneestä biomassasta. Sinun logiikallasi loppu 75 % on kuitenkin maatalouden päästöjä. Ennen kaikki ruhon osat käytettiin tarkkaan hyödyksi kotiteurastuksessa tilalla. Kyllä ne nykyäänkin hyödynnetään, mutta se ei näy sinun laskelmassasi. Tuo sama pätee kaikkiin muihinkin ruuan raaka-aineisiin, niillä on lukuisia eri vaiheita, ennekuin ne päätyvät kuluttajan suihin. Ravinteita jää matkalle, mutta se ei suinkaan merkitse, että ne olisivat vesistöissä. Kyllä jokainen porras pyrkii ne hyödyntämään mahdollisimman tarkkaan. Ainoastaan kauppiaan ja kuluttajan roskikseen päätyvät on menetetty.
Valkuaisaineet ovat typpiyhdisteitä, niissä ei ole atomiakaan fosforia. Ei kyllä alkoholissakaan. Saattaa mäskin joukossa kyllä olla osa ohran fosforista (veteen liukenematon osa), mutta huomattava osa siitä tässä tapauksessa joutunee kaljatehtaan jätevesiin ja heidän puhdistamojärjestelmiin.
on virallisen taulukon mukaan fosforia 0,5 kg/m3. Kai se saastuttaa siinä missä muukin lanta. Ja ainakin se päätyy pääosin maatalouden ulkopuolelle, mikä olisi huomioitava ravinnelaskelmissa.
osittain luujauhona lannoitteeksi luomuviljelyyn ja teurasjätteet turkisrehuksi ja edelleen lannoitteeksi maatalouteen.
Aivan turha yrittää esittää valheellisia väitteitä, kun luvut on jo tuotu esiin.
esimerkkisi. Ennen kyllä luujauhoa käytettiin lannoitteena, nyt sille lienee kannattavampaakin käyttöä. Teurasjätteet menee etupäässä lemmikkien ruokiin, joita cityihmiset ostavat.
olemassa. Et vain jostain syystä halua käyttää niitä.
http://www.farmit.net/farmit/fi/03_kasvinviljely/01_kan avauutiset/502_ravinnet.jsp
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aminohappo
Idea kyllä toimii, koska fosfori palautuu tuhkan mukana viljelykiertoon, ja typpi päätyy savukaasujen mukana ilmaan. Uutta typpilannoitusta tietysti tarvitaan, lannoitteen valmistukseen kuluu pieni osan biomassan energiasisällöstä. Jos lasketaan kaikki biomassan tuotantoon käytetty energia (polttoaineet, lannoitteet, kuivaus jne) peltobiomassan energiasaanto on 4 - 5 kertainen panostukseen nähden.
maajussina ymmärtävän mitä panimoteollisuuden valkuaisjätteellä tarkoitetaan.
http://tripunix.mtt.fi/cgi-bin/thw/?${MAXPAGE}=21&${BASE}=rehutaulut&${HTML}=docuki&${THWIDS}=20.50/16018
rivit 7-03 ja pari seuraavaa.
ottaa käyttöön nikki kesken viestiketjun, jota toinen on käyttänyt.
" 3% maatalouteen hankittavista ravinteista päätyy kuluttajalle, 10 vesistöön, mutta lähes 90% eli lähes 30000000 kiloa erittäin rehevöittävää fosforia "katoaa"."
olis kiva tietää mistä tieto lähteestä tuon oot löytäny, kun tuolla http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=47119&lan=fi
mainitaan pienempi lukema sellainen kuin 2600000 kiloa maatalouden fosfori päästöksi.
Maatalouteen hankittu ravinnemäärä on julkista tietoa, ja yhdistämällä eri ravinnelähteet päädytään reiluun 30kt fosforin osalta.
Linkittämäsi raportti on korkeimmalla mahdollisella luotettavuudella laadittu ja sisältää tiedot vesistökuormituksesta.
Siellä mainitaan yhdyskuntien ja teollisuuden keräävän 4,2 kt fosforia ja siitä 5% pääsee vesistöön ja 4 kt "sijoitetaan". Paljonko tuosta 4kt on maatalouden osuus, korkeinaatn puolet; 1kt kuluttajilta ja 1kt elintarviketeollisuudesta.
Edelleenkin 95% maatalouteen hankittavasta valtavasta ravinnemäärästä on kadoksisa
Toki käytän niitä päivittäin. Ne kertovat kunkin rehun arvon eläinten ravitsemuksen kannalta. Panimoteollisuus käyttää mallasohrasta sen tärkkelyksen lähes kokonaan. Jäännökseen jää valkuainen samoin lähes kokonaan, kuitu kokonaan ja kivennäisaineista 60-70%. Se ei ole jätettä, vaan arvokasta rehua, sisältäen pääosin (23-25 %) valkuaista.
Kuten kiistaton auktoriteetti nimimerkki Luonnoystävä aiemmin totesi, valkuainen on juuri se osa jossa fosfori on. Ja kun kiistaton fakta on tämä kohta meillä on yli sata prosenttia siitä fosforista hukassa tai sitten se pallo.
Nimittäin voi toki olla mahdollista että maataloudesta katoaa tuntemattomaan kohteeseen yli 100% tuosta vuosittaisesta ravinnelisästä. Nimittäin nykyinen nopealiukoisiin ravinteisiin perustuva kemiralainen viljelytekniikka ei suosi humuksen säilyttämistä vaan altistaa maan eroosiolle. Tuhansien vuosien aikana maan pintakerrokseen kerääntynyt ravinnepitoinen humuskerros on vähentynyt keinolannoitteisiin perustuvalla viljelyaikakaudella ja sen mukana on liennut valtavia määriä fosforia, saataa olla että tuon määrän rinnalla tiedossa oleva, tapeeseen nähden X30, katoava määrä on vain pisara meressä.
käytettävät lannoitteet tarkastelun ulkopuolelle, elintarvikkeitahan niisäkin tuotetaan paljon ja ovat siten osa tuota arvioitua 1200 tonnin fosforin kulutusmäärääkin.
On lisättävä 4kt ruuantuotantoon vuosittain lisättävään fosforimäärään, hyötysude on siten jo alle 2% jos jätetään huomioimatta kestämättömästä viljelykulttuurista aiheutuva eroosio.
luvut esiin, please!
pelloilla tuottamassa uutta satoa, toisin kun ihmisen jälkeensä jättämät ravinteet
nimimerkki OMGLOL on oikeassa. Hänhän esittää kaksi vaihtoehtoa: joko fosfori on valkuaisaine tai pallo on hukassa. Toinen niistä on oikein!
selviää ajattelukykyiselle, että fosfori palautuu panimoteollisuudestakin rehun mukana alkutuotantoon.
sellainen kuin olet. Ohran mäskissä on muuten rehutaulukoiden perusteella puolet siihen käytetyn ohran fosforista. Ja taatusti kivennäisaineena eikä minään valkuaisena.
kaikki mallasohran mukana teollisuuteen kulkeutuneet fosforit palautuvat rehuna tai orgaanisena lannoitteena maatalouden ravinnekiertoon.
ensin tarkistaa tuolta linkistä ennekuin esität tyhmää.
taseteoreettisesti tarkasteltuna siellä pellolla pitäisi olla jo fosforivarastoa satojen vuosien tarpeisiin kertyneenä entisten lisäksi 1950 luvulta alkaen.
myös kalakasvattamoille ja kaupunkien jätevesipäästöille, mm. töölönlahden paskat huuhdottiin suomenlahteen. Mutta syypäitähän ilmanmuuta leväesiintymiin ovat ne teidän mummolan naapurit, jotka typeryyttään valmistavat ruokaa teille piipertäjille, että pääsette sitten hamppua (myös hamppu on viljelykasvi, kauheaa!!) imiessänne paheksumaan maalaisia ja kertomaan kaikille teitä kuuntelemaan vaivautuville, kuinka maalaiset saastuttavat.
Levää on suomenlahdella, mutta ei pohjanlahdella, vaikkakin suurin osa maataloudesta on pohjanlahden rannikolla ja jokien varsilla. Mistähän niitä ravinteita juuri suomenlahden pohjaan on joutunut? Kummallista kun pohjanlahdella ei ole ravinteita nostattavia myrskyjä koskaan.
Vai olisiko kuienkin miljoona pääkaupunkiseudun läskimahaista sontiaista ne pahimmat saastuttajat?
Näissä ravinnejutuissa unohdetaan aina typen merkitys. Typpihän on se ravinne mikä saa kaikki kasvit rehottamaan, tuskin sinilevät ovat mikään poikkeus. Ja on tunnettua, että yhdyskuntien jäteveden puhdistamot erottavat alle puolet jätevesien typestä. Ja se erotettukin osa levitetään maaperään, ja kuten tiedetään, typpi ei kauaa maassa viihdy, jos kasvit ei sitä ota niin se lähtee vesien mukana. Tämä ehkä selittää miksi leväesiintymiä on paljon asutuskeskusten liepeillä.
Lainaus Itämeriportaali sivustolta:
http://www3.fimr.fi/fi/itamerikanta/bsds/831.html
"Vesiekosysteemeissä kasvu alkaa keväisin piileväkukinnnalla, joka edellyttää sekä sopivien typpi- että fosforiravinteiden läsnäoloa. Mikäli fosfaattia on riittävästi, valtaavat nitraatin loputtua sinilevät kasvukerroksen, koska ne kykenevät saamaan tarvitsemansa typen suoraan veteen liuenneesta ilmakehän kaksimolekyylisestä typestä (N2)."
Tästä syystä typpi "voidaan unohtaa", sillä vesitöissä sinilevien kasvua hillitsee vain fosforin määrä. (Ainakin tuon lähteen mukaan.)
Ovatko siis toimenpiteet typpivalumien pienentämiseksi täysin tarpeettomia?
on lähinnä haluttu kannustaa holtittomaan lannoitukseen tottuneita maajusseja tehokkaampaan ravinteiden hyödyntämiseen kansantalouden nimissä. Fosfori on se minimiravinne jonka ympärille kasvu perustuu, esim. levät saavat typpeä ilmastakin kuten eräät viljelykasvitkin.
Tämähän on uutta tietoa, silloinhan maatalouden ympäristötuki perustuu puoliksi täysin virheelliseen ajatukseen, eikä asialla ole mitään tekemistä ympäristön kanssa? Kyllä se typpi vaan on usein minimiravinne useimmille kasveille. Et sitten ole koskaan nähnyt kasvustoa joka on jäänyt ilman typpilannoitusta.
tuotantotuki se on, eikä sillä todellakaan ole ympäristön kanssa juurikaan tekemistä.
Ilman typpilannoitusta on viljelty tuhansien vuosien ajan ja viljellään edelleenkin edityksellisimpien viljelijöiden toimesta. Jokaisen nouhau ei kuitenkaan siihen riitä.
Kyllä kuka vaan pystyy ilman kemiallista typpilannoitusta viljelemään, eihän se mitään salatiedettä ole, mutta tuotto per hehtaari alenee radikaalisti (sen takiahan luomusta pitää maksaa korkeampia hintoja), ja toisaalta osa viljelymaista on liian karuja tähän tarkoitukseen.
Typpilannoitteen valmistukseen kulutettu energia on yllättävän pieni, kohtuullinen lannoitus saattaa olla enemmän luonnonvaroja sääsätävää kuin puhdasoppinen luomu. Kun pellon muokkaukseen, puintiin, sadon kuivaukseen jne käytetty energiamäärä on kuitenkin lähes sama satotasosta riippumatta (olettaen että sentään konevoimalla työt tehdään). Jos typpilannoitteen käyttö ei ole edes vesistöille haitaksi, niin entistä enemmän se puhuu kohtuulisen lannoituksen puolesta.
Luomutuotannossa satotaso laskee 20-30%, ip viljelyssä 10-20%.
Lannoitevalmistukseen suomessa käytettävä energiamäärä on valtava ja vastaa kahden ydinvoimalan vuosituotantoa, ja kaikki tämä turhaa, sillä 5% nykyisestä lisäravinnemäärästä olisi riittävä.
kerroit. Eihän sitä kukaan meidän päättäjistämme varmaankaan tiennyt. Nyt se selvisi koko maailmalle ja me kaikki pelastumme. Ja tiedoksi nimimerkille, että se kuvastaa pelkkää yksinkertaisuutta. En ole koskaan kuullut luonnonvihollisesta.
Hehtaarisato saataa tosiaan olla luomussa noin 30 % alempi kuin tavanomaisessa viljelyssä, mutta luomupellolta ei korjata satoa joka vuosi. On viherkesantoa ja avokesantoa. Jos nämä huomioidaan, niin satotaso on suunilleen 50 % siitä mitä se on tavanomaisessa viljelyssä.
mitäs, täällähän heitellään lukuja ilmoille ilman lähdeviitteitä, LUVUT ESIIN!! ja LINKIT NÄKYVIIN!
Tässä muutama linkki aiheesta
http://www.maatilan.pirkka.fi/mp3_00/otsikko18.htm
http://www.proagria.fi/ajankohtaista/uutiset.asp?NewsID=286
http://www.vihreat.fi/yleviarkisto/6_2006/0014.html
https://www.virtuaaliamk.fi/opintojaksot/500/1118997683325/1129797038650/1145550781847/1145551889367.html.stx
Mutta eiköhän ne käytännön hehtaarisadot ole paras mittari asiassa.
Minkähänlaisiin satoihin yllettäisiin menetelmällä jossa käytettäisiin kasvinsuojeluaineita ja muutakin nykyteknologiaa, mutta ei keinolannoitteita, vaan ainoastaan lannassa olevia ravinteita. Lannanhan pitäisi hyvinkin riittää lannoittamiseen jos rehuissa on fosfaattilisää enemän kuin on poistuma tuotteisiin. Lannan käytön tehostamisella voisi myös typpilannoituksen tarve vähentyä siten että se olisi mahdollista korvata biologisilla menetelmillä.
Kauhealta kuulostaa nuo finfoodin julkaisemat vuosittaiset fosfori- ja typpilisät maatalouden tuotteisiin suhteutettuna. Siis täysi lannoitus vaika lähes koko sato jää kiertoon, ikään kuin lantaa ei levitttäisi lainkaan.
http://www.finfood.fi/finfood/luomu.nsf/943b7a8749ee71afc225708b002b85b1/49d911c07894124ac2257137002e5131?OpenDocument
ei vaikuta oikein uskottavalta.
"Nimittäin voi toki olla mahdollista että maataloudesta katoaa tuntemattomaan kohteeseen yli 100% tuosta vuosittaisesta ravinnelisästä."
Kun tutkimus toteaa seuraavaa:
"Vantaanjoen alueen maatiloille lasketut ravinnetaseet osoittavat, että pelloille levitetyt lannoitteet ovat sitoutuneet hyvin satoon. Viljelykasvit käyttivät hyödykseen 50 - 90 prosenttia lannoitteiden typestä ja fosforista."
http://www.finfood.fi/finfood/finnfoo1.nsf/newsbyid/AF874C0ED0A1B62AC225678D004616D5?opendocument
Jos maatalous kykenisi hyödyntämään 90% vuosittaisesta lisäravinnemäärästä, maataloustuotanto riittäisi 200 miljoonan ihmisen ruokatarpeisiin. Nyt se riittä 2 miljoonan...
Ehkä vantaajoen kokeissa on koeruudusta kerätty 50-90% sijoitetuista lannoitteista sadon mukana, mutta oikein viljeltynä kasvi pystyy ottamaan fosforin maasta ja lisäravinteita ei tarvita. Näin on menetelty tuhansien vuosien ajan, kuten raportissakin todetaan ja vasta nykyinen kemira-sukupolvi on möhlinyt ravinteet ja humukset vesistöön.
Pitää edelleen muistaa että lähes koko suomen pelloilta kerätty sato palautuu rehuna ja edelleen lantana takaisin peltoon. Ruuaksi kuluttajalle päätyy marginaalinen määrä, vain pari prosenttia vuosittaisesta lisäravinnemäärästä.
Oletko edelleen sitä mieltä, että kaikki Suomessa tuotetut elintarvikkeet käytettäisiin ihmisten ravinnoksi Suomessa tai rehuna eläinten ruokkimiseen Suomessa? Et siis mitenkään pysty käsittämään, että tuonnin lisäksi elintarvikkeita voidaan myös viedä maasta. Vieläkään et ole suostunut esittämään mitään laskelmia tai muita todisteita väitteillesi maatalouden sisäisestä ravinnekierrosta, mikä sinun mukaan siis on 90%.
Nyt olet vain olettanut, että kaikki ravinteet jotka eivät päädy Suomalaiseen ruokapöytään, ovat rehevöittämässä Itämerta. Yleensä normaali järkevästi ajatteleva ihminen alkaa epäilemään laskelmiaan, kun eteen tulee tilanne että tulo/meno arvioissa on ~90% ero toisiinsa. Sinä sitävastoin vedät tästä suoraan johtopäätöksen, että kaikki ravinteet ovat tietysti käyttämättöminä vesistöissä. Ei ole sinulle tainnut tulla mieleen, että mikäli ravinteiden liiallinen käyttö olisi kuvaamasi kaltaista, niin pienituloiset maanviljelijät voisivat muuttaa elinkeinoansa huomattavasti kannattavammaksi vähentämällä lannoitusta ja siihen kuluvaa rahamäärää. Luuletko tosiaan, ettei sillä puolella ole ammattitaitoa kustannuslaskelmien teosta ja liiketoiminnan kannattavuudesta.
"oikein viljeltynä kasvi pystyy ottamaan fosforin maasta ja lisäravinteita ei tarvita."
Tämä kommentti kuvastaa ehkä kaikkein parhaiten täydellistä tietämättömyyttäsi maanviljelystä. Totta kai kasvit voivat ottaa ravinteensa maasta ilman lisäravinteitakin, mutta tiedätkö mitä tapahtuu kun samalla pellolla viljellään 10 tai 100 vuotta peräkkäin kasveja ilman lannoitusta. Tätä samaa järjettömyyttä oli muuten täynnä se aikaisemmin mainostamasi BERAS raporttikin, jossa ravinnehuuhtoutumat oli saatu laskemaan huomattavasti, kun lannoitusmäärää oli radikaalisti vähennetty. Samalla oli kuitenkin päädytty tilanteeseen, jossa pellolle lisättyyn ravinnemäärään verrattuna sadon mukana kerättiin vuosittain ravinteita pellolta pois yli 100%. Mainostamasi "kestävän kehityksen" viljely siis johtaa hyvin nopeasti tilanteeseen, jossa maaperän köyhtymisen takia viljely ylipäätään tulee mahdottomaksi.
Luonnonystävä on oikeassa tässä jutussa, tää juttu ei ole niinkuin haluaist sen nähdä. Totuus on että maataloudessa kierrätetään ravinteita tehokkaasti palauttamalla elintarviketeollisuuden jätteet rehuiksi ja eläinten lannat lannoitteiksi. Tuohon kiertoon kuitenkin lisätään se 40 000 tonnia lisää fosforia vuosittain kierron ulkopuolelta, pääasiassa teollisa keinolannoitteita. Yhdyskuntien jätteenkäsittelyyn saapuu 4000 tonnnia fosforia vuosittain ja tuossa luvussa on mukana myös teollisuuden jätteet sekä ihmisten kuluttama kotimainen- ja tuontiruoka, kala, riita, marjat, pesuaineet... Ja suomalaisten elintarvikkeiden vienti on marginaalista, sillä tukipolitiikka tähtää ainoastaan omavaraisuuteen ja viennin lisääntyessä tilanteeseen puututaan kuten kävi kananmunienkin kohdalla.
BERAS on uskottva tutkimus vaikka lyökin korville muutaman vuosikymmenen ajan yleisesti harjoitettua kemiralaista viljelymenetelmää, joka perustuu pelkastään keinolannoitteisiin ja altistaa maan eroosiolle. Luultavasti jo 10-15 vuoden kuluttua kuitenkin yleisesti naureskellaan tälle 1950-2010 aikavälillä harjoitetulle järjettömyydelle.
Keinolannoitteetonta viljelyä on maailmassa harjoitettu tuhansien vuosien ajan ilman maaperän köyhtymistä, suomessakin 1950 luvulle saakka, jolloin maataloustuotteilla ruokittiin nykyinen ihmismäärä ja lähes miljoona hevosta, alkeellisilla koneilla ilman kasvinsuojeluaineita ja vähäisellä tutkimustiedolla. Keinolannoitteet eivät tulleet tarpeeseen vaan niiden käyttöön siirryttiin valmistajan ohjauksessa.
Luomu on paljon tutkittu, uskottava ja koeteltu menetelmä jossa satotaso on vain 20-30% alhaisempi ja tästäkin alenemasta suurin osa johtuu kasvinsuojeluaineiden käyttämättömyydestä. Kyseenalaistatko todella luomuviljelijöiden ja luomua tutkineiden tutkijoiden ammattitaidon sekä koko BERASin uskottavuuden?...
""Ei ole sinulle tainnut tulla mieleen, että mikäli ravinteiden liiallinen käyttö olisi kuvaamasi kaltaista, niin pienituloiset maanviljelijät voisivat muuttaa elinkeinoansa huomattavasti kannattavammaksi vähentämällä lannoitusta ja siihen kuluvaa rahamäärää. Luuletko tosiaan, ettei sillä puolella ole ammattitaitoa kustannuslaskelmien teosta ja liiketoiminnan kannattavuudesta.""
maajussit tekevät juuri niin kuin kemiran lobbaamat lannoitussuositukset ja "hyvät viljelytavat" vaativat. Omaa järkeä ei ole, tai sitä ei käytetä, tai uskalleta käyttää.
No mutta, en ole onnistunut löytämään tietolähdettä joka kumoaisi sen tosiasian että maatalouteen lisätään ravinteita mainitsemani määrä ja sieltä poistuu tuootteina vain muutama prosentti mainitsemastani ravinnelisästä. Toteamani ravinnelisä on julkista tietoa, kiistatonta faktaa. Samoin maatalouden tuoteet ja kulutus ovat paljon tutkittua ja todettua.
BERASin kyseenalaitaminen vie viimeisenkin uskattavuuden harhaisista höpinöistäsi.
"No mutta, en ole onnistunut löytämään tietolähdettä joka kumoaisi sen tosiasian että maatalouteen lisätään ravinteita mainitsemani määrä ja sieltä poistuu tuootteina vain muutama prosentti mainitsemastani ravinnelisästä."
vaikka sinulle on esitetty tutkimus jossa poistuman kerrottiin olevan 50-90% lisätyistä ravinteista.
http://www.finfood.fi/finfood/finnfoo1.nsf/newsbyid/AF874C0ED0A1B62AC225678D004616D5?opendocument
"BERASin kyseenalaitaminen vie viimeisenkin uskattavuuden harhaisista höpinöistäsi."
MIten on sinun omien höpinöittesi kanssa, kun löytyy vertaa sinun muutaman prosentin lukemaasi yllä tehtyyn laskelmaan?
Onko muuten fosfori hyödytön kun oletat sen kulkevan samassa muodossa alusta loppuun ilman että muuttuisi mitenkään tai sitoutuisi mihinkään esim. ihmisten tai eläinten elimistöihin.
Loppuun vielä lainaus tutkimuksesta:
"Nurmen sato oli luonnonmukaisesti viljeltäessä 55 % tavanomaisen viljelyn sadosta. Tarkasteltaessa vesistökuormitusta suhteessa saatuun satoon erot luonnonmukaisen ja tavanomaisen viljelyn välillä pienenivät (liuennut fosfori) tai tavanomainen viljely oli vähemmän kuormittavaa kuin luonnonmukainen (typpi, eroosioainekseen kiinnittynyt fosfori)"
http://tripunix.mtt.fi/cgi-bin/thw/?$%7BBASE%7D=arktui&$%7BHTML%7D=docu&$%7BSNHTML%7D=nosyn&$%7BTRIPSHOW%7D=for=www&NR=0491
En ole väittänyt etteikö kasvi pysty ottamaan tietystä lanoitusmäärästä 50-90% talteen. Kasvi kykenee ottamaan ravinteita maasta maasta ja maahan sitoutuu fosforia lannoitteista ja kasvijätteestä, ja maasta liukenee fosforia takaisin.
Kokonaisuus kuitenkin ratkaisee. 80% suomen pelloista viljellään rehua. Maataloustutannon ravinnetehokkuus on laskenut yhtäjaksoiseti 60 vuoden ajan ja on kehno. Esimerkikisi pelkästään rehuteollisuuteen tuotava kala riittäisi korvaamaan kuluttajilta maatalouteen palautumattoman fosforin. Maatalouteen hankitaan ulkopuolista fosforia kymmeniä miljoonia kiloja vuodessa joista alle 3% päätyy kuluttajalle.
Nykyinen viljelykulttuuri perustuu tehottomaan lannankäyttöön ja keinolannoitteiden käyttöön ja on muutamassa vuosikymmenessä aiheuttanut viljelymaalle pysyviä haittoja eroosiona.
http://wwwb.mmm.fi/julkaisut/tyoryhmamuistiot/2004/trm2004_10.pdf
ensin puhutaan 28 kt nyt 40 kt:stä mikä on se oikea lukema kun vaihtelu väli on noinkin suuri.
"Nykyinen viljelykulttuuri perustuu tehottomaan lannankäyttöön"
kun kerran hevosen lannat ja ihmiset jätökset laitetaan pois kierrosta.
"Maatalouteen hankitaan ulkopuolista fosforia kymmeniä miljoonia kiloja vuodessa joista alle 3% päätyy kuluttajalle."
Miksi tuo lukemasi on noin epämääräinen että se vaihtuu lähes jokaisessa kirjoittamassasi kirjoituksessasi?
Ja tuostakin jää se kuva että fosfori on ainesosa joka ei sitoudu lainkaan. Kuinka paljon fosforia häviää lemmikkieläin puolelle ym. olisikin erittäin yllättävää fysiologisesti mahdotonta jos kaikki fosfori tulisi ihmisen käyttöön sitä kai tarkoitat tuolla kuluttajalla.
Minulle on tarkennettu, että esimerkiksi puutarhatuotannon lannoitteet ovat puuttuneet alkuperäisestä määrästä, samoin kuin maatalouden ulkopuoleta tulevat orgaaniset lannoitteet fosforeineen, samoin rehuissa olevien lisäkomponenttejen fosforisisältö on tarkentunut, tuohon 40kt lisätään vielä turksitarhauksen fosforit. Kestämättömästä viljelykulttuurista johtuva eroosion lisääntyminen onkin sitten vaikeampi määrittää, mutta sen vaikutus fosforin osalta on monikymmenkertainen tuhon 40kt verrattuna.
Olet laskenut, että ihmiset popsivat noin 600 g fosforia vuodessa (lähes 2 g päivässä), kun taasen ihmisen fosforintarve on vain 100 mg päivässä. Eli lähes 95 % kuluttajan saamasta fosforiannoksesta valuu hukkaan. Kuluttaja onkin suurin tuhlari elintarviketaloudessa. Tälle olisi pakko tehdä jotakin, ennen kuin hukka meidät perii.
otappa asioista selvää enenkuin alat tuottamaan noin naurettavaa tekstiä maailmanlaajuiseen tietoverkkoon...
olethan itse sanonut että ihmisen fosforintarve on 600g vuodessa ja en muistaakseni ole kertaakaan kuullut fosforin puutoksesta elimistössä, vaikka sitäkin on varmasti tapahtunut.
Onko siis kirjoituksesi naurettavia kun niissä olevia tietoja toistetaan, jotka olet faktoina ilmoittanut.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000713&posting=22000000026952951
http://www.avoin.helsinki.fi/materiaalit/ravitsemustiede/01_rss_kivennaisaineet.shtml
olet koko keskustelun ajan ollut harhapoluilla etkä ole yhdessäkään kommentissa kyennyt hahmottamaan kokonaisuutta, takertumisesi sivuseikkoihin kertoo epätoivoisesta kamppailustasi olla hyväksymättä ilmiselvää totuutta.
Mistä löysit tuon 100 mg fosforintarpeen? Tuolla ( http://www.fineli.fi/component.php?compid=2223&lang=fi ) kyllä sanotaan, että fosforintarve on noin 600 mg päivässä, mikä tekee reilut 200 g vuodessa.
http://www.jdb.se/beras/files/BERAS executive summary final.pdf
Tuossa on linkki tutkimukseen josta puhuin. Kannattaa tutustua sivuilla 14 - 15 oleviin taulukoihin, joissa esitetään "ekologisten BERAS-tutkimustilojen" ja normaalin maanviljelyn ravinnetaseita.
"Ekologisessa viljelyssä" käytettiin niin vähän ravinteita, että vuosittainen ylijäämä pelloilla on -1 kg(P)/ha, kun vastaava luku normaaleille pelloille on 3 kg(P)/ha. Olisi varmaankin mielenkiintoista yrittää kasvattaa peltoja vaikka 20 vuotta peräkkäin tuolla negatiivisella ravinnetaseella. Saatttaa olla, että jossain vaiheessa sadosta tulee aikaisempaa pienempi.
miksi ihmeessä sitä voi sitten alun alkaen pistää linkkiä alle? ei pitäisi olla liian vaikeaa.
miksi muiden pitää se tehdä puolestasi?
ekologisella menetelmällä on viljelty tuhansienen vuosien ajan aina 1950 luvulle saakka suomessakin, jolloin menetelmällä turvattiin elintervikeomavaraisuus ja ruokittiin miljoona hevosta. Menetelmä on edistyksellisimmillä viljelijöillä käytössä edelleen ja satotaso on todellakin 20-30% alhaisempi. Ja kasvinsuojeluaineita käyttämällä keinolannoitteettomalla menetelmällä päästään n. 90% satoon nykyteknologialla.
Hevosen lanta on niin pieni tekijä tässä sopassa että sen tarkastelulla ei kannata moinimutkaistaa tätä selvää kuviota. Hevostalous on kasvava toimiala eikä sen kehittymistä pidä häiritä tarpeettomilla lantateemoilla.
Mutta maatalouteen ja sen ravinnekirtoon pätee edelleenkin: maatlouteen hankitaan vuosittain epäorgaanista fosforia rehuissa ja lannoitteissa valtava määrä josta vain alle 3% päätyy kulttajalle ja loppu jaa maatalouden sisäiseen kiertoon. Jossakin on siis valtavasti vesistöjä rehevöittävää fosforia, siis missä? Ainakin vesistöissä!
että keskimäärin jokainen maanviljelijä "kadottaa" fosforia vuodessa määrän joka vastaa 40 000 asukaan vesistökuormitusta.
Toki aikaisemminkin pärjättiin, kun viljeltiin perinteisillä keinoilla. Välillä pärjättiin jotenkuten ja välillä kävi näin:
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_famines
Suomessakin pärjättiin ihan hyvin perinteisillä viljelytekniikoilla, paitsi vuosina 1696-1697 ja 1867-1868. Listasta voidaan nähdä yksi merkittävä muutos: 1950 luvun jälkeen ei ole ollut ainuttakaan nälänhätää teollistuneissa maissa ja lähes kaikki nälänhädät, Afrikassa ja muuallakin, ovat olleet lähinnä sotien aiheuttamia.
1950 luvun jälkeen maailman väkiluku on kasvanut 2,5 miljardista lähes 7 miljardiin ( http://upload.wikimedia.org/wikipedia/en/e/e9/World_population_evolution.png ). Onneksi maailman viljasato on samanaikaisesti kasvanut myöskin ( http://upload.wikimedia.org/wikipedia/en/0/09/World_production_of_coarse_grain,_1961-2004.png ). Jos kaikki maailmassa nyt siirtyisivät takaisin perinteisiin viljelymenetelmiin, pois kemiallisesta kasvinsuojelusta ja lannoituksesta, niin kuinkahan suuri osa maailman väestöstä pitäisi jättää ruokkimatta? Mitä sitten tapahtuisi, jos nykyisistä viljelymenetelmistä olisi luovuttu ja katovuosi iskisi jälleen kerran Eurooppaan? Kyllähän sinä siinä nyt maha täynnä jaksat vaatia oikeuksia kaikille saimaan-valko-selkä-häntä-meri-liito-hepokateille, mutta sitten kun ruoka loppuu lautaseltasi ja lähikaupastasi, niin taitaa sinunkin mielipiteesi maatalouden lannoitustarpeesta muuttua.
ei ole asukasluku juurikaan kasvanut kyseisenä aikana, mutta pelloilta ravintonsa saavien hevosten määrä on laskenut kymmenesosaan, siis sadon tarve on vähentynyt viimesien 60 vuoden aikana. Nykyään on myös koneet ja laitteet sekä kasvinsuojelua aineet kehittyneet joten näin masiiviseen ylilannoittamiseen, jolla ruokittaisiin koko eurooppa ei suomessa ole tarvetta piste
ei tarvitse palata ajassa taaksepäin kuin ainoastaan hakemaan oppia ravinteiden kierrätykseen. Tietenkin kehittynyt tekonologia viljelyssä, lajikkeissa, kasvinsuojelussa, jalostuksessa etc. pitää hyödyntää, mutta ravinteiden talteenottotehossa on päästävä takaisin ennen vuotta 1950 yllettyyn tehoon.
maatalous on siis valtava ravinnekierrättäjä. Vuosittain tuohon kiertoon lisätään fosforia 30-40 tuhatta tonnia, siis lähes yli sadan miljoonan ihmisen kulutusta vastaava määrä. Ja kierrosta poistetaan 1000 tonnia, tuotteiksi ja 3000 tonnia vesistöön. Yli 30 TUHATTA TONNIA siis katoaa vuosittain. Kysynpä vaan että mihin?
tuo vuosittain suomen maatalouden ravinnekierrosta katoava määrä vastaa 2 miljardin ihmisen nykytekniikalla puhditettavien jätevesien mukana vesistöön joutuvaa määrää!!!!!
Juuri tämänkaltainen vertailu tekee asioista milenkiintoisia. Edellä esitetyitä faktoista voi myös päätellä että jokainen ympäritötukea nostava maajussi aiheuttaa vesitöille potentiaalisen kuormituksen joka vastaa 40000 (neljänkymmenentuhanen!!) helsinkiläisen kuormitusta, siis jokainen jussi!!
1 vs 40000.........
koska kuluttajalta ei palaudu luontoon yhtään mitään, vaan kaikki menee enemmän tai vähemmän kaatopaikalle, myös hevosen lanta menee turhan usein kaatopaikalle
http://209.85.129.104/search?q=cache:x2j1SZCJtx0J:www.jamk.fi/luva/tutkimus_ja_kehitys/materiaalia/hevosenlannan_hyotykaytto_12.pdf hevosenlanta kaatopaikka&hl=fi&ct=clnk&cd=1&gl=fi
Ai, niin eihän se saastuta vaikka sitä syntyy Suomessa lähes 300 miljoonaa kiloa vuodessa.
"Edellä esitetyitä faktoista voi myös päätellä että jokainen ympäritötukea nostava maajussi aiheuttaa vesitöille potentiaalisen kuormituksen joka vastaa 40000 (neljänkymmenentuhanen!!) helsinkiläisen kuormitusta, siis jokainen jussi!!"
Tota miten nuo helsinkiläiset pärjäisivät jos ei jussi tuottaisi ravinteita heidän elämiseensä?
Katsos kun eihän jussi tuottaisi yhtään sen enempää kuin itse tarvitsisi, niin on jotenkin kaksinaismoraalista syyttää yksinomaan yhtä tahoa kun hyvin tietää minkä vuoksi yleensä maanviljelyä harrastetaan
Miksi ei helsinkiläiset palauta ravinteita takaisin kiertoon, mikä olisi erittäin hyvä asia, vaan jättävät ne johonkin hyödyttömiin kasoihin penkereihin ym.
esimerkiksi puolassa maatalouden päästöt ovat yhtä suuret kuin suomessa, mutta noilla päästöillä ruokitaan kymmenkertainen määrä ihmisiä!! Joten kyllä jokin on pielessä suomen maatalouden ravinnekierrätyksessä.
maahan tarvitsee lisätä vain sen verran kuin sieltä poistuu jos sitäkään, sillä maassa on tunnetusti fosforia itsessäänkin paljon, ei ole mikään pakko lisätä monikymmenkertaisesti poistumaan nähden.
Hevosista: ensinnäkin me emee olisi itsenäisiä ilman suomenhevosta, toisekseenkin hevonen on tärkeä yhdistävä tekijä kaupunkilaisten ja maaseudun välillä. Hevoset ovat kiistatta merkittävä elinkeino, eikä sen edellytyksiä pidä häiritä merkityksettömillä pikkuseikoilla.
maatalous puolassa on jälkeenjäänyttä, samalla tasolla kuin suomessa oltiin joskus 50-luvulla. turhaa vertailla suomen ja köyhien puolalaisten päästöjä, eihän niillä puolassa edes ole mitä päästää
Ilmeisesti sinulla on oma hevonen ojassa, koska tuon kasvavan eläinryhmän ravinteet ovat sinusta sivuseikka eikä lainkaan haittaa että niiden jätökset kärrätään kaatopaikalle eikä kuten pitäisi takaisin kiertoon.
Löysin mukavan jutun tuolta muualta jossa kerrottiin että sadon mukana maasta poistuu 22000 tuhatta tonnia fosforia ja sinun mukaasi sinne lisätään milloin 30 milloin 40 tuhatta tonnia fosforia, niin kuitenkin kerrot että 100% prosenttia hukkuu.
Tottakai osan pitääkin "hukkua" koska osa ravinteista muuttuu esim. lämmöksi, eihän kukaan kai kuvittele että ravinteet ovat sellaisia jotka eivät muuttuisi syönnin jälkeen elimistössä tai kasvien rakenteissa sillä silloinhan koko ravinne olisi turha ja tarpeeton.
Yhtä kiivaasti kuin ajat maatalouden ravinteiden metsästystä pitäisi sinun selvittää miksi kuluttajien läpi virranneista ravinteista palautuu nykyisin maatalouteen määrä, joka vastaa noin puolta prosenttia lannoitteiden typestä ja 3:a prosenttia fosforista.
Siis kuluttajat hukkaavat 97% saamastaan fosforista johonkin eivät palauta sitä takaisin kiertoon, mikä on taloudellisesti huonoa, kuinkahan paljon vähemmän voisi käyttää keinolannoitteita jos tuo 97% määrä kiertäisi takaisin.
Ihminen on moninkertaistanut ravinteiden virrat
Riina Antikainen, vanhempi tutkija
Suomen ympäristökeskus
Ympäristö-lehti 8/2004
* Suurimmat virrat ruoantuotannossa
* Sadon ravinteista 80 prosenttia häviää matkalle
* Metsien ravinnevirrat muuttuneet
* Energiantuotannosta ja liikenteestä typpioksidipäästöjä
* Elinkaariarvioinnista menetelmiä
Ihminen on moninkertaistanut typen ja fosforin virrat viimeisen sadan vuoden aikana. Suomessa esimerkiksi sadon ravinnemäärä on yli kaksinkertaistunut.
Typpi ja fosfori ovat luonnolle ja ihmiselle elintärkeitä ravinteita. Liian suurina määrinä ne kuitenkin aiheuttavat ympäristöongelmia, kuten rehevöitymistä. Ravinteet virtaavat alkutuotannosta teollisuuteen ja kulutukseen, mutta eivät juurikaan palaa sieltä takaisin alkutuotantoon.
Suomen typpi- ja fosforivirtoja ja -varastoja on kartoitettu tilastojen, seurantatiedon, kirjallisuuden ja asiantuntija-arvioiden avulla.
Suurimmat virrat ruoantuotannossa
Maatalousmaahan joutuu Suomessa vuosittain noin 2,5 kertaa enemmän typpeä ja neljä kertaa enemmän fosforia kuin metsämaahan, vaikka metsätalousmaan pinta-ala on noin kahdeksankertainen maatalousmaahan verrattuna. Maataloudesta teollisuuteen ja kulutukseen lähtee noin kaksinkertaisesti ravinteita metsätalouteen verrattuna.
Maatalousmaahan on kertynyt etupäässä keinolannoituksen seurauksena ravinteita paljon enemmän kuin kasvit käyttävät. Ravinneylijäämä on viime aikoina pienentynyt, koska lannoitteiden käyttö on ympäristösyistä vähentynyt. Tämä ei kuitenkaan suoraan pienennä vesistöjen ravinnekuormitusta, sillä huuhtoutuvien ravinteiden määrään vaikuttavat lannoituksen ohella muutkin tekijät, ensisijaisesti sääolosuhteet.
Sadon ravinteista 80 prosenttia häviää matkalle
Vuotuinen kotimainen sato sisältää noin 150 000 tonnia typpeä ja 22 000 tonnia fosforia. Ravinnossamme kulutamme kuitenkin vain 30 000 tonnia typpeä ja 5 000 tonnia fosforia, eli noin 80 prosenttia sadon ravinteista "hukkuu" matkalle.
Jätteiden käsittelyssä varsinkin typen hävikki jatkuu. Vain pari prosenttia kuluttamastamme typestä palautuu takaisin alkutuotantoon. Yhdyskuntien jätteiden, jätevesien ja lietteiden sisältämät ravinteet voisivat korvata 15 prosenttia lannoitteiden ravinnemäärästä, jos ne palautettaisiin takaisin maa-taloustuotantoon. Tämä ei kuitenkaan ole teknisesti eikä taloudellisesti mahdollista. Kulutuksen läpi virranneista ravinteista palautuu nykyisin maatalouteen määrä, joka vastaa noin puolta prosenttia lannoitteiden typestä ja 3:a prosenttia fosforista.
ps. "Hevoset ovat kiistatta merkittävä elinkeino, eikä sen edellytyksiä pidä häiritä merkityksettömillä pikkuseikoilla."
hevosten ja lehmien yhteen lasketusta lukumäärästä hevosten osuus on noin 10%, Pikkuseikka selvä se, miten hyöty käytät omien hevostesi ravinteet tai paremminkin käyttämiesi hevosten ravinteet hyödynnetään
Linkität tänne Riina Antikaisen ansiokkaita raportteja omien höpinöittesi perustaksi, vaikka niiden asiasiältö on täysin kertomustesi vastaista.
Kotimaisessa sadossa on toki fosforia tuo 22kt, mutta 80% viljelyalastamme on rehuntuotannossa, joten valtaosa tuosta sadon fosforista ei poistu maatilalta. Rehuteollisus käyttää paljon tuonti raaka-aineita, sillä esimerkiksi valkuaisrehun omavaraisuus on vain 14%. Lisäksi käytetään paljon kotimaisia maatalouden ulkopuolelta peräisin olevia lisäravinteita rehuun, kuten kalaa sekä tietenkin kivennäisiä ja rehufosfaatteja.
Kipeä tosiasia on se jonka tutkija Antikainenkin tietää, että alle 3% maatalouteen vuosittain panostetusta fosforista päätyy kuluttajalle.
Niin ja fosforin "muuttuminen lämmöksi"? Kerropa lisää tuosta ilmiöstä.
sellaisille poropeukaloille kuin maajusseille ei saa antaa käsiinsä yhtään grammaa ravinteita. Ne pitää saattaa reseptilääkkeiksi, joita lääkäri voi määrätä vain hyvin luotettaville kuluttajille. Mieluimmin heillekin pistoksina annosteltuna, jotta hyötysuhde olisi vähintään 100 %.
nolla asteinen
oletko aivan varma että et käytä mitenkään saamasi fosforia hyödyksesi.
"Kotimaisessa sadossa on toki fosforia tuo 22kt, mutta 80% viljelyalastamme on rehuntuotannossa, joten valtaosa tuosta sadon fosforista ei poistu maatilalta. Rehuteollisus käyttää paljon tuonti raaka-aineita, sillä esimerkiksi valkuaisrehun omavaraisuus on vain 14%. Lisäksi käytetään paljon kotimaisia maatalouden ulkopuolelta peräisin olevia lisäravinteita rehuun, kuten kalaa sekä tietenkin kivennäisiä ja rehufosfaatteja."
Niin onko tiedossa kuinka paljon viljaa Suomesta viedään ulos?
Hyvä että myönnät että maatila osaa hyödyntää fosforin kierrättämällä sen mitä ei yhteiskunta jääteidenkohdalla tapahdu.
Missä rehuissa kalaa on? minkin?
Ja fosfaatteja täytyy nykyään lisätä rehuihin enemmän koska fosforin lannoituksen pienentyessä on myös viljassa olevan fosforin määrä vähentynyt ja lisäystä tarvitaan, jotta eläin saa mitä tarvitsee elääkseen ja voidakseen hyvin.
Nimittäin nim. luonnonystävän tarkoin varjeltu lähde. Riina Antikaisella on muuten esitarkastuksessa aiheeseen liittyvä väitöskirja: Flows and stocks of nitrogen and phosphorus in Finland. Toivottavasti väittelijällä on pallo paremmin hallussa kuin opetuslapsellaan!
Lähteeni ovat:
Suomessa käytetyt lannoittee, rehut ja niiden raaka-aineet. kaikki julkista tieto ja määrät löytyvät monista lähteistä, varmaankin internetistäkin. Siis maatalouteen 40kt vuodessa lisää ravinteita, jos turkistarhaus jätetään ulkopuolelle.
Kuluttajille päätyy suomalaisen maataloustuotteen matkassa 1kt fosforia. Myös julkista ja tutkittua tietoa joka löytyy varsin monista lähteistä.
Vesistöön maataloudesta tutkimuksen mukaan 3kt vuodessa.
Siis maatalouden ravinnetase kasvaa fosforin osalta vuosittain 36tuhanellatonnilla..
näyttää olevan vanhemman tutkijan mukaan 5kt kun sinulla se on 1kt ja sinun tietosi on kuulemma mukaan julkista ja tutkittua tietoa.
Ihmetyttää miksi et viitsi linkittää tuota julkista tietolähdettäsi, koska se saa todellakin epäilemään sen luotettavuutta varsinkin kun se antaa ristiriitaisia tietoja ylläolevan tutkijan tietoihin.
Lukujasi voi muutenkin epäillä sillä kuten voi huomata
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000713&posting=22000000027060588
tutkittua ja julkista tieto on että suomalaisen fosforin tarve on 200g vuodessa ja kulutus 600g, ml kalan yms suomalaisen maatalouden ulkopuoliset lähteet.
faktojasi sopii hiukan epäillä kuten voi huomata
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000713&posting=22000000027062872
vanhemman tutkijan tiedossa 5kt taitaa olla mukana kaikki syömämme ruoka, myös suomalaisen maatalouden ulkopuoliset lähteet, sekä elintarviketeollisuudessa jätteeksi mennyt osa ja luultavasti myös pesuaineet.
että finfoodin faktat ovat vääriä?
Ei voi muuta kuin nauraa, sillä en todellakaan uskoisin jonkun edes viitsivän väittää julkista tietoa vääräksi ja vielä sillä tavalla ettei itse edes yritä näyttää mihin omat tiedot perustuvat.
Ehdotan nyt seuraava että otat nyt yhteyttä kyseiseen tahoon ja oiot heidän faktojaan sillä faktat eivät ole minun keksimiäni sillä siihen en syyllisty kuten eräät tuntuvat tekevän.
http://www.finfood.fi/finfood/ff.nsf/1/1C6EB0E14D8C0EC7C225705200293373?opendocument&lng=Suomi&sh=Kaikille&cat1=Tietoa ruuasta&cat2=Tilastotietoa
kiva tietää että tuosta linkistä löytyvä tieto on siis väärä faktaa. Olisi kiva myös tietää millä faktalla tuolta saaman tiedon kumoat, muuta kuin sinun omalla luvullasi jolle ei jostain syystä tunnu löytyvän tietoa mistä se on oikein peräisin.
siinä todetaan selvästi:
"Ravinnossamme kulutamme kuitenkin vain 30 000 tonnia typpeä ja 5 000 tonnia fosforia,"
Pesuaineet eivät kuulu ravintoon.
Mutta kuten saattaa huomata on LY:n lukemat ovat aivan erilaisia mitä on tutkittu tieto, mikä on siis niiden muiden lukujen luotettavuuden laita, koska niille ei tahdo löytyä muuta perustetta kuin se että "se on minun lukujani ja se on faktaa".
Varsinkin kun hänen reaktionsa finfoodin lukemiin oli että ne ovat vääriä ilman että niitä olisi muuten rikkomaan kuin sanomalla että ne ovat sinunfaktaa.
en huomannut että LY olisi sanonut finfoodin tietoa vääräksi, syömme 5kt fosforia,tottakai syömme myös tuontiruokaa ja kalaa, jotka eivät ole kotoisesta ravinnekierrosta peräisin. Tuo 5kt ei ole kaikki suomen maataloudesta peräisin. Aiemmin LY arvioi kilon fosforin kulutuksesta/henk, mutta kun fosfori tarpeita ja kulutuksia alettiin saivartelemaan joidenki tohtori.fi tyylisillä perusteilla, niin määrää tarkennettiin. Tällä ei tietenkään ole kokonaisuuden kannalta paljon merkitystä, sillä lähtötilanne päetee edelleen. Elintarviketuotannossa käytetään fosforia viljelyksille 9kg/ha, noin 20kt ja lisäksi puutarhatuotannossa 4kt. Rehufosfaattien ja kivennäisten , tuontirehujen ja raaka-aineiden osuus sekä maanaparannusaineet , kompostit yms orgaaniset lannoitteet turkisalalta ja teollisuudesta ovat uskoaksen yhteensä reilusti yli 40kt kuten LY on väittänytkin. Tätä taustaa vasten ei ole suurtakaan merkitystä päätyykö suomalaisissa tuotteissa kuluttajalle 1kt, 3kt.
ei tietenkään voi kiistää, voi tietenkin olla mahdollista että suomalaiset kuluttavat 5 ketraa tarpeensa verran ja 1,5 kertaa kulutuksensa verran.
tapahtui muualla.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000713&posting=22000000027062872
Jossa LY sanoi seuraava Finfoodin tiedoista.
"no unohdetaan totuus ja jatketaan Sinun Faktoillasi (SF)"
Jostain syystä kyseinen nikki ei ilmaantunut enää antamaan vastinetta ehkä huomenna tai yli huomenna kuka tietää.
saivartelen lisää:
"syömme 5kt fosforia,tottakai syömme myös tuontiruokaa ja kalaa, jotka eivät ole kotoisesta ravinnekierrosta peräisin."
emme siis syö kotimaista kalaa lainkaa?
"Rehufosfaattien ja kivennäisten , tuontirehujen ja raaka-aineiden osuus sekä maanaparannusaineet , kompostit yms orgaaniset lannoitteet turkisalalta ja teollisuudesta ovat uskoaksen yhteensä reilusti yli 40kt kuten LY on väittänytkin."
niin on väittänyt ja minulle riittää mihin tuo väittämä oikein perustuu, sillä ei tämä todeksi sillä muutu jos siihen vain uskoo.
kyseenalaistaa Luomumenetelmän ja viittaa samalla kintaallaan sadoille aiheen parissa työskenneille tutkijoille. Samoin kuin julistaa koko BERAS hankkeen parissa työskennelleet tutkijat tyhjäntoimittajiksi.
suomessa käytetään maataloteen ulkopuolista lisäfosforia 20kt(finfood) vuosittain kun jätetään linkitettävän tietolähteen löytämättömyydestä johtuen huomioimatta tuontirehut, maatalouden ulkopuolelta tulevat rehuraaka-aineet, orgaaniset lannoitteet ja kaikki muut ravinnelähteet. (Näiden on arvioitu eri tietolähteistä koottujen tietojen perusteella olevan yli 20 miljoonaa kiloa fosforia, jätetään kuitenkin huomioimatta)
Suomalaiset kuluttavat ruuassaan kilon/asukas fosforia (finfood), vaikka tarve on 200g ja kulutus 600g. Tästä osa tulee suomalaisesta maataloudesta.
Vesitöön menee 2,6 miljoonaa kiloa fosforia maataloudesta (syke).
Jäljellejäävä n. 13-15 miljoonaa kiloa fosforia ei jää maatalouden kiertoon vaan jalostetaan tuotteiksi ja viedää ulkomaahan(SF).
"Jäljellejäävä n. 13-15 miljoonaa kiloa fosforia ei jää maatalouden kiertoon vaan jalostetaan tuotteiksi ja viedää ulkomaahan(SF)"
ensinnäkin tuo lause on taas sinun oma tulkinta, mutta totuus on, joka löytyy tullitilastoista, että Suomesta viedään elintarvikkeita ulos.
Jos haluaa lukuihin ottaa mukaan tuonnin täytyy myös olla valmiutta ja kykyä laskemaan mukaan viennin.
Vai väitätkö sinä että Suomesta ei viedä maatalouden tuoteta ulkomailla?
Ja on täysin hupaisaa että jos minä kerron että myös ulos viedään viljaa ym. niin sinä haluat sen kyseenalaistaa ja keksit vielä jostain kummasta ihme luvutkin väittäen että ne ovat minun faktaa, ikävä kyllä ne ovat täysin sinun omia lukujasi, sitä mistä ne olet keksinyt en tiedä.
Loppuun kysymys valehteleeko tulli tilastoissaan kun sieltä näkyy esim. viljan vientiä, kun sitä niin kovin epäilet?
eipäs heitellä ilmoille epämmäräisiä määrittelyitä ilman lähdeviiteitä. Jos esität väitteitä olisi sopivaa esittää myös luvut sekä linkit tietolähteeseen! Uskottavuuteesi ei voi enään luottaa.
edellisessä kommentissa muuten ei oltu huomioitu tuontia eikä vientiä, eikä edes kotimaisia rehujen fosforeita, siltikin suhde luku 20:5 ja tuossa viidessä on mukana myös tuontiruoka ja kotimaiset maatalouden ulkopuoliset fosforilähteet. Joten tarkkuutta kommentointiin.
Kyllä jokainen uskoo että maataloustuotteita viedään, ja rehuja sekä raaka-aineita tuodaan. Mainostamistasi tullitilastoistakin selviää että fosforitase on positiivinen rajalla, eli rehuissa tulee enemän kuin tuotteina viedään. Myös lannoitteita tuodaan suomeen.
"edellisessä kommentissa muuten ei oltu huomioitu tuontia eikä vientiä, eikä edes kotimaisia rehujen fosforeita, siltikin suhde luku 20:5 ja tuossa viidessä on mukana myös tuontiruoka ja kotimaiset maatalouden ulkopuoliset fosforilähteet. Joten tarkkuutta kommentointiin."
Epämääräisiä määrittelyjä ilman lähdeviitteitä,kuten aina ennenkin. Mielenkiintoisia suhdelukujakin esittelet mistä ne keksit? itse?
"Kyllä jokainen uskoo että maataloustuotteita viedään, ja rehuja sekä raaka-aineita tuodaan. Mainostamistasi tullitilastoistakin selviää että fosforitase on positiivinen rajalla, eli rehuissa tulee enemän kuin tuotteina viedään. Myös lannoitteita tuodaan suomeen."
mistä se positiivinen tase selviää kun et käytä lähteitä onko taas kyseessä sinun omaa tulkintaa ilman perusteluja, lannoitteita myös viedään jos et tiennyt.
Lainaan sinulta:
"Jos esität väitteitä olisi sopivaa esittää myös luvut sekä linkit tietolähteeseen! Uskottavuuteesi ei voi enään luottaa."
mikset itse toimi oman sääntösi mukaan?
"tämä ns. luvut esiin-hyypiö kyseenalaistaa Luomumenetelmän ja viittaa samalla kintaallaan sadoille aiheen parissa työskenneille tutkijoille."
Kenenkään ei tarvitse väittää mitään siitä, mitä minä olen sanonut tai jättänyt sanomatta. Kaikki voivat lukea kirjoitukseni itsekkin, eikä sinun tarvitse tehdä tulkintoja minun mielipiteistäni!
On totta, että pidän Luomu-menetelmää tehottomana ja järjettömänä toimintana, erityisesti silloin kun viljelyssä käytetään negatiivista ravinnetasetta (sadon mukana poistuu enemmän ravinteita, kuin mitä on lannoituksessa pellolle levitetty). Ryöstöviljely ei johda muuhun kuin lisääntyneeseen lannoitustarpeeseen myöhemmin, tai vaihtoehtoisesti pellon viljely on kokonaan lopetettava kun ravinteita ei enää ole saatavilla.
Luomu ei mielestäni ole nykyisillä toimintatavoillaan lainkaan ekologinen, vaan paremminkin egoististen intoilijoiden tapa tuntea ylemmyydentunnetta siitä, että noudattaa uutta kivaa muotivillitystä. Vain yltäkylläisyyden aikana ihmisillä on varaa nirsoilla ruokansa suhteen. Ei köyhissä maissa, tai yli 100 vuotta sitten täälläkään, kenelläkään ole ikinä ollut mitään syytä jättää syömättä eteensä saamaansa ruokaa. Nykyisin täällä vaahdotaan vain siitä, miten liikalihavuus aiheuttaa kansantauteja ja monet hipit ovat kasvissyöjiä, luomufanaatikkoja tai muunlaisia ruokarajoitteisia. Kaikkein hulluimmat päätyvät sairaalaan pakkoruokittaviksi letkuihin, kun ovat sairastuneet anoreksiaan tai muihin syömättömyyssairauksiin.
"Samoin kuin julistaa koko BERAS hankkeen parissa työskennelleet tutkijat tyhjäntoimittajiksi."
Mistähän tämänkin väitteen olet keksinyt. Kritisoin aikaisemmin vain yhtä kohtaa kyseisen tutkimuksen raportissa. Sen perusteella en voi vielä väittää koko tutkimusta huonosti tehdyksi. Totesin vain, että heidän käyttämä metodi juuri siinä kohdassa, ei ole pitkällä aikavälillä käyttökelpoinen.
tietenkin, mutta ei keinolannoitteet ole maatalouden tuote, eikä siten vaikuta maatalouden fosforitaseeseen kuten tuontilannoitteet.