näyttäisi siirtyneen Luonnonsuojelu palstalle...
ympäristötuki keskustelu
fosfori ketju
813530
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 81
Vanhimmat
niinpä on siirtynyt ja muutama maajussi yrittä esittää laskelmiaan, mutta hyytyvät kylmään totuuteen.
usko. Mutta elämiseen tarvitaan myös tietoa.
Lukiessani tuota keskustelu ketjua huomasin yhden mielenkiintoisen seikan sinä pyysit muiden esittävän lukusi vääriksi vaikka et esittänyt yhtään Faktaa oman väittämäsi tueksi.
Kylmä totuus on että ei sinulla ole mitään faktaa vain pelkkiä olettamuksia, sillä jos sinulla olisi väittämäsi tueksi jotain tutkimuksia niin uskon että ne kyllä varmasti esittäisit. Toinen kylmä totuus minkä tunnut antavan on se että kasvu ei vaadi ravinteita ja sen vuoksi täytyy sinua onnitella olet löytänyt ikiliikkujan.
Muuten miten oman ravinnekiertosi tasapainon kanssa, käytätkö kaiken hyödyksi?
Suomeen myydään lannoitteita 895000 tonnia vuodessa.
Noista lannoitteista menee 80% peltoviljelyyn ja 20% puutarhoihin.
Maatalouteen hankitaan väkilannoitteissa yli 20kt fosforia vuosittain.
Sen lisäksi tuntematon määrä maatalouden ulkopuolisia orgaanisia ravinteita.
Suomeen tuodaan enemän ruokaa ja rehua sekä niiden raaka-aineita kuin täältä viedään.
Maatalouteen hankitaan rehuissa epäorgaanista fosforia ja fosforia tuontiviljan mukana lähes 8kt.
Maatalouden ravinnekiertoon lisätään siten vuosittain yhteensä yli 30kt fosforia.
Suomalaisen fosforintarve on 600g vuodessa, josta suurin osa tulee tuontiruuasta, kalasta, riistasta ja alle puolet suomalaisesta maataloustuotteesta ja on määrältään noin 1kt.
Jos nämä ovat olettamuksia eivätkä Faktaa, niin korjaa ihmeessä väärät tiedot oikeiksi mahdollisimman nopeasti.
ketju läpi.
Joo ei tämä luonnoystävä mitään vakuuttavaa pysty esittämään kunhan tuuleen huutaa niinku näillä on tapana.
Tosiasia on että maatalous on ainoa sektori joka kierrättää tuottamiaan ravinteita.
Nämä luonnonystävät vetää vesiklosetilla jätteensä putkea pitkin maaseudulle puhdistamoihin, kompostoitu puhdistamoliete kuskataan tienvarsille ja viheralueille sateiden huuhdeltavaksi ja eiku syytetään maataloutta saastuttamisesta.
ystävällä näyttää olevan tapana kirjoitella asioista, joista hän ei tiedä yhtikäs mitään. Niistä asioista, joista hänellä taasen on tietoa, hän kyllä osaa sanoa asiat naulan kantaan. Katsokaapa vaikka hänen kommenttiaan tuossa paalinpyörittäjää koskevassa ketjussa.
väittämäsi vääräksi tai oikeaksi sinun puolestasi.
Olen aina ollut sitä mieltä että omat puheet pitää itse todistaa.
Mutta kun kerran pyydän niin laitetaan muutama juttu:
"Suomalaisen fosforintarve on 600g vuodessa"
vastine:
"Makrokivennäisaineiksi sanotaan kivennäisaineita, joiden päivittäinen tarve ihmisellä on yli 100 mg. Näitä ovat mm. fosfori, kalium, kalsium, magnesium ja natrium."
http://www.tohtori.fi/?page=6746948&id=0057116#hivenaineet
Kysymys, mihin perustuu sinun 16 kertainen päiväannos väittämä?
"josta suurin osa tulee tuontiruuasta, kalasta, riistasta ja alle puolet suomalaisesta maataloustuotteesta ja on määrältään noin 1kt."
Tuo väite voi olla fakta siinä tapauksessa jos Suomessa myydään enemmän ulkomaalaista ruokaa kuin kotimaista, tietääkseni asia ei ole noin. Missä on lähde kiitos?
"Sen lisäksi tuntematon määrä maatalouden ulkopuolisia orgaanisia ravinteita."
Mielenkiintoinen väittämä varsinkin kun haluat että osoitan tuon vääräksi, mutta oletko nyt aivan tosissasi ettei biologit tiedä kaikkia ravinteita? varsin epäuskottavaa ja väite on tuon valossa täysi epäuskottava. Mutta mihin lähteeseen tuo väittämäsi perustuu, lähde esiin kiitos.
"Maatalouteen hankitaan rehuissa epäorgaanista fosforia ja fosforia tuontiviljan mukana lähes 8kt.
Maatalouden ravinnekiertoon lisätään siten vuosittain yhteensä yli 30kt fosforia"
noista luvuistasi ei saa mitenkään lukua 30. Mihin lähteeseen väittämäsi perustuu?
Kaiken lisäksi vuonna 2005 (TIETOKAPPA Maataloustilastollinen kuukausikatsaus 1/2007) Suomesta vietiin kolme kertaa enemmän viljaa muualle kuin tuotiin, miksi moinen kohta jää täysin ilman huomiota?
"Suomeen myydään lannoitteita 895000 tonnia vuodessa.
Noista lannoitteista menee 80% peltoviljelyyn ja 20% puutarhoihin.
Maatalouteen hankitaan väkilannoitteissa yli 20kt fosforia vuosittain."
lähde? mistä maasta tuo määrä lannoitteita tulee? ;>
Sinulle tiedoksi:
"Sadon ravinteista 80 prosenttia häviää matkalle
Vuotuinen kotimainen sato sisältää noin 150 000 tonnia typpeä ja 22 000 tonnia fosforia. Ravinnossamme kulutamme kuitenkin vain 30 000 tonnia typpeä ja 5 000 tonnia fosforia, eli noin 80 prosenttia sadon ravinteista "hukkuu" matkalle.
Jätteiden käsittelyssä varsinkin typen hävikki jatkuu. Vain pari prosenttia kuluttamastamme typestä palautuu takaisin alkutuotantoon. Yhdyskuntien jätteiden, jätevesien ja lietteiden sisältämät ravinteet voisivat korvata 15 prosenttia lannoitteiden ravinnemäärästä, jos ne palautettaisiin takaisin maa-taloustuotantoon. Tämä ei kuitenkaan ole teknisesti eikä taloudellisesti mahdollista. Kulutuksen läpi virranneista ravinteista palautuu nykyisin maatalouteen määrä, joka vastaa noin puolta prosenttia lannoitteiden typestä ja 3:a prosenttia fosforista."
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=110035&lan=fi#a1
Viimeisestä lainauksesta voidaan hyvin löytää syy miksi maataloudessa täytyy lisätä ravinteita, koska ravinnekierto pysähtyy lopputuotteen käyttäjään. Muissa portaissa ravinteet jatkavat kiertoaan vääjäämättä, siispä tuntuukin oudolta että se joka pysäyttää kierron tekee ravinteiden lisäämisestä suuren ongelman.
"Jos nämä ovat olettamuksia eivätkä Faktaa, niin korjaa ihmeessä väärät tiedot oikeiksi mahdollisimman nopeasti."
Faktalle löytyy lähde johon tehdään viittaus, tietenkin lähteen täytyy olla luotettava, ei mikään yleisönkirjoitus pätkä.
annat nyt itsestäsi typerämpää kuvaa kuin voit kuvitellakaan.....
en pärjää sinulle joka kuvittelee että faktaa on se mitä itse kirjoitat ilman että sille löytyisi edes perusteita (lähdeviitteitä).
Erittäin typerää on sinulta tuo vastaus joka antaa sen kuvan että todellista tietoa ei sinulla ole kyseisestä asiasta.
Jos olisin halunnut olisin kirjoittaa samalla taoin kuin sinä teet erilaisia lukuja, väittäen niitä faktaksi ja pyytämään muita todistamaan ovatko ne oikeita tahi eivät.
Kuten huomasit korjasin muutaman sinun lukuarvosi kuten pyysit lähteisiin perustaen ja sen kumoat vain sanomalla että se antaa minusta typerän kuvan.
Tietosi on retuperällä jos sinun täytyy ruveta haukkumaan toista kirjoittajaa eikä voida toteen näyttää omia kivoja lukujaan, ja tästä voidaan suoraan todeta että lukuasi eivät nauti luotettavuutta, millään tasolla.
on enemmän sääntö kuin poikkeus perustella kantojaan näennäistieteellisillä argumenteilla. Siitä on itse asialle (ympäristönsuojelu) haittaa enemmän kuin arvaammekaan. Sen takia emme näe metsää puilta (todellisia ympäristöongelmia). Heillä on jopa ohjeet tämmöiseen kirjoitteluun. He ovat ottaneet maalitaulukseen sen, jonka arvelevat voivan vähiten puolustautua, ei sitä, missä on eniten ongelmia. Ei heihin mitkään järkipuheet tehoa, se on heille uskon asia.
...
Fosfori on erityisen myrkyllinen alkuaine, keskimäärin jo 50 milligrammaa = 0,05g riittää tappamaan. ja kuitenkin kerrot että "Suomalaisen fosforintarve on 600g vuodessa," eli päiväannos sinun mukaasi olisi tuollaiset 1,6g.
Hyvää päivän jatkoa vaan
Hyvin heitetty.
Mutta jospa pulakemisti saa selventää:
Puhdas alkuainefosfori on toki myrkyllistä,
käytettiinpä sitä ennen variksienkin hävittämiseen.
Tuo antamasi kaava on fosforihapolla vesiliuoksessa
Sitä tyrkätään muunmuassa coca-colaan happamuutta
säätämään, joten cityeinari kusee itämerta vihreäksi
tätäkin kautta.
Fosfori on näitä elämän rakennuspalikoita, DNA, ATP, ym.
joten sitä on ruuassa runsaasti, enemmän kuin ihminen
tarvitsee.
Niinpä ylimääräinen eritetään pois virtsan mukana, on muuten
eräs tärkeimmistä kusella käynnin syistä.
Joten tuo ihmisen fosforintarpeen vetäminen mukaan
keskusteluun on pelkkää sumutusta.
Monen mielestä näytää vesien pilaantumisen ratkaisuna
olevan maatalouden lopettaminen kokonaan.
Sehän vasta viimeinen virhe olisi. Ikävä totuus on että
peltomaa sisältää fosforia noin 6000 kiloa hehtaarilla.
Se on kotoisin kallioperästä, ja on rikastunut pintaan
pääasiassa paikalla lähes 10000 vuotta kasvaneen metsän
ansiosta.
Pikkuriikkinen osa tuosta on kotoisin kemiran pussista.
No miksei se ole jo kauan sitten liuennut veteen ja
lorissut itämereen?
No siksi kun luonto ei osaa lukea ympäristöhöynien
potaskaraportteja.
Jaa se viimeinen virhe on selittämättä. No näin se menee:
Hylätty peltomaa kasvaa tietenkin edelleen horsmaa ym.
mutta koska satoa ei korjata, se mätänee pintaan.
Samalla vapautuu erittäin vesiliukoisia fosforin bio-yhdisteitä.
Samanlainen tilanne vallitsee golf kentillä, leikatuilla
nurmikentillä,viheralueilla ym.
Joten kikkelis kokkelis "luonnonystäville", opiskelkaa
lisää.
Suomalainen kuluttaa fosfosria 600g vuodessa (www.finfood.fi) josta hieman YLI puolet on kotimaisesta ruuasta peräisin, tosin osa siitä on kalaa ja riistaa sekä puutarhatuotteita yms maatalouden ulkopuolista tuotetta. Jos suomalainen söisi pelkästään suomalaista jauhoa, lihaa ja maitoa, eikä lainkaan tuontiruokaa eikä kalaa, maataloudesta päätyisi kuluttajalle 3kt fosforia. Luonnonystävä on väittänyt tuon määrän olevan 1kt, väittäisin että 1,5kt on lähenmpänä totuutta.
Luonnonystävän mukaan suomessa myydään 895000 tonnia lannoitteita, josta 80% maatalouteen=716 tonnia ja tuossa määrässä olisi fosforia 20 000 tonnia, eli pitoisuus olisi 2,8%, tuntuu uskottavalta.
Tuontirehut ja teolliset rehut: ravinne sisältö 8kt P, lienee puhdas arvaus.
Orgaanisten lannoitteiden määrä tuntematon, L-Y on arvioinut orgaanisten ja epäorgaanisten lisäravinteiden sekä rehujen yhteissisällöksi "yli 30 kt" tästä faktaa on vain tuo 20kt, loput L-Y:n omaa arvailua.
Näin ollen maatalouden lisäravinne määrä on vain 20/1,5=13,3 kertainen, eikä 30 kertainen kulutukseen nähden kuten 1-kertainen Luonnonystävä on väittänyt.
Tältä Luonnonystävältä löytyy sellainenkin ihan tosi fakta tuolta heppaketjusta, että vain naudan lanta saastuttaa ja hevosen lanta ei edes liukene veteen!
http://www.finfood.fi/finfood/ff.nsf/1/1C6EB0E14D8C0EC7C225705200293373?opendocument&lng=Suomi&sh=Kaikille&cat1=Tietoa ruuasta&cat2=Tilastotietoa
Fosforilannoitus on pudonnut vuodesta 1994 lähtien alle puoleen. Silloin 19 kg/ha ja nyt noin 9 kg/ha.
Ja fosforin käyttäytyminen maassa on erittäin monimutkainen juttu.... Vaikka tuolta http://www.tut.fi/units/ymp/bio/reports/Haja_asutusalueenJatevesienKasittelynFosforinpoisto.pdf sivu 29 alkaen
Oletteko huomannut, että esimerkiksi Saksassa ei viherpiipertäjät puutu metsäteollisuuden toimiin läheskään niin kovaa, kuin suomessa ja syykin on selvä, teollisuus rahottaa griinpiissiä sun muita turhakkeita! Raha rauhoittaa, sanotaan.
Toisaalta eikös mafiakin kerää "suojelurahoja"?
luonnonystävän väitteisiin. Rehufosfaatit, kivennäiset, tuontirehut jne, mikähän niiden osuus mahtaa olla.
Tuontirehuja- ja fosfaatteja lie aika vähän. En jaksa etsiä.
Jonkin verran lannoitteita käytetään myös metsiin.
Mutta tuota fosforin käyttäytymisestä löytyi mm tämä - ihan vaan yleistiedoksi.
http://users.tkk.fi/~ovalkone/fosfori.doc
(kuvio taitaa pudota pois copypastessa...)
Fosfori ja pellon vesitalous
Maaperän kautta tulevaan ravinnekuormitukseen vaikuttavat tekijät voidaan teoriassa jakaa kahteen pääryhmään. Ravinteiden kulkeutuminen vesistöön riippuu ensinnäkin maaperän ominaisuuksista ja toiseksi itse ravinteesta, sen esiintymismuodosta ja reaktiotaipumuksesta.. Maaperän laatu ratkaisee pitkälti myös sen, kulkeutuvatko ravinteet pääasiassa liuenneina maassa vajoavan tai pinnalla virtailevan veden mukana vaiko eroosioainekseen sitoutuneina. Fosfori on hyvä esimerkki siitä, miten lukuisat eri mekanismit ja tekijät voivat säädellä ravinteen käyttäytymistä maaperässä ja kulkeutumista vesistöihin. Eri tekijöiden osuutta huuhtoutumisen säätelyssä on vaikea täsmällisesti rajata, koska maan kemialliset, fysikaaliset ja biologiset ominaisuudet ovat voimakkaassa vuorovaikutussuhteessa keskenään.
Maan fosforireservit
Luontaiset fosforivarat vaihtelevat määrällisesti hyvin paljon maaperän lähtöaineksena olleen kallioperän laadun sekä maan lajitekoostumuksen ja kehitysasteen mukaan. Maalajien väliset erot kokonaisfosforin suhteen ovat melko selkeitä: lajitekoostumuksen muuttuessa hienojakoisempaan suuntaan kasvaa samalla fosforipitoisuus. Globaalissa mittakaavassa maannostumisprosessien edetessä tuhansien vuosien kuluessa maan kokonaisfosforin määrä hiljalleen pienenee ja fosforin jakauma muuttuu. Luonnonoloissa kehityskulku näyttää vievän suuntaan, jossa maaperän fosforin biologinen saatavuus todennäköisesti rapautumisen ja muiden pedologisten prosessien seurauksena aluksi kasvaa, mutta alkaa lopulta vähitellen heiketä. Viljelytoimenpiteet kuten maanmuokkaus, ojitus, kalkitus ja lannoitus kuitenkin muuttavat kehityksen kulkua ja voivat hyvinkin tuntuvasti ohjailla reaktioiden suuntaa.
Koska viljelymailla kasveille käyttökelpoisista varoista on yleisesti ollut puutetta, kasvien fosforin saantia on turvattu lannoittamalla. Fosfori on kuitenkin ravinne, josta kasvit samoin kuin maan mikrobitkin joutuvat kilpailemaan kemiallisten sitoutumisreaktioiden kanssa. Tehokas pidättyminen vähentää huuhtoutumista maaprofiilissa alaspäin vajoavan veden mukana, mutta heikentää samalla biologista käyttökelpoisuutta. Tässä suhteessa fosfori eroaa ratkaisevasti typestä: nitraattimuodossa oleva typpi ei sitoudu kemiallisesti maahan lainkaan ja ammoniumtyppi puolestaan hapettuu nopeasti nitraatiksi hyväkuntoisessa maassa. Tämän vuoksi typen kohdalla huuhtoutumisriski on aina olemassa. Sen sijaan lannoitefosforista huomattava jää käyttämättä ja kertyy maan pintakerroksiin. Pidätyspintoina toimivat alumiinin ja raudan oksidit, joita syntyy rapautumisen tuloksena. Hienojakoisissa savimaissa näitä komponentteja on paljon enemmän kuin karkeissa kivennäismaissa, minkä vuoksi savimaiden fosforinsitomiskapasiteetti on tunnetusti suuri. Koska turvemaissa on tavallisesti hyvin vähän kivennäisainesta ja siitä syntynyttä oksidiainesta, liukoiset fosforilannoitteet huuhtoutuvat niistä helposti. Turvemaiden ja suometsien lannoituksessa tulisi tämän vuoksi käyttää vain hidasliukoisia lannoitteitta.
Fosforireservien luokittelu ja merkitys
Erityyppisten fosforireservien väliset määrälliset ja laadulliset erot voivat olla hyvin suuria. Kasvinravinteiden biologinen käyttökelpoisuus samoin kuin riski huuhtoutua maassa liikkuvan veden mukana määräytyy viime kädessä sitoutumislujuuden tai yhdisteiden liukoisuuden ja hajoamisherkkyyden mukaan. Alla olevassa luokittelussa fosforivarat on jaettu viiteen ryhmään lähinnä esiintymismuodon ja sitoutumistavan mukaan:
1) liukoinen fosfori maavedessä joko epäorgaanisessa tai orgaanisessa muodossa
2) hiukkaspinnoille sorptioreaktioilla sitoutuneet reservit
3) maan orgaanisen aineksen sisältämä fosfori
4) kemiallisina saostumina esiintyvä fosfori
5) rapautumattomassa kiviaineksessa oleva fosfori
Maassa tapahtuvat kemialliset ja biologiset prosessit muokkaavat kuitenkin jatkuvasti fosforireservejä. Fosfori voi siirtyä poolista toiseen, joskin eri poolien välisten reaktioiden nopeus voi vaihdella melkoisesti. Kemiallisten saostumien merkitystä maan fosforitaloudessa pidetään nykyisin varsin pienenä. Kaikki maassa tapahtuvat prosessit kuitenkin vaikuttavat enemmän tai vähemmän fosforin biologiseen käyttökelpoisuuteen. Alla olevassa kaaviossa on esitetty yksinkertaistettu luokitus, jossa fosforivarat on ryhmitelty biologisen käyttökelpoisuuden mukaan, jonka perusteella voidaan myös tehdä päätelmiä erityyppisten fosforireservien aiheuttamasta ympäristöriskistä. On kuitenkin huomattava, että myös eri pooleissa olevan fosforin käyttökelpoisuudessa voi olla sisäistä vaihtelua.
Tasapainon muo- --->
dostuminen
käy selville täältä:
http://www.farmit.net/farmit/fi/03_kasvinviljely/01_kan avauutiset/502_ravinnet.jsp
Lanta kyllä nykyisin käytetään hyväksi hyvinkin tarkasti, joten se ei huononna koko maatalouden ravinnetasetta kovinkaan paljoa. Tuontirehut ja fosfaatit näkyvät laskelmissa lannan sisältämän fosforin määrässä.
luonnonystävä tietää kuitenkin ravinteiden kulkeutumisesta enemän kuin paalinpörittäjän taloudesta
äläpä esittele arvioita määrästä ilman asianmukaista linkkiä!
Tuossa alla taitaa asiasta olla postaus, jossa niitä on selvietty linkin avulla.
Tai etsippä itse ne tuontimäärät.
pahemman kerran. Hänellä ei näytä olevan harmainta aavistustakaan, miten elintarvikeketju toimii. Hänen käsityksensä mukaan se on putki, jonka alkupäähän pannaan lannoitteet ja siemenet ja loppupäästä sitten tulee pihvi valmiina paistettuna lautasella vihannesten ja ruokajuoman kera. Koko matkan tuota putkea vahtii hänen tietojensa mukaan maajussi, koska ketään muita "syyllisiä" ravinteiden putken ulkopuolelle joutumiseen hän ei löydä.
eri asia kuin nämä kotoiset uskovaiset. Se on puhdas liikeyritys, jonka ainoa tehtävä on tahkota omistajilleen rahaa. Mitä näyttävämpiä operaatioita, sen enemmän rahaa kirstuun kilahtaa. Varmaankin myös firmat rahoittavat kilpailijoita vastaan suunniteltuja operaatioita. Viherpiipertäjät ovat sille uskonsotureita, samanlaisia miinanpolkijoita kuin poikaset ajatollahin armeijassa.
..olla samaa mieltä "Faktan" kanssa. Todistelu, johon nojautuvat argumentit hylättiin neuvostoliiton virallisesti kukistuessa, elävät -ikävä kyllä- ja valitettavasti suomalaisessa maataloudessa sitkeästi. Eli ei voi edes väitellä.
Argumentteja ei tarvitse perustella tiedon avulla vaan riittää kun vain kirjoittaa vakuuttavasti mitä mieleen tulee? miksi tutkijat laittavat lähteensä esille? siksi että niille syntyy luotettavuutta.
Toivottavasti ymmärsin väärin, ajattele miten käy lujuusopin laskujen kanssa kun niiden ei tarvitse perustua oikeisiin lukemiin vaan siihen mitä mieleen sattuu, tämä näin kärjistäen sanottuna.
Toinen uskoo uskoon, toinen tieteeseen ja niinpä uskon myötä tulee mitä kummallisimpia ilmiöitä.
maatalouden kehitystä nykypäivään lienee parasta tarkastella vain politiikan näkökulmasta. Politiikassa on se kiitollinen piirre, että kokonaisvaikutusta saa analysoida eri etu-näkökulmista varsin itsekkäästi. Saa tietoisesti korostaa ja kysenalaistaa ristiriitaisuuksia. Maatalous tuottaa aidosti yhteiskunnallisia ristiriitoja. Sitä saa ja pitää itsekkäästi hyvällä omallatunnolla myös arvostella. Ollaan varsin kaukana tieteellisen väittelyn tarpeesta. Tarvitaanko sitä edes maataloudesta? Nollatutkimusta siltä saralta on jo aivan riittävästi.
luvut on esillä, 10-0....
Suomeen tuotiin viime vuonna 2 miljoonaa kiloa Brasilian pampalla tuotettua naudanlihaa. Määrä lisääntyy jatkossa, kun nyt loppuu lannanlevitystuet, jalostusnautojen investointituet ja tämän vuoden jälkeen myös kansallinen 141-tuki. Onko kehityssuunta oikea? Nuo sademetsistä raivatut ympärivuoden vihreänä pysyvät laidunmaat ovat varmaan luonnonystävälle unelmamalli lihantuotannolle verrattuna pohjolan karuun ja pimeään talveen ja maailma pelastuu vai pelastuuko?
mutta otetaanpa vaikka tuo lannoitemäärä minkä sanot Suomessa myytävän: "Suomeen myydään lannoitteita 895000 tonnia vuodessa."
miltä vuodelta tuo lukema on? 1990?
Kysyn sitä sen vuoksi koska myynti määrä vuonna 2004 oli 721 miljoona kiloa (finfood) ja kehitys lannoitteiden myyntimäärien suhteen on ollut paremminkin laskeva kuin nouseva.
Eli laskelmasi perustuvat täysin vanhentuneille tiedoille ja kuitenkin julistat väitteesi perustuvan faktan olevasi oikeassa,:)
Samoin sama sivusto kertoo että elintarvikkeiden tuonnista ja viennistä että vienti on tuontia suurempaa.
eli väittämäsi:
"Suomeen tuodaan enemän ruokaa ja rehua sekä niiden raaka-aineita kuin täältä viedään."
Perustuu muulle kuin tiedolle ja sen huomaa siitä että lähdettä tiedolle ei ole laitettu väitteen tueksi.
"Maatalouteen hankitaan rehuissa epäorgaanista fosforia ja fosforia tuontiviljan mukana lähes 8kt."
missä on huomioitu viljan vienti, ei missään, vai oletatko että Suomesta ei viedä viljaa lainkaan ulos :)
Ja sitten tämä:
"Suomalaisen fosforintarve on 600g vuodessa, josta suurin osa tulee tuontiruuasta, kalasta, riistasta ja alle puolet suomalaisesta maataloustuotteesta ja on määrältään noin 1kt"
ensinnäkin tarve on aivan väärin jopa sinun jossakin muualla antamasi oma linkkisi kumoaa sen.
Ja mihin perustuu että suomalainen saa suurimman osan fosforistaan tuontiruuasta?
vaikka sinun oma linkkisi kertoo että suurin osa fosforista tulee maitovalmisteista lihasta ja kananmunista ja viljavalmisteista eli jos sinun väittämäsi pitäisi paikkansa pitäisi joka toisen maitopurkin tulla ulkomailta.
"Sen lisäksi tuntematon määrä maatalouden ulkopuolisia orgaanisia ravinteita."
Tuntemattomia? :)
"Maatalouteen hankitaan väkilannoitteissa yli 20kt fosforia vuosittain."
Mihin tuokin oikein perustuu?
Sillä jos kerrotaan peltopinta-alalla sinne laitettu fosfori määrä (9 kg/ha finfood) saadaan lukemaksi noin 19kt.
En sinuna paljon tuulettaisi, sillä lukuja on helppo kirjoittaa ilmoille mutta ne pitäisi myös kyetä jotenkin todentamaan.
Eipä tainnut sinulle jäädä noista faktoista mitään jäljelle.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000713&posting=22000000026952951
no unohdetaan totuus ja jatketaan Sinun Faktoillasi (SF). Suomessa siis käytetään keinolannoitteiden mukana fosofria 19kt vuodessa. Sen lisäksi fosforia ei tule lainkaan maatalouden ulkopuoleta kiertoon. Myöskään orgaanisia lannoiteita ei käytetä, eikä turkistarhoilta oteta viljelykäyttöön lainkaan fosforipitoista lannoitetta. Ainoastaan tuo 19kt fosofria lisätään kiertoon vuosittain.
Suomalaisen fosforin tarve on 200g vuodessa ja kulutus 600g vuodessa. Suomalaiset kuluttavat ruuassaan 3milj. kiloa fosforia. Tämä kaikki tulee kotimaisesta maataloudesta, sillä suomessa ei syödä lainkaan kalaa, eikä tuontiruokaa. Tästä 3milj. kilosta yhdyskunnat päästävät 5% suoraan vesiin ja loput 95% 2,85milj kiloa aiheuttavat potentiaalisen vesitökuormituksen kestämättömän sijoittamisen kautta.
Maataloudesta on todettu vesistöihin pääsevän 2,6 milj kiloa fosforia.
Jäljelle jäävät 13,4milj kiloa fosforia viedään viljana (3,9 milj tonnia) johonkin ulkomaahan sillä suomesta on kehittynyt merkittävä leipäviljan viejämaa maailmankaupassa(SF).
Näin ollen matalouden kierrossa oleva fosofrimäärä ei lisäänny eikä siten aiheuta potentiaalisesti kasvavaa vesistökuormitusta(SF).
sillä tiedossa on että 80% maamme viljelyalasta on rehun tuotannossa ja kun huomioidaan rehusta muodostuva lanta, sekä rehun lisäaineet ja 9kg/ha oleva keinolannoite määrä, niin vuosittain suomen peltoihin levitettävä fosforimäärä on yli 30kg/ha.............!!!!!!!!!!!!!!!!
"no unohdetaan totuus"
kirjoitin lähteen mistä tiedot on saatu mitä sinä et tee ja kuitenkin uskallat kertoa puhuvasi totta kun olet tutkittuun tietoon ja julkaisuihin perustanut sen.
En voi muuta kuin nauraa, tuolle sinun tavallesi kirjoittaa totuuksia, lukuja ilman että ne on edes kerrottu mistä ne ovat. Esim. myytävän lannoite myyntimäärästä et edes nyt viitsinyt kertoa miltä vuodelta se on, mikset koska se taitaa olla lähes 20 vuotta vanha fakta jolle perustat nykytilanteen.
Ilmeisesti et myöskään osaa lukea,missä hitossa olen sanonut ettei täällä syödä kalaa?
Sinä olet tosin sanonut että puolet fosforista mitä ihminen saa tulee tuonti elintarvikkeista vaikka suurimmat lähteet ovat aivan muu kuin kala. Eli jotta väittämäsi pitäisi edes himan tuossa kohtaa paikkansa pitäisi ulkomaisen ruuan osuus olla puolet siitä mitä täällä syödään
"Jäljelle jäävät 13,4milj kiloa fosforia viedään viljana (3,9 milj tonnia) johonkin ulkomaahan sillä suomesta on kehittynyt merkittävä leipäviljan viejämaa maailmankaupassa(SF)"
Missä noin sanoin? Kerroin vain että laskelmasi ei ole mitenkään huomioinut täältä pois vietävää viljaa vain tänne tuotavan.
Kuka ensinnäkään on puhunut leipäviljasta, vai oletatko ettei missään muussa viljassa ole fosforia?
Huomaan että sinulla ei ole omille luvuillesi mitään faktaa sillä viimeistään nyt sinä olisit voinut niitä puolustaa, mutta kävitkin sanomaan vain että Finfoodin luvut eivät pidä paikkaansa.
Myönnä pois että laskelmasi ovat vähän mitä sattuvat.
"Näin ollen matalouden kierrossa oleva fosofrimäärä ei lisäänny eikä siten aiheuta potentiaalisesti kasvavaa vesistökuormitusta(SF)"
niin, missä noin sanoin? En missään.
Puhuttiin vain sinun luvuistasi jotka eivät kestä tarkempaa tarkastelua, sillä niillä ei tahdo oikein löytyä faktaa tuekseen, koska et niitä sen paremmin perustele, kuin että ne ovat totta ja Finfoodin luvut ovat sinunfaktaa.
Sori vaan mutta ei sinua ole uskominen enää tämän jälkeen. Eikä tuo jälkimmäinen kommenttisi paranna yhtään sinun asemaasi, pelkkää lukujen heittämistä ilman että ne perustuisivat johonkin tietoon paitsi sinun faktaa, sillä onhan se sinun mielestäsi enemmän oikeassa kuin finfoodin tiedot.
jos suomessa käytettäisiin keinolannoitteita 9kg/ha, niin lantaa ei saisi levittää lainkaan. Mutta kun 80% sadosta menee rehuksi ja siitä edelleen 80% lannaksi siis kaksi kolmasosaa sadosta päätyy suoraan lannaksi. Ja siitäkin kolmasosasta joka päätyy teollisuuteen merkittävä osa päätyy rehuksi. Sen lisäksi 85% valkuaisrehusta on tuonti tavaraa ja mikä on kivennäisten ja rehufosfaattien osuus??
Eli ei voi mitenkään olla mahdollista että säkkifosforia käytettäsiin 9kg/ha keskimäärin. Teoriassakin se voi olla korkeintaan 1-2kg/ha keskimäärin, muuten menee arvot punaiselle...
Joten ns. luonnonystävän väiteet lannoitteiden myyntiluvuista voi unohtaa!
takerrut fosforin kulutuksen ja tarpeen eri lähteistä saatujen lukuarvojen eroihin. Oli suomalaisen maataloustuoteen osuus fosforin kulutuksesta sitten 1 tai 3 tai vaikka 5 kt vuodessa, lähteestä riippuen, ei sillä ole kokonaisuuden kannalta suurtakaan merkitystä, kuten ei silläkään onko peltoviljelyssä käytettävän kainolannoitefosforin määrä 2003 ollut 20,2 kt ja 2004 alle 20kt.
fosforilisä ilman rehujen ja tuonti raaka-aineiden osuutta on 20kt ja tuotteiden sisältämä osuus maksimissaan 5kt, joten kyllä tästäkin voi päätellä ravinteiden käytön olevan tehotonta. Ja jokainen ajatteluun kykenevä tajuaa todellisuuden olevan vieläkin synkempää.
tuntuu siltä että ensin sitä pyydetään todistamaan luvut vääriksi ja sitten kun sen tekee ruvetaan puhumaan että et ymmärrä kokonaisuuksia.
Siis mitä kokonaisuuksia jos koko ajatus on pystytetty luvuille joiden alkuperää ei viitsitä edes kertoa.
En ole puuttunut siihen on ko ravinteiden käyttö tehokasta vaiko tehotonta olen vain näyttänyt toteen että esim. sinun ilmoittama lannoitemäärä ei kestä tarkempaa tarkastelua, kestää muut luvut voi olla että ei kestä. Sillä eihän niille ole annettu edes tieto pohjaa.
lähes 200 miljoona ero on merkittävä?
Jospa tämä Suomen kansa opetettaisiin kasvissyöjiksi, ja ylijäämä tuotanto laitettaisiin bioenergiaksi "pellolta polttouuniin" periaatteella, niin silloinhan koko ongelma olisi hoidettu.
Suomesta viedään paljon maataloustuotteita ulkomaille. Ei niinkään leipäviljaa, vaan rehuviljaa, mallasta, lihaa, maitojalosteita, non-food tuotteita (tärkkelys) jne.
siinä olis ratkaisu, lihan ja maidon kulutusta pitäisi vähentää, samalla häviäisi monta muutakin ongelmaa.
totta ja todellista, linkitettyä faktaa, ikävä kyllä.
lannoitteissa rehuissa ja rehujen raaka-aineissa tuodaan enempi fosforia kuin tuotteissa viedään. Fakta.
???? Laske vain Suomeen tuotujen ja vietyjen tuotteiden fosforipitoisuudet! Erittäin yksinkertaista!
tuodut lannoitteet näkyvät jo tuossa esim. finfoodin sivuilta löytyvässä tilastossa.
Ei kai niitä nyt ruveta laskemaan kahteen kertaan?
kertoi että hevostalouden fosfori kuormitus on jo suurempi kuin turkistalouden ja kasvaa yhä.
Ehdotuksia mitä tuolle kasvavalle ongelmalle pitäisi tehdä eihän se voi olla oikein jos muut vähentävät niin toiset lisäävät samaan aikaan kuormitusta.
Tiedän että olet ilmaisut kantasi että se on niin marginaalinen ettei siitä pidä eikä saisi välittää, ei edes keskustella.
Anteeksi vain mutta silloin syytely yhtä ryhmää joka pyrkii vähentämään päästöjä tuntuu oudolta kun toinen saa samaan aikaan vapaasti ilman kritiikkiä lisätä ;>
tietosi ovat niin hataralla pohjalla, ettei kannata höyrytä hevosista.
Mielenkiinnosta etsin tuon hevosten määrän.
Hevosia on yllättävän paljon, reilu 66 000, verrattuna vaikka lehmiin vajaa 300 000.
http://www.mmmtike.fi/fi/index/tiedotteet/2007/070529_nautojenmaara_jatkaa_laskuaan.html
Ihan vaan mielenkiinnostä Luonnonystävä, Paalinpyörittäjä kysyi sinulta siitä brasilialaisen lihan tuottamisesta ja tuotantotavoista ja Suomeen tuonnista, minkälaisia ajatuksia se sinussa herättää?
Lihankulutusta tuskin vähennetään, niin pelkkä toiveen esittäminen semmoista ei ole "reaalipolitiikkaa". Itse taidan kanssa lopettaa sonninkasvatuksen.
Mutta noissa L:n laskelmissa maataloustuotteiden vientiä ei noteerattu lainkaan, samoin ei lannoitteiden vientiä, samoin ei jalostavan teollisuuden kautta tapahtuvaa poistumaa, ei bioenergiaksi menevää osuutta jne. Vaikka näistä kotimaisista elintarviketeollisuuden sivutuotteista osa palautuu maatalouteen mm. rehuina, niin ei kuitenkaan kaikki.
alan tutkija ei tiedä mitään ja kaiken lisäksi hänen tietonsa on hataralla pohjalla. Ja mille sen perustelit et yhtikäs mihinkään vain sinun omaan faktaasi perustuen.
Selvä, sitten samaa periaatetta käyttäen kaikki tutkimukset BERASia myöten voidaan tuolla logiikalla kumota, eihän ne tutkijat mitään tiedä, kun niiden tiedot ovat niin hataralla pohjalla ;>
Lihan ja maidon kulutusta pitäisi vähentää esimerkiksi haittaveroin kehittyneissä maissa, sillä lihan ja maidon tuottaminen on ympäristölle erittäin haitallista kaikkialla maailmassa. Lihantuotanto on suurin yksittäinen ilamsto-ongelma ja maatalous kokonaisuutenaan pahin vesistöjen pilaaja ainakin suomessa.
Hevos: ensinnäkin hevonen on hyötyeläin, se työllistää paljon ihmisä, hevostoiminta on merkittävä elinkeino ja lisäarvontuottaja. Täällä palstoilla on hölisty hevosveroista ja hevosten liikennevakuutuksista, hevosten maataloustukien perusteettomuudesta, hevosjärjestöjen tukien ja pelietuoikeuksien epäoikeudenmukaisuudesta... voivoi on nimittäin niin että elämme demokratiassa ja hevosten merkitys ja kokonaishyödyllisyys on havaittu päättäjiemme toimesta ja elämmä sen mukaan piste
olet huono häviäjä
Lannoitteiden vienti ei ole maataloustuotantoa, eikä vaikuta suomalaisen maatalouden ravinnetaseeseen kuten lannoitteiden tuonti.
Jalostavan teollisuuden kautta tapahtuu poistumaa joka näkyy yhdyskuntien jateollisuuden yhteenlasketussa kuormituksessa 4,2kt(syke).
Maataloustuotteita menee toki bioenergiaksi, jossa jäljelle jää fosfori.
mutta itse sinä sanoit että tutkija Saarijärvellä on hatarat tiedot asiasta vaikka on fosforin valumista tehnyt useita tutkimuksia.
Voisit vaikka katsoa ketä/keiden tutkimuksia on Berasissa käytetty, niin silloin huomaat asia yhteyden, ketä teilasit tietämättömäksi.
Ja sinähän et edes halua keskustella hevosasiasta vaikka samaan aikaan huutelet ilmoille mihin katoaa xx määrä fosforia ja yhden käyttäjä ryhmän rajaat jo kättelyssä pois.
Onko voittaja se joka sanoo toisen tiedot hataraksi ilman perusteluja ja vielä en halua keskustella siitä asiasta.
No olkoon sitten niin jos haluat
???
Ei ihme että objektiivinen tarkastelu sinulta puuttuu kun asenne on tuo, lehmä paha, hevonen hyvä.
Se vain että lehmän paska menee pellolle hevosen paska kaatopaikalle, se sitä ekosysteemin ylläpidosta
Tuollaisia väitteitä ei usko kukaan. Jos suomessa käytettäisiin 9kg/ha fosforia apulantana, niin koko karjanlanta jäisi levittämättä vuosittain.... kaikkea sitä "viisaat" viitsivätkin julkisesti kirjoitella!
niin mikä lisäarvo? Raviko vai laukka? Sonta? Vaaratilanteet liikenteessä? Toto luukulla avustusraha kiertää taskusta taskuun ilman lisäarvoa, ja pelituptto menee "hevosurheilun kehittämiseen", kun muut valtion rahapelimonopolia toteuttavat yhtiöt RAY ja veikkaus tilittävät pelituotot hyväntekeväisyyteen kuten esim veteraaneille, junioritoimintaan yms.
Hmmm.... ei varsinaiseen kysymykseen vieläkään vastausta? Ympäripyöreää muualta ulkoaopetettua "viherpiipertäjien mantraa", vaikka juuri edellisessä viestissä kerroin, ettei tuommoinen vastaus oikein kelpaa.
Onko siis brasilialasien lihan tuotanto ja kuljettaminen tänne luonnon kannalta kokonaisuudeltaan parempi ratkaisu kuin kotimainen tuotanto? Ja millä perusteilla?
Mutta tämä väite:
"Lihantuotanto on suurin yksittäinen ilamsto-ongelma"
vaatisi hieman perusteluita. tai suorastaan aika paljon! Kyllä kai esim. teollisuuden ja liikenteen aiheuttamat ongelmat lienevät kuitenkin suurempia?
Tietysti vienti, tuonti ja kotimainen valmistus pitää huomioida ravinnetaseissa, jos kerran taseraja vedetään maan rajoja pitkin kuten olet tehnyt. Taselaskennassa jätetään valikoiden toiseen suuntaan meneviä virtoja huomiotta, voi voi...
Tietenkin lähiruokaa pitää suosia, mutta järjen käyttö on sallittua siten että inariin on järkevämpää tuoda banaanit kuin kasvattaa paikalla. Yleensäkin lihankulutusta pitäisi vähentää kaikkialla maailmassa. Karjatalous tuottaa kaksinkertaisen määrän hiilidioksida liikenteeseen verrattuna ja on ylivoimaisesti suurin ilmastonmuutoksen nopeuttaja.
http://takku.rbgi.net/article.php/20060703192412916
haista home.
luvut esiin!!-hyypiön linkittämää faktaa finfoodin sivuilta.
pystyn kuitenkin näkemään asiat objektiivisesti ja erottelemaan kokonaisuudesta relevantit yksityiskohdat.
tuli tieto 9kg/ha ei 30 kg/ha kuten näkyy se kolmekymmentä kiloa jota tuolla ylempänä esität en tiedä mistä se on peräisin
http://www.finfood.fi/finfood/ff.nsf/1/1C6EB0E14D8C0EC7C225705200293373?opendocument&lng=Suomi&sh=Kaikille&cat1=Tietoa ruuasta&cat2=Tilastotietoa
Eipä muuta tällä erää paitsi että en ole luvut esiin kaveri, onko soveliasta nimitellä toista henkilöä?
Sillä heinät ovat kuivia.
Riisiviljelmiltä tulee runsaastimetaania, mutta niinpä vain syöt riisiä suurella innolla.
Miten muuten ajattelit hyödyntää ne alueet, joilla ei kyetä viljelemään ihmisille ravinnoksi kelpaavia kasveja. Lisäksi erityisesti kehitysmaiden maataloudelle on tärkeää kyetä siirtää ravinteita lannan muodossa niille alueilla, joilla ravintokasvien viljely onnistuu.
löytyi yllä olecasta kuten tää
http://takku.rbgi.net/article.php?story=20051118210545442
pätee suomeenkin aika hyvin paitsi että suomessa taitaa energiaa kulua vieläkin enemän suhteessa tuotantoon.
vaikka olisi kui linkitetty on ihan täysi mahdottomuus tuo väite 9kg/ha fosforia apulantana. Vasemmistolaisten laskelmia.
huono häviäjä.
vaikuta luotettavilta noi linkkis...
voin itse valita mitkä asiat koen tärkeäksi, mistä keskustelen ja mitä asioita on mielestäni syytä pitää tapetilla. Hevosmäärä ei todellakaan ole liian suuri vielä, hevosia on ollut suomessa kymmenkertainenkin määrä nykyiseen verrattuna. Tottakai tulen tyrmäämään FAKTALLA jos täällä esitetään perusteettomia väitteitä hevostaloudesta.
se nyt vaan on niin, usko pois vaan. 9kg/ha fosforia säkistä.
maataloustuotannon kannalta olen tasetta tarkastellut.
melko mykistävää FAKTAA
Mielenkiintoista tekstiä
Voihan sen noinkin asian ajatella, ruuan tuotannon vaatima fossiilisten polttoaineiden kulutus on varmasti kasvanut teollistumista edeltävistä ajoista moninkertaiseksi. Ennen ruoka tuotettiin lihasvoimalla viitakkeella niittämällä ja hevosten toimesta. Kaipa ne niittomiehet ja hevoset sai enemmän ruokaa aikaseks, kuin mitä söivät. Olisivat kai muuten kuolleet siinä touhutessaan nälkään.
Mitä sitten? Mikä olis se ekologinen vaihtoehto?
No, toki mielelläni näkisin nämä simpsakat ekoanargistitytöt bikineissään pellolla heinää korjaamassa, mutta ei taida ruokapalkalla kiinnostaa..eikös se sillon suurin osa ihmisten ajasta mennytkin ruuan tuotantoon.
On taas tehty tiedettä...heh..
Samoin vois verrata sitä miten tiedonvälitys on noista vanhoista ajoista vähintäänkin miljoonakertaistanut fossiilisten polttoaineiden kulutuksen. Ennen riitti kun ihmiset ravasivat toisilleen juoruamassa lihasenergialla, sitten alkovat mokomat polkupyöriä tekemään, mopoja, autoja, puhelimia..
Nyt pitää olla kännykät kaikkine verkkoineen, tietokoneet laajakaistoinen..
Siinä on hurahtanut miljardeja litroja öljyä tuohon kaapelointiin ja tietokoneiden ja kännyköiden valmistukseen...pelkän tiedonvälityksen vuoksi! Kannattaa miettiä kun seuraavan kerran konetta naputtelee ja kännykkään vastaa, että jos lähtiskin sitä maailmaa parantamaan kaverin luo jalkaisin...pelastuis pieni pala tätä maailmaa. Pitäis itsekin tehdä niin kuin saarnaa :-)
"Esimerkiksi pieni polttomoottori voi muuntaa yhdessä bensalitrassa olevat kymmenisen tuhatta kilokaloria reiluksi kahdeksi kilowattitunniksi. Se vastaa yhden ihmisen lähes viikon työpanosta"
Laske siitä palkka itselles jos lihasvoimalla tehtäisiin kaikki ruoka, kuten näiden endosommaatista utopiaa halajavien ekoanarkistien haave lienee.
Puutarhat omassa pihassa ja suoraan kädestä suuhun. Turvekattomontussa asuttais, kun muuhun ei olis aikaa eikä varaa kuin ruokaan.
Esimerkkejä löytyy kehitysmaista, mutta onko se tosiaan teidän tavoitetila?
Fossiilisten polttoaineiden käyttö vaihtuu johonkin toiseen sitten kun se toinen on edullisempaa...ei siinä sen kummempaa ihmettä ole!
Jotenkin huvittaa, että maatalous on tässä taas se syntipukki, joka tuhoaa maailman kaikki fossiiliset varat ja ilmaston.
Onhan Intiassa ja Kiinassa molemmissa n. miljardi ihnmistä ja siellä nämä lihasvoimasuhteet lienee ihannetilassa ruuan tuotannossa?
Käsityöna tehdään kaikki.
Siitä huolimatta fossiilisten polttoaineiden kulutus kasvaa räjähdysmäisesti.
Ruuantuotantoko siellä sitä kulutusta kasvattaa?
Eiköhän teollistuminen, autoistuminen, elintason nousu ja muut ruuantuotannosta riippumattomat seikat!
Mutta siihen uskon, että noilla peltoviljelyyn perustuvilla biopolttoaineilla on niin huono hyötysuhde, että hyvä jos saman verran saa sieltä ulos, mitä tuotantoon ja koko ketjun kuljetuksiin menee. Hölmöläisten hommaa koko bioetanoli, ellei sitä tehdä jostain jätteestä.
Pitkään on jo pohdittu suomen järvien huonoa tilaa ja järvien pohjassa lojuvassa sedimentissä olevan fosforin alkuperää... että mistä sinne tuli ja miten sen sais siellä pysymään, ettei rehevöitä vesistöjä ja aiheuta leväongelmaa.
Nythän hokasin tuon FAKTASI perusteella.
Jos suomessa on todella joskus ollut 660 000 hevosta, kuten kerrot, niin nehän on paskallaan pilanneet kaikki vesistöt aikanaan.
Helvetinmoinen paskavuori, jokainen hevonen kun tekee 10 kg päivässä, se on ollut 6,6 miljoonaa kiloa päivässä 2 409 000 000 kiloa vuodessa.
Jos siitä on fosforia ollut vaikka 1/10, niin eipä ihme että sitä vieläkin järvissä riittää, kun hevosten valtakausi taisi olla n. sata vuotta..
Löyty onneks syylliset. 1/10 varmaan kävi vielä suoraan järveen tekemässä tekosensa, uimisesta kun tykkäävät.
Nyt voidaankin alkaa syynäämään noita hevosten pitäjiä, mihin ne paskansa laittaa ja huolehtiiko ne siitä, että järviuinnin aikana hevosen paskaa ei pääse suoraan järveen. Pitääkin saada tuolle toiminnalle joku tarkastajajärjestelmä ja niille vielä tarkastajat, sekä kovat sanktiot.
Onneks keksivät aikanaan traktorin ja tajusivat tappaa noin haitalliset eläimet...Suomen luonto on alkanut jo toipumaan. Harmi että niitä sen verran jäi siemeneksi, että uhka on taas realisoitumassa uudestaan.
Ajattelin antaa asian olla, mutta laitetaan nyt kuitenkin muutama huomio ja lainaus.
Ilmaston muutos ja lämpeäminen on niin laaja ja monisäikeinen asia, että täysion varmoja faktoja lie aika hankala todistaa.
RE" Karjatalous tuottaa kaksinkertaisen määrän hiilidioksida liikenteeseen verrattuna ja on ylivoimaisesti suurin ilmastonmuutoksen nopeuttaja."
EI oikein tuolle väitteelle löydy äkkiä perusteita, mm täältä katselin:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kasvihuoneilmi%C3%B6 ja http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmaston_l%C3%A4mpeneminen
ja http://www.ilmasto.org/ sekä
http://www.tekniikkatalous.fi/doc.do?f_id=1180777
ja muitakin jatkolinkityksiä.
Lienevät hieman luotettavampia kuin "ekoanarkistinen mediaprojekti"...
Maassa merkittävimmät kasvihuonekaasut ovat vesihöyry, joka aiheuttaa noin 36–70 % kasvihuoneilmiöstä (pilviä lukuunottamatta); hiilidioksidi (CO2), joka aiheuttaa 9–26 %; metaani (CH4), joka aiheuttaa 4–9 %, sekä otsoni, joka aiheuttaa 3–7 %. Hiilidioksidipitoisuudet ilmakehässä ovat lisääntyneet 31 % ja metaanipitoisuudet 149 % esiteollisiin tasoihin nähden vuoden 1750 jälkeen
Hiilidioksipäästöjä tuottavat Suomessa eniten
http://www.ilmasto.org/media/ilmari/kalvosarja_ilmastonmuutoksesta_2006.pdf sivu 14
energiantuotanto 65 %
• teollisuuteen
• kotitalouksien sähkönkulutukseen
ja
lämmitykseen
• palvelusektorille
liikenne 18 %
• yksityisautoilu
• teollisuuden ja
kaupan
kuljetukset
• julkinen liikenne
maatalous 10 %
Lähde: Ilmastotavoite 2050
energiasektori
"Tärkein ihmisen tuottama kasvihuonekaasu on hiilidioksidi CO2. Erityisesti fossiilisten polttoaineiden polttaminen lisää tätä kaasua. Myös trooppisten metsien tuhoamisella, liikenteellä, teollisuudella ja talojen lämmittämisellä on osuutensa asiaan."
Energia ja (lento)liikenne ovat useissa kohdin mainittu pahimpina hiilidioksidipäästöjen lähteenä ja maatalous on mainittu "viimeisten joukossa"
Sinällään mielenkiintoinen on tuo lähde: ( luulisin, että täällä on numerot ja suhteet laskettu "paremmin oikein")
Eläinoikeusforum artikkeli + keskustelu http://www.oikeuttaelaimille.net/foorumi/lofiversion/index.php?t10350.html
"Kun mukaan lasketaan päästöt maankäytöstä ja maankäytön muutoksesta,
nautakarjasektori tuottaa 9 prosenttia kaikista ihmisen toiminnasta
aiheutuvista hiilidioksidipäästöistä."
"Kaikista ihmisten toimintaan liittyvistä
metaanipäästöistä karjan osuus on 37 prosenttia."
Ja "20 % ilmastonmuutoksesta johtuu ihmisen aiheuttamista metaanipäästöistä."
Eli karjatalouden metaanipäästöt aiheuttavat n 7 % ilmastomuutoksesta.
( tuossa lie oletettu, että vesihöyryn osuuteen ei ihminen voi vaikuttaa, ja jossain oli hiilidioksin osuudeksi ilmastonmuutoksesta laitettu 60%)
Ei karjan ja maatalouden osuutta voi ollenkaan sulkea kokonaan pois ilmastomuutoksesta, mutta tuskinpa se kuitenkaan ihan merkittävin on.
Kuten jo totesin, ilmastonmuutos asioista väittelevät alan tohtorit ja tutkijat, eikä "yksinkertaisia totuuksia" voine esittää. Eri intressiryhmillä tahtoo "olla oma lehmä ojassa". Muuttujia, syitä ja seurauksia on äärettömän paljon. Tärkeintä kaiten kuitenkin olisi, että "huoli kokonaisuudesta" tavoittaisi melko nopeasti päättäjät ja konkreettisiin muutoksiin asian parantamiseksi alettaisiin.
jolla tyrmäsit tutkijan väittämän
Suora lainaus
"tietosi ovat niin hataralla pohjalla, ettei kannata höyrytä hevosista."
Yhtään väitettä et ole hevostaloudesta faktalla tyrmännyt. olet vain todennut ettet halua keskustella, kuten nytkin.
Onko niissä jotain salattavaa luultavasti.
http://tripunix.mtt.fi/cgi-bin/thw/?${BASE}=arktui&${HTML}=docu&${SNHTML}=nosyn&${TRIPSHOW}=for=www&NR=219-03
http://www.hevostalli.net/tietolaari/tiimi/kysymys.php3?id=57
http://www.horsesport.fi/Krafft_mineraalit.htm
Kivoja linkkejä, joista huomaa myös sen seikan että hevospuolella käytetään paljon teollisia fosfaatteja, jotka laskit mukaan laskelmiisi ilman että olisit kohdentanut minne ne menee ja ihmettelet suureen ääneen että mihin sitä fosforia häviää, mutta löytyihän ne vihdoin ja viimein... talleista.
Anteeksi vain mutta jotenkin tuntuu että motiivisi fosforin etsintään eivät ole aivan puhtaat ja objektiiviset
"Alustavien arvioiden mukaan suomalaisen hevostalouden aiheuttama fosforikuormitus saattaa olla yhtä suuri kuin turkistalouden. Hevosalan tyypillisiä ympäristöön vaikuttavia ongelmia ovat lannan varastointiin ja loppusijoitukseen liittyvät hankaluudet, hevosten ulkoilualueilta ja hevosurheilualueilta tulevat ravinteet sekä hevosten käyttämien ulkoilualueiden, suorituspaikkojen, teiden ja maaston kuluminen ja kestävyys. Tutkimusalueilta kerättiin tiedot hevostoiminnoista ja mitattiin fosforipitoisuudet kuormitusta kuvaavista maanäytteistä. Hankeen ensimmäisenä aiheena tehtiin kirjallisuustutkimus ja aiempien aineistojen analysointia. Toisen vaiheen tuloksia käytettiin jatkosuunnitelman valmistelussa. Ko. ensimmäisen vaiheen tutkimuksessa keskityttiin maan helppoliukoiseen fosforin kuormituksen mittarina hevosten ulkoilualueilla."
http://tripunix.mtt.fi/cgi-bin/thw/?${BASE}=arktui&${HTML}=docu&${SNHTML}=nosyn&${TRIPSHOW}=for=www&NR=219-03
Tulokset tuosta tutkimuksesta kertovat täysin kuinka Objektiivinen olet ollut ja miten olet halunnut lakaista ongelmia maton alle ja kaataa ne vielä muiden kannettaviksi.
hyvää jussia kaikesta huolimatta
Hyvä niin, mutta kyllä tässä vähän vedätyksen makua on, kun kaikki ravinteet mitä maahan tuodaan lasketaan maatalouden piikkiin, mutta vastaavasti vientiä ei noteerata. Ainakin sellainen kuva on tullut viestiketjua lukiessa.