Kun olemme seurassa
jonkun muun
olemme silloinkin lähellä
toisiamme
Rakkaus välillämme haluaa
kulkea yhdessä
elämänteitä
Kumpiko meistä
olisi kateellinen
toistemme onnelle
niinkauan kuin olemme yhtä?
Niin valkea oli myös
kesäkuun yö
kaukana toisistamme
mutta kuitenkin liki
jonkun muun
olemme silloinkin lähellä
toisiamme
Rakkaus välillämme haluaa
kulkea yhdessä
elämänteitä
Kumpiko meistä
olisi kateellinen
toistemme onnelle
niinkauan kuin olemme yhtä?
Niin valkea oli myös
kesäkuun yö
kaukana toisistamme
mutta kuitenkin liki
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kesäkuun valkea yö kiehtoo tässä runossa minua,
ja siitä olisit saanut työstämällä kyllä aikaan
paljon enemmänkin, uskoisin.
Toisto olla lähellä, vaikka " olemmekin kaukana
toisistamme " hieman häiritsee.
Kerran sanottuna se sinänsä riittäisi runon
sisällä.
Tosin toistoakin voi käyttää tavallaan
mausteena, kuin kertaussäkeenä laulussa, mutta
jollain lailla se ei nyt vaan iskenyt minuun.
Mutta ajatus tässä runossa on herkkä, enkä
millään muotoa siis moiti.
Sinulla on vaan oikeasti eväitä, joita
käyttämällä olisit saanut tästä runosta herkästi
särkyvän taideteoksen.
itsekin ajatelleeksi että oli liikaa toistoa, ei
kuitenkaan tullut mieleeni miten tämän muotoilisin uudelleen, sen vuoksi se jäi tälläiseksi,
mutta kiitos Rellu kommentistasi joka oli tervetullut, ehkä joskus toiste onnistun paremmin,
mutta kuten kai arvaat tämäkin on suoraan ruudulle kirjoitettu
Näinhän se menee,
mielenkiintoinen
tarkastelukulma
rakkaudenpolusta
Olla kaukana mutta
niin lähellä on
nykyaikaa
parhaimmillaan
onnellista kesäpäivää
sinulle Liona! :)
Toivoo/-Kaukomieli-
kiva kun ehdit käydä palstalla pitkästä aikaa, niinhän se on että nykymaailma on kutistunut kaiken tekniikan myötävaikutuksella
Kaunista kesäpäivää myös sulle ja kiitos palautteestasi!
kun olemme yhdessä
ei kuohuva myrskykään
voi estää meitä kuulemasta
toistemme sanoja
ei tämän maailman sudetkaan
näe kahden rakastavaisten väliin
sillä eivät he kuule, meidän nauruamme
yhdessä ei sanoja
tarvitsisi
katseemme kertoisi
rakkaudesta välilämme
Kiitos vastauksestasi DBW!
Sinä olet sydämessäni ollut vierelläni vuosikausia. En ole kuvitellutkaan ketään muuta paikallesi. Rakkaus ei vain moiselle mietteelleä suo sijaa. Jäin vain liian tiiviisti osoittamaan mieltäni yhteydenpitämättömyyttä vastaan.
Ehkä voisin olla tästä rakkaudesta hieman kateellinen itsellenikin, jos olisin joku muu, mutta tämä kaipuun karmea ja kauan kestänyt kalseus on kyllä tasoittanut puntit sikäli, että voisin jo osata iloitakin aidosti omastakin puolestani tai ainakin hiljaa hyväksyä sen kauneuden ilman kaunautta. Koska olen minä, tunnen nöyryyttä omien hölmöilyjeni tähden ja iloitsen rakkaudestani, jaksaen hymyillä tässä karmeassa ikävässäkin. Sydämen hymyä ei sammuta mikään muu kuin vastarakkauden haihtuminen. Siksi sisimpäni hymyilee.
Rakastan Sua Nti K.
oli virheellistä kirjoittaa kateudesta, tarkoitin
runossani että kaksi toisiaan rakastavaa ihmistä antaa vastapuolen onnen mennä oman onnensa edelle
Kiitän palautteesta, Silmiis Katsoja
Kaunis kiitos runostas,
pidin varsinkin
"niin valkea oli myös
kesäkuun yö
kaukana toisistamme
mutta kuitenkin liki.
Mutta sen kateellisuuskohdan vastausrunossasselität, mitä tarkoitat, niin se on ok.
Rakkaudella Yölintu.
Niin tuohon halumaasi vastaukseen sanoisin hmm, että tuli tuo lause väärin muotoiltua, tarkoitus oli "heittää" ilmaan kysymys että voisiko sitä olla kateellinen toisensa onnelle tai/ja myös että rakastunut ihminen antaa toisen onnen mennä omansa edelle kuten jo Silmiis Katsojalle vastasin, itseasiasiassa tuo lause oli "työtapaturma" multa, pitää tästälähtien pyytää oikolukijaa apuun ennenkuin laitan tänne mitään.
Toivottavasti selveni jonkunverran ja toivotan samalla kaunista päivää sulle herättyessäsi/Liona
Jokin tässä runossasi kosketti - hyvin hellästi :)
Kiitos!
kiitos sulle vaikka en itse ollutkaan tyytyväinen tähän, huomasin tuon lauseen "Kumpiko meistä...." olevan harhaanjohtaja tai vaikeaksi tajuttava, en osannut muotoilla sitä miten sen tarkoitin