Miten pitäisi suhtautua vaikeuksiinsa elämässään? Ovat ne lähtökohtaisesti omia heikkouksia, itseaiheutettuja? Vai - onko taustalla lapsuuden kokemukset pelkoineen, alkoholistiperheessä koettuja?
Välillä menee ihan hyvin. Taustalla on kuitenkin tunne koko ajan, että jotain "erikoista" pitäisi saavuttaa. Tavallinen arki ei riitä. Sitten tulee retkahduksia alkoholin kanssa ja ongelmia koko perheelle. Niitä sitten käsittelee koko ajan yötä päivää monta viikkoa. Ei meinaa jaksaa eikä ymmärrä, miksi teki niin?! Asioita, joita ei voi järjellä selittää. Tietää, ettei terve ihminen tee niin. Olenkohan sitten sairas?
Mitä tässä tilanteessa pitäisi tehdä? Tämä kierre pitäisi saada loppumaan. Vielä, kun kaikki on periaatteessa hyvin, työ. perhe, asunto. Ettei vain menisi kaikki! Miksei voi tyytyä normaaliin arkirutiineihin, miksi ne tuntuvat joskus liian tympäiseviltä? En jaksa käsittää, ettei hyvä olo riitä, sitäkin on. Ja, sitten sen menee pilaamaan.
Välillä menee ihan hyvin. Taustalla on kuitenkin tunne koko ajan, että jotain "erikoista" pitäisi saavuttaa. Tavallinen arki ei riitä. Sitten tulee retkahduksia alkoholin kanssa ja ongelmia koko perheelle. Niitä sitten käsittelee koko ajan yötä päivää monta viikkoa. Ei meinaa jaksaa eikä ymmärrä, miksi teki niin?! Asioita, joita ei voi järjellä selittää. Tietää, ettei terve ihminen tee niin. Olenkohan sitten sairas?
Mitä tässä tilanteessa pitäisi tehdä? Tämä kierre pitäisi saada loppumaan. Vielä, kun kaikki on periaatteessa hyvin, työ. perhe, asunto. Ettei vain menisi kaikki! Miksei voi tyytyä normaaliin arkirutiineihin, miksi ne tuntuvat joskus liian tympäiseviltä? En jaksa käsittää, ettei hyvä olo riitä, sitäkin on. Ja, sitten sen menee pilaamaan.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.