kadonnut kesän huumassa?
Lueskelen päivittäin suomalaisia nettilehtiä
ja pahoilla mielin olen huomannut, että
kuolemaan johtaneita liikenne onnettomuuksia
tapahtuu tuhka tiheään.
Mihin suomalaisten ajotaito on kadonnut?
Onko ihmiset tulleet välinpitämättömiksi
omasta ja toistenkin turvallisuudesta?
Onko valvonnan puute syynä suuriin onnettomuuslukuihin?
Paljon kysymyksiä joihin en löydä
vastausta. Järkyttävää.
Lueskelen päivittäin suomalaisia nettilehtiä
ja pahoilla mielin olen huomannut, että
kuolemaan johtaneita liikenne onnettomuuksia
tapahtuu tuhka tiheään.
Mihin suomalaisten ajotaito on kadonnut?
Onko ihmiset tulleet välinpitämättömiksi
omasta ja toistenkin turvallisuudesta?
Onko valvonnan puute syynä suuriin onnettomuuslukuihin?
Paljon kysymyksiä joihin en löydä
vastausta. Järkyttävää.
Vastaukset 11
Vanhimmat
kai tässä ikäluokassa on jo vastuuta ja tietoa.
mutta kyllä niitä vanhojakin ajaa ojaan, kun vesipulloa ottavat, tai eväitä.
Se reuna on, 50 cm päässä, sinne kun menee, ei ole paluuta.
Toiseksi, pikkukolarit ovat ohi 5 minuutissa, se näkee vain kauempana olevista autoista,
eli,
moni ei tiedä kuinka paljon niitä sattuu.
Nyt pariin vuoteen en ole nähnyt, mutta ennen oli,
voi sanoa että joka viikko,
samassa risteyksessä jossa tien kävellen ylitän erilaisia lasinpalasia.
Mutta on tänä vuonnakin nähty viisi pikku kolhua,
yksi nykyaikaan harvinainenkin, oven aukaisu auton eteen.
Yleensä tulevat kaistan vaihdosta ja
liikennevaloissa ryömittäessä toisen perään.
vain nuoria?
Suomalainen liikennekulttuuri on ollut kautta aikojen, "minä ensin" tyyliin.
Euroopassa autolla kiertäessäni, olen saanut kokea sen "ole hyvä odotan", tyylin, liikenne luistaa.
Sitten voisit ottaa huomioon, myös alkoholin vaikutuksena ajavat, eikä kaikki ole todellakaan nuoria,
joten eihän tuomita määrättyä ryhmää?
"Sitten voisit ottaa huomioon, myös alkoholin vaikutuksena ajavat, eikä kaikki ole todellakaan nuoria,
joten eihän tuomita määrättyä ryhmää?"
Mistä olet viisautesi saanut, kun aivan eri tietoa puhut kuin tilastot.
Toivottavasti et ole tuollaisia lapsillesi kertonut,
etkä muitakaan aivan oman pään tuotoksia.
http://www.liikenneturva.fi/magazine/2-2005/12.php
olisi valmis syyllistämään erityisesti nuoria. Eiköhän kaikki
ikäluokat ole tilastoissa ikävällä tavalla esillä.
Mitä noihin uutisiin tulee, olen huomannut että
juuri ohituskolareissa ihmishenkien menetykset ovat suurimmat.
Luotetaanko liikaa omaan nopeuteen, ja onko
puuttuva arvioimiskyky syynä vakaviin
liikenneturmiin.
Alkoholi tai huumeet ratissa, ovatkin sitten
jo oma lukunsa.
edelliselle,(ehkä se olit sinä)jonka teksti ( mutta ne nuoret)antoi ymmärtää,
että nuoret ainoastaan kuolonkolareita aiheuttaa, muille sattuu pikkukolhuja ja ojassa käymisiä.
Tämän aamun lehti kertoi kuolonkolarista, kolme sai surmansa ja kolme sairaalaan,
kaikki keski ikäisiä mies henkilöitä, suoralla tieosuudella. Järkyttävä onnettomuus.
Muuten voin kertoa, kun kannoit huolta minun kasvatusmenetelmistäni, että lapseni ovat aikuisiässä,
ajokortin omistaneet vuosikausia, molemmat säilyneet, jopa parkkisakoilta, että silleen.
syyllistäminen on ruma sana, mutta kyllä , minäkin ”syyllistin”,
en silittänyt ennen lasteni päätä,
kuin koulut tuli valmiiksi ja työpaikka löytyi.
Taulukosta ymäsin
18 vuotiaita kuolee noin 6/100 000 ja
19 vuotiaita kuolee noin 6/100 000.
meidän ikäisi kuolee, 0,2/100 000
eli nuoria kuolee 30 kertaa enemmän kuin ”meitä, 55-64 ikäisiä.
.
Ajotaitoja pitäisi yhtä paljon harjoitella kuin koulussa kieliä,
tuomarin tai lääkärin taitoja, ym.
Ei kukaan ihminen ”siitä vaan” osaa yhtään mitään
kaikkea pitää harjoitella.
Soittajien ja laulajien pitää harjoitella jatkuvasti, ei riitä lavakeikat.
Moni pitää hyöksytävänä pienen kolhun 10 v välein,
eivät ole tietoisia, että 80 % ei koskaan autoaan.
Tunsin 87v papan, joka päivä ajeli, "kun oli niin huonot jalat" ja
kaukaa kotoisin, lapset 100 km päässä, eri suunnilla.
kertoi että aloitti autoilun 14 v rakennustyömaalla,
elämänsä oli taksina, sodassa autokuskina,
että on varmaan yli 3 000 000 km ajettu, eikä koskaan ole kolhinut.
Mutta tuli kolari, linja-auto ajoi perään,
kun pappa seisoi punaisissa liikennevaloissa.
liikenne opetuksessa ja tiedottamisessa syytä.
Kaikissa liikenne ohjelmissa mainitaa aina että pitää ajaa tiellä olevan nopeuden mukaan. Siis jos tien nopeus on 80 km on ajettava 80 km nopeutta.
Aikoinaan ajaessani ajokorttia. Sen aikaisessa oppaassa sanottiin, tien laidassa oleva nopeutta osoittava kilpi ilmoittaa SUURIMMAN sallitun nopeuden. Samaa painotti myös ajoopettaja. Tämä tapahtui vuona 1952.
Nykyisisn Tv:n ja radion liikenne ohjelmissa, korostetaa että pitää ajaa tien nopeutta.
Ymmärrykseni mukaan siis 80 km liikenne merkin mukaan ajettava kyseistä nopeutta. Ei missään tapauksessa alle 80 nopeutta. Muuten on tien tukkona, toisten kiusana.
Kaikesta huolimatta turvallista matkaa !
vuonna 1962 ylioppilasaineeni liikenneturvallisuudesta, kun viime tipassa hädissäni jouduin vaihtamaan otsikkoa. Muistaakseni painotin asennetta. Enpä silloin arvannut, että kohtalo puuttuisi tälläkin saralla elämääni. Mieheni kuoli syyttömänä, kun vastaantulija tuli päin. Ajan noin 45000 km vuodessa ja näen sellaisia tilanteita, että hirvittää. Keltaiset viivat eivät merkitse mitään, eivät myöskään sallitut nopeudet. Eniten ajan ykköstiellä. Kokemus sanoo, ettei siellä kannata lähteä muutamasta autosta ohi, koska ohiteltava on koko ajan ja harvoin tulee mahdollisuus, kun liikennettä on paljon. Siispä ajan virran nopeutta ja pidän hyvän välin edessäolevaan. Siihen yleensä tungetaan ja taas on pidennettävä väliä.
Tuo yllä nähty tilasto ikäryhmien kuolonkolareista puhuu vakuuttavaa kieltään.
Muitakin itsestä riippuvia tai riippumattomia syitä toki löytyy.
Autojen määrä teillä on lisääntynyt valtavasti (ehkä siitäkin löytyisi tieto, mutta olkoon). Sairauskohtaukset ja itsemurhat ovat (mutu) aika suuri syy kolareihin.
Itse olen huomannut ikääntymisen myötä puutteiden ilmaantuneen ajamiseeni. Huolimatta siitä, että lienen ajanut yli 1,5 miljoonaa km tähän mennessä, ei ajotaito enää kasva. Reaktiokykyni huononee ja havaintokyky hidastuu puhumattakaan jäykistyneestä niskasta ja kipeistä hartioista...
Olen yrittänyt opetella ajamaan maltillisemmin kuin nuorena, jolloin refleksit toimivat moitteettomasti. Olen aivopessyt itseäni: - Et ole enää nuori ja terve, naisparka, yritäpä skarpata. Pidän pausseja pitkillä ajomatkoilla entistä useammin, jne.
Nuorisoa kyllä voisi syyttää lisääntyvästä asennevammaisuudesta ja siihen pitäisi löytää keinot. Ylikorostunut itsevarmuus lisänä, tuottaa holtitonta liikennekäyttäytymistä.
hengenvaarallista kulkea kävellen, sen olen tässä nyt todennut. Kuljen kävelytien oikeaa laitaa ja takaa tulee mopolla joku lähes kyynärpäätäni hipoen, nuorella kaverilla ehkä liikaa virityksiä mopossa.
Minä pääsin säikähdyksellä tällä kertaa. Sitten tulee pyöräilijä, sama juttu. Ojaanko minun pitää hypätä että saisin kävellä rauhassa?
En todellakaan kovin paljoa uskalla kävellä näillä kävelyteillä, on se liikenne niin vauhdikasta.