tuolla alenmpana vauvauutisista. Meinaatteko todella että joku menee exän kiusaksi tekemään lapsia?? Aivan uskomatonta tekstiä exiltä, huh, huh!! Oikeesti, oletteko vieläkin noin katkeria? Eihän katkeruus johda mihinkään, koska olette ajatelleen aloittaa OMAN elämän?
Uskomatonta tekstiä exiltä
juulia*
181688
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
mt-tapauksen hämätä, hänet kannattaa sivuuttaa vähin äänin. Ikävä esimerkki mielenterveyspalvelujemme alasajosta eikä millään tavalla edusta normaalia eksää.
siis eikö nämä exät sen vertaa näe että ovat itsekkin äitejä, miksi hemmetissä ees kehtaa ajatella että joku tosiaan tekee lapsen exän kiusaksi!!
uskomatonta!! me teimme mieheni kanssa lapsen,koska halusimme molemmat, ja lapsi on mulle rakkain maailmassa, en siksi tehnyt vauvaa jotta ärsyttäisin sillä exää, tai kiusaisin etälasta,voisko nää exät ruveta ajtteleen että ex miehellä on muutakin kun se ex vaimo ja ne edel.liiton lapset, kun uutta rakentaa ja tottakai siinä on paikka ja tilaa niille ex liiton lapsillekin, mutta exää varmaan ei tartte enään miellyttää ja elellä sen mukaan miten exälle sattuu mikäkin sopimaan.
niinku sekin tuolla jossain ketjussa, että lapset ei saa tavata isin uutta puolisoa kun ei täytä ex puolison kritereeitä..uskomatonta!!!
Mieheni ex pompottaa ja kiusaa miestäni lasten kautta vielä 10v eron jälkeenkin. Hänkin kyllä on tollanen mielenterveystapaus ja samalla lapset sitten on otettu laajennetun lastensuojeluntukitoimien piiriin niin iskällä ei ole mitään mahkuja auttaa lapsia vaikka tahtoa löytyy. Ex ei luovu kiusan sekä rahan takia lapsista.
tismalleen sama vamma. Eli exän edesottamukset ja aikeet!!! Mutta mikä tuo "laajenettu...." oikein on? Olisitko ystävällinen ja viitsistkö kertoa lähemmin...
Voimia ja iloa :)
suurta vihaa, jos joku nainen vie heiltä isän, ja tekee heidän isälle lapsen, jonka kanssa vietttää enenmmän aikaa kuin heidän. Eikä isä vielä olisi kiinnostunut maksamaankaan heidän elämää.
Kyllä siinä pistää vihaksi myös ex vaimon, jos tehdään uusia kakaroita, eikä edellisiäkään lapsia pysty elättämään.
Tosiasia on että tulipa se ero millä tavalla tahansa, ei kukaan lähde elatusvankeuteen lastensa luota yhtään kenenkään matkaan, jos liitossa on oikeasti jotain korjattavissa.
Tai jos lähtee, niin varmasti lähtee taas seuraavastakin, ja taas seuraavastakin ja taas seuraavastakin suhteestaan. Sellaistako miestä sitten joku vielä vihaisena haikailee "pahalta valloittajanaiselta" takaisin? Anna olla...
Kysymys kuuluu, kuinka kauan kannattaa elää vihalla, kun on valinnut lastensa isäksi miehen, joka ei pystynyt eikä yhäkään pysty (mahd. taloudellisesti jne.) vastaamaan niihin odotuksiin, joita omassa mielessään on toiselle asettanut.
Pettymys mikä pettymys, paska homma, mutta jäihän jotain hyvää -lapset. Niitä tuskin kukaan kuitenkaan katuu. Se mitä toinen tekee, ei ole taas toisen vallassa, miksi siitä sitten jatkaa ja jatkaa ja jatkaa vihanpitoa?
Jos se isä, joka sinulle on ollut niin suuri pettymys, pystyy edes jotakin hyvää lapsilleen antamaan (enkä tarkoita juuri taloudellista hyvää), niin lasten takia hänen on se annettava tehdä. Muuten kaivat maata lastesi jalkojen alta.
Paskan hailee, mitä se äijä muuten tekee! Parempi sinun on ilman sitä, eihän se koskaan olisi vastannut odotuksiisi, ja olisit päätynyt katkeraan vanhuuteen - ja mahdollisesti toisinpäin. Kypsä ihminen tietää myös omat virheensä ja oppii niistä. Nyt sinulla on kaikki kortit tehdä elämästäsi parempaa, ei lapset ikuisesti pieniä ole, eikä pakollinen yhteydenpito exääsi tule jatkumaan sinun loppuikääsi. Lapset kasvavat ja aikuistuvat ja alkavat hoitamaan itse yhteydenpitonsa. Miksi kuluttaisit hetkeäkään vihan tuntemiseen siitä, mitä sillä miehellä joka petti kaikki odotuksesi, on nykyään elämässään? Yksi ja hailee sanon minä.
omaa elämää itsestään, vaan pitää rikkoa jo valmis perhe? Mitäiloa siitä saa, että miehen lapset kaipaa isää? Vai sekö on se suurin ilo?
Eikös niillä nykyisin nyt olevilla exillä ollut se oma elämä, ennnekuin joku epätoivoinen ja katkera omasta elämästään oleva vapaa nainen tuli ja rikkoi jotain, mitä ei koskaa pysty paikkaamaan.
että kaikki oli teillä jo valmiiksi ihan pirstaleina?
Ja ettei ex-miehesi ole enää sen jälkeen sinua muistellut?
Ei se sen uuden naisen syy ole.
oli ollu jo reilun 2 vuotta eronnoneena vainostaan ja asunut perheensä kanssa eri osoitteessa, kun ex emäntä se ei osannut kunnioittaa parisuhteen sääntöjä ja olla uskollinen, siltikin tämä exä katsoo kuten kaikki tällä palstalla että minä,nyksä olen se perheenrikkoja, ei hän joka paneskeli liiton aikaan kaikkien muidenkin kun oman miehensä ja lapsiensa isän kanssa!
Miehenikin sanoo että siinä voidaan katsoo että kyllä se oli exä,joka toiminallaan hajotti perheen, ei mieheni joka ei voinut sulattaa ja antaa anteeksi, edes lapsien takia!
meilläkin on yhteinen muksu, yhdessä ollaan oltu onnellisesti jo 6 vuotta, miehen lapset on meillä puolet kk:sta, siltikin mieheni exä on aivan hirviö,joka on päättänyt varmaan hautaan saakka piinata..eikö prkele osaa kattoo peiliin, olis miettiny 2 kertaa kun pettäminen houkutteli, eikä vuosia syyttelis muita perheensä hajoomisesta, ja kun menetettyä ei saakkaan takaisin..lapsetkin varmasti saavat tietää joskus miksi vanhemmat erosivat.
ne nyksät aina tule ja riko perhettä... meillä mies oli kerennyt ollu hyvän tovin sinkkuna ennen kuin edes tapasimme
Jos miehesi meni ja petti sinua jonkun kanssa, niin luuletkos, että siitä teidän yhteiselosta olisi yhtään mitään enää tullut?
Ilman luottamusta ei ole mitään.
Lohduttaudu sillä (jos se sinua lohduttaa), että pettureilla on tapana pettää aina uudelleen, eli "paha valoittajanainen" saa varmasti palkkansa, eikä siten alkanut suhde kovin vahvalla pohjalla ole.
Sitten onkin eri asia, jos teillä oli parisuhdehelvetti vailla ainuttakaan sanaa yhteisymmärryksen luomiseksi. Väärin se mies tietenkin teki, jos pakeni tilannetta toisen naisen turviin, mutta jonkin verran ymmärrettävämpää, ja valitettavan yleistä.
No, mitä sille asialle nyt enää voi? Ei sitä pelihousujaankaan viitsi koko loppuelämäänsä repiä sen takia. Ehkä on aika antaa itse itselleen jotain parempaa.
sen tiedän minä jos kuka!
yhtään, että jos perheesi olisi ollut todellakin "toimiva" niin miehesi ei taatusti olisi toisen mukaan lähtenyt. Ketään ei nimittäin onnellisesta parisuhteesta saa väkisin lähtemään! :)
harva jää kiinni, ja se unohtuu, eikä siitä puhuta. Kun kiinni jää se on tarun loppu sillon. Hyväkin perheenisä voi pettää ja jättää, kuin meillä. Ikinä en kuvitellut eettä jättää meidän perheen, mutta niin vain lapset häiritsi miestä, että pois piti päästä, lapsettoman naisen luokse.
siis oli syyllinen avioeroonne: ex-miehesi vai se uusi nainen? Eiköhän vastaus ole suoraan omassa kirjoituksessasi: LAPSET HÄIRITSI MIESTÄ, ETTÄ POIS PITI PÄÄSTÄ...
Mutta olen myös joskus ajatellut, että mikä ihme noita naisia vaivaa, jotka syyttelevät sinkkua naista/miestä perheenrikkojaksi. Se sinkkuko on sille petetylle aikoinaan kirkossa luvannut olla uskollinen? Ja miten se mies nyt sitten niin tahdoton mussukka onkaan, että joku vain viettelee hänet täysin hyvistä oloista kieroin taikavoimin itselleen? Miten ihmeessä niin tahdottoman tossukan kanssa onkaan joku mennyt naimisiin ja vielä tehnyt lapsiakin?
Onkohan käynyt mielessä, että mahdollinen uusi nainen on langennut aivan samalla tavoin sen äijän lurituksiin, kuin itse exäkin naimisiin mennessään, uskoessaan todella löytäneensä elämänsä miehen, joka on uskollinen? Samalla tavoin se lurittelija kerjää oven auki uuden muijan sydämeen. Kannattaisikohan noiden syyttelijöiden miettiä, että onkohan siinä omassa kullannuppu-lurittelijassa kuitenkin se suurempi syy kuin jossain sinkussa vailla sitoumuksia minnekään... Niin, ja joskus myös on hyvä myöntää edes itselleen, että olihan itsessäkin jotain syytä tapahtuneeseen.
nimim. vierestä seuraillut
Kun yritetään niin niin satuttaa ja haukkua niitä eksiä oikein voimalla! Heh... Eihän se itse tunto muuten kasva, jos ei pääse sanomaan hirrrmuisesti pahaa kun on valloittanut jonkun miehen. Tuntuu se olo paremmalta, kun omat kolhut ja katkeruudet voi jollaa tapaa kostaa, vaikka uusille isättömille lapsille!
omaa itsetuntooni haukkumalla mieheni exää!! ja täytyy todeta että itse kun menee ja pettää,sekä se rakas aviomies yllättää sieltä vällysitä,niin enpä ole kateellinen mieheni exälle =) eikä tarttenu valloittaa kenenkään miestä, vaan tämä vapaa mies valloittikin minut =) ja hänen lapsensa valloitti myöhemmin sydämeni, kun heihin tutustuin.
minä en ala omaa itsetuntoani nostattamaan arvostelemalla ja haukkumalla miehen exää,jokainen elää tyylillään ja tekee valintansa, sekä elää niiden kanssa.
minulla on ihana mies, sekä elämäämme kuuluu joka päivä hänen ihanat tytöt, sekä yhteinen poikamme, ja ihan PERHE ollaan!!
miehen exä saa onnellisuutensa nyt uudelta mieheltään,ja tähän kuvioon eivät lapset mahdu!