Oon 16vuotias ja kaamee vauvakuume:)Olisin 17 kun se syntyisi..mies on päälle 20 ollaan oltu kolme ja puolvuotta yhdessä..suunnittelitteko että teette lapsen et ei ollu vahinko?
Halusitteko lapset nuorina?
kuikui.
434657
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 43
Vanhimmat
että miten niin olisit 17 kun lapsi syntyisi? mistä tiedät vaikka joutuisitte yritämään lasta vaikka 2vuottakin??
kaikki on päin peetä :( suhde romahtamis pisteessä, taloudellinen tilanne huono, elämä ei etene, koen olevani surkea äiti. Odota niin kauan että olet saanut itsellesi ammatin ja työkokemusta. Oot vielä niin nuorikin, suhde tulee kokemaan monia kriisejä aikuistumisesi myötä.
Ja onko miehelläsi vauvakuume?
lapset kannattaa tehdä silloin kuin tuntuu siltä koska oikeaa aikaa ei ole,aina vaan pitäs odottaa ja odottaa ja sitten onkin jo liian vanha kun tarpeeksi kauan odottaa!!!t.äiti 17,isi 25 ja poika 1v ja 8kk.
jaksaa paremmin, kuinka moni on esimerkiksi nähnyt n.30-40kymppisen naisen hyppimässä lapsen kanssa trampoliinillä tai laskemassa liukumäkeä lapsensa kanssa?:)
Minä ainakin ens talvena meinasin pulkkailla lapseni kanssa.Trampoliinia ei ole,muuten kyllä hyppisin.T:äiti 35v.(Lapset 15v. ja 10kk).
ei jakseta touhuta tai sitten se on liian lapsellista heidän ikäiselleen.
Meidän asuinalueella on paljon yli kolmevitosia äitejä, joilla on 1-8-vuotiaita lapsia.
Ja mitä trampoliiniin tulee, niin MINÄ hypin lasteni (2,5-v., 4-v. ja 6-v.) pihallamme olevalla trampoliinilla, ja mieheni myös.
talvisin käymme paljonpulkkamäessä, ja KOKO perhe siellä liukuu milloin pulkalla, milloin liukurilla.
Harva alle 20-vuotias on niin valmis lapsen saantiin, kuin itse kuvittelee.
Elämän tilanteet muuttuvat, ja jossain vaiheessa se menojalka alkaa kuitenkin vipattaa.
Parempi sauhuta nuoena, ja hiukan vanhempana keskittyä lapsiin.
Kyllä se kuume menee ohi ... vaikka nykyajan teinit kai ovat tottuneet saamaan kaiken, mitä haluavat, eivätkä jaksa odottaa mitään!!
joka kuvittelee itsestään aika liikoja!!!en tunne yhtään nuorta äitiä joka haluaisia vielä mennä baareissa tai harrastaa muuta typerää lapsen saatuaan.turhaa musta maalaat nuoria vanhempia vai tulee parempi mieli kun saa haukuttua muita?
nykyajan teinit ovat tottuneet saamaan kaiken nyt ja heti? ei päde ainakaan minuun, hyvä että sain edes uusia vaatteita kun kotona asuin. ja tuosta "menojalka" alkaa vipattaa jossain vaiheessa. itse olen käynyt baarissa tasan 1 kerran koko elämäni aikana.eikä todellakaan kiinnosta mennä toista kertaa.eikä tuota trampoliini juttu tarvi välttämättä alkaa pilkuttamaan;)
No, jollain lailla kai kolahti, kun tuollainenäläkkä mielipiteestäni nousi.
En sanonut, että KAIKILLA nuorilla äideillä alkaa menojalkaa vipattaa.
Aikuinen ymmärtää, että en todellakaan tarkoittanut, että kaikki nuoret ovat samanlaisia.
Jos nimerkin "........" mielestä pilkutan tuota tramboliinilla hyppimistä, niin samalla lailla ko. nimimerkki pikuttaa baarissa istumista.
Ihmisethän ovat erilaisia, niin nuoet kuin vanhatkin.
En ollenkaan tunne olevani vanha..voisin sanoa, että tunnen - ja myös näytän
paljon nuoremmalta kuin moni ylipainoinen 20-vuotias löhverö.
pitää oiken ruveta ihmisten painoakin haukkumaan!!!vaihtaa puheen aihettakin lapsista OMAAN NAPAANSA!!!ikävä kyllä vihjauksesi nuorita äideistä lihavina niin ei päde ainakaan minun kaveripiirissäni!!!!!nimimerkkisi takana kuitenkin vain kateellinen läski peppu joka istuu takamus homeessa koneella!!!
Mun nuorempi lapsi oli 5v, kun olin 30v ja kyllä vaan menin pulkkamäessä,luistelemassa,lumilinnoja rakentelemassa ja vaikka missä lapsen/lapsien kanssa. Ja nyt vanhoilla päivilläni ole trampoliinillakin hypellyt!!
Oli 19v kun ensimmäisen lapsen sain, 25v kun toinen ja viimeinen lapsi syntyi.
35-vuotiaana, eikä vielä ole tullut mitään sellaista vastaa, mitä en olisi ikäni puolesta lapsen kanssa pystynyt tekemään. Yli 10 vuotta on yhdessä harrastettu jos jonkinlaista liikuntaa ja urheilua. Kyllä normaali, terve aikuinen ihan hyvin lapsen/nuoren kanssa pärjää vähän vanhempanakin. Lisäetuna tulee pidempi pinna ja suhteellisuudentaju, kun on vuosien myötä joutunut erilaisa ongelmia kohtaamaan.
Meidän yli 60vuotiaat mummotki jaksoivat lasten kanssa pulkkailla ja "painia".
"Lisäetuna tulee pidempi pinna ja suhteellisuudentaju, kun on vuosien myötä joutunut erilaisa ongelmia kohtaamaan."
Mulla on kyllä alkanut tässä iän myötä pinna kiristymään, en ainakaan enää jaksaisi pienten lasten kanssa,lapsenlapset sitten eri asia, mutta olen todella tyytyväinen, että oma tlapset tässä 40v iässä ovat jo isoja.20 ja 15vuotiaat.
"kuin moni ylipainoinen 20-vuotias löhverö." ?
Huomaan, että olet vielä tosi nuori, kun et ymmärrä vielä lukemaasi tekstiä.
En väittänyt, että KAIKKI 20-vuotiaat ovat lihavia löhveröitä.
Pitääkö se nyt ihan rautalangasta sinulle vääntää, että tarkoitin sitä, että ikäni ei ole mikään este lasten kanSsa peuhaamiselle.
Jaksan peuhata lasteni kanssa siis paremmin kuin MONI (HUOM! En tarkoita kaikkia!) ylipainoinen nuorempi äiti.
No, kai sinäkin jossaoin vaiheessa (toivottavasti) opit ymmärtämään selvää tekstiä.
Sitä ennen älä ala lapsia hankkimaan.
kasva ensin aikuiseksi!
tästä sen taas huomaa että "aikuiset" eivät osaa pysyä itse _aiheessa_ ! joku on kirjoittanut tekstin että oletteko koskaan nähneet, ei etteivät he tekisi niin! ja loppujen lopuksi nämä asiat eivät edes kuulu koko ap viestiin.
EI sanan eteen ei tule pilkkua.T:aikuinen
"aikuinen" ? sulla on vissiin korvien välistä jäänyt jokin elin kehittymättä?
Nyt kyllä tuntuu että sinä "hullun" huutaja olet keskenkasvuinen kakara, etkä kestä minkäänlaista kritiikkiä!!
Ja siihen että aiheet rönsyilee itseasiasta, on enemmänkuin normaalia.Usein puhe kääntyy muuhun kuin mistä juttu alkoi. Ei sellaisesta kannata aloittaa pilkunhöyläämistä.
Huvittaa oikeastaan minkälaiset ajatukset nuorilla on meistä mummoikäisistä(40) Muistan vielä(joo-o, ei dementia ole nakertanut elimiä kopassa vielä)kun itse parikymppisenä pidin 30-vuotiatakin vanhoina...nyt pidän sen ikäisiä hirveän nuorina...No joo taas pomppasi aiheesta.
T.Ex-teiniäiti, nyk.ikäloppu
en hullu.Sen verran lapsenmielinen,että lähdin leikkiin mukaan.Lapsieni kanssa jaksan myös leikkiä,vaikka oon 35v.Huumoria pyydän.Teinit ottaa kyllä näköjään kaiken niin suurella kiihkolla.
Mun varmaan pitäis olla nuorten puolella kun nuori olen itsekin, mutta tuo on aivan totta että, kyllä iän huomaa noista reaktioista joita MIELIpide kirjoitukset saavat aikaan. Ei joka asiasta tarvitse ottaa herneenpalkoa nenuun. Itseäni ainakin vain huvittaa nämä jutut, enkä yleensä osallistu keskusteluun, nauran vain itsekseni. Mutta nyt on pakko päästä ääneen.
Minulla ei ole mitään nuoria äitejä vastaan, minullakin on kova vauvakuume ja pidän itseäni todella nuorena. Olen epävarma miten pärjäisimme mieheni kanssa kun hoidettavana on oikea ihminen. Nuori on epävarma itsestään, mutta varmuutta karttuu varmasti ajan kuluessa ja lapsi jo itsessään kasvattaa henkisesti vanhempiaan. MUTTA miksi pitää olla niin epävarma itsestään että alkaa täällä napisemaan "en minä ainakaan tee niin."? Ja sitten yleistetään toista ryhmää heti samassa tekstissä.
Pitäskö mun keskeyttää yrittäminen, jos vaikka menojalka alkais vipattaa tässä parin vuoden päästä? Oon 20 ja hivenen se vipatti joskus 17-vuotiaana, mutta ei enää sitäkään vähää.
Enää vipattaa vaan sydän lapsiajatukselle!!
Jos sinun pitää tätä lapsenhankinta-asiaa täältä kysellä,
niin on ehdottomasti parempi, että keskeytät heti yrittämisesi hankkia lapsi!!!
Kun olet aikuinen ja valmis lapsenhankintaan, et tarvi siihen kenenkään muiden mielipiteitä kuin miehesi.
Kaikkein vähiten täältä - ventovierailta ihmisiltä!
Minä lähes 40v painin poikani kanssa vielä lattialla koska sillä on haluu harjoitella judon otteita nimenoman mun kanssa.
Samoin pyssyleikkejä on leikittävä ja tehtävä mitä laspet haluaa . Mistä kuvittelet, että 30-40 vuottiat ei jaksaa tai haluaa oman takapuolta nostaa?
Jestas sentään...älä moiti muita kun sun tuttu on sellainen!
Kylhän mä tiiän ettei mun tartte keltään lupia kysellä, enkä kyselekään... Sattu vaan tommone huono/katkera päivä että...näin..
Tarkotat siis että 20 vuotiaat ylipainoiset eivät saisi hankkia lasta? Mä en kyl oikeesti ymmärrä teitä vanhempia äitejä.. mun äiti oli jo 38 kun sai minut, ja iän kyllä huomasi.. kyllähän se sillon vielä jaksoi minun ja siskoni kanssa touhuta, mutta auta armias sit ku tulin hieman vanhemmaksi.. murkkuikään tullessani iskäki oli jo 53.. on se hienoo ku vanhemmat on kunnon mummeleita ja pappoja jo ku ite on vasta tosi nuori.. Tunsin pienempnä monta kertaa että äiti ei ois jaksanu mua.. Kun kysyin että "mennäänkö pihalle?" niin tuli jotain en jaksa tai mene siskos kanssa tai jotain.. Mutta tämäkin on tietysti vain minun mielipiteeni, mut mulla on kaksi kaveria, teiniäitejä molemmat, toinen joi ennen raskautta tosi paljonkin, poltti ja rellesti. Sit tuli vauva ja kerran on tainnu sen jälkeen kavereiden kanssa olla menossa. Sanoi että kun on vauva niin ei sen jälkeen tee enää mieli mennä minnekkään :) Mä uskosin että jos nuoret ei päätä tehdä aborttia sillon kun ovat raskaana, ni ne on todellaki sitten päättäny kantaa sen vastuun, joka on kyl paljon suurempi vielä kun teillä vanhemmilla äideillä, eli kyllä ne oikeestaan jaksaa paremmin.
En tarkoittanut, ettei 20-vuotiaat ylipainoiset saisivat hankkia lapsia.
Luepa nyt aikaisempi kirjitukseni tarkkaan, niin ymmärrät.
Kyse oli jaksamisesta hyppiä tramboliinilla,
sekä muusta touhuamisesta lasten kanssa.
Kerroin, että jaksn paremmin kuin nuoemmat ylipainoiset äidit.
On niitä ylipainoisia vanhempiakin, jotka eivät jaks, mutta usein jaksmiseen on syynä nimenomaan se ylipaino, ei ikä. Niin nuorillakuin vanhoillakin.
En sanoisi et oot itekkaan kovin kypsa, kun alat noin kovasti vaittelemaan teinia vastaan ja puolustamaan itseasi. Kovin moni 38v ei varmaan talla palstalla edes kay, kun ei valttamatta oo enaa niin ajankohtanen..;)
Olen 45-vuotias useamman lapsen mummo.Lapset on hoidettu aikuisiksi,tai siis nuorimmatkin jo melkein.Jos menojalkaa vipattaa,voidaan mennä tanssimaan ja aina välillä mennäänkin.
Eihän nuo sinun kirjoitukset varsinaisesti loukkaavia ole, mutta silti saa sellaisen kuvan ette tiedä / niinkuin et varmasti tiedäkään/ mitään teini äitiydestä.
Ja mitä sitten vaikka se menojalka välillä vipattaa ??
Eikö itselläsi koskaan?
Meillä hyvä suhde, mies töissä, yli kaksi kymppinen, ja minä, 17. Voin mennä käymään ulkona silloin harvoin kun haluan (kerran kahteen kuukauteen on USEIN) ja mies kotona, olen poissa sen viisi tuntia, ja tulen kotiin nukkumaan, ikinä ei ole krapula ollut ylitse pääsemätön, ja juominenkin oli kohtuutonta 12 vuotiaana.
Katsos kun nykyään me nuoret koemme asiat vähän aikaisemmin kuin omassa nuoruudessasi.
Ja tarmoa riittää.
ja mitä helv----- tuo oli niistä ylipainoisista ??
Itse olen langanlaiha, mutta kyllähän nyt jumalavita 100 kiloinenkin voi antaa lapselle aikaa ja virikkeitä yhdessä vaikka ei lenkkipolulle lähtisi !
Sylissä pito ja yhdessä lukeminen, /läksyjen teko/ uimassa käyminen, / lapsen touhuamisessa läsnäoleminen on täysin korvaavaa !!
Mä en mitenkään suunnitellu lapsen hankintaa.
Ja en ees seurustellu lapsen isän kanssa enkä seurustelee nytkään.
Järkytys oli aika kova kun sain tietää olevani raskaana. Kun ei kauheesti noita tukijoukkoja ole. Mut Kyllä me pärjätään:) Ja nyt olen onnellinen äiti!
Olin juuri täyttänyt 19 vuotta, kun esikoinen syntyi.
Olin kihloissa 22-vuotiaan miehen kanssa, ja olimme niin rakastuneita ja onnellisia.
Seurustelua oli kestänyt silloin yli 3 vuotta.
Vauva oli tarkoin harkittu, kun vauvakuume oli niin kova.
Niin siinä vain kävi, että tiemme eosivat lapsen ollessa vielä alle 2-vuotias.
Nyt, 36-vuotiaana olen naimisissa maailman ihanimman (36-vuotiaan) miehen kanssa, ja meillä on kaksi yhteistä lasta, 6-vuotias, ja 3-vuotias.
Kun kelaan elämääni taaksepäin, huomaan, etten ollut ollenkaan kypsä äidiksi vielä 19-vuotiaana, vaikka lapsen halusinkin, ja rakastan häntä edelleen yhtä paljon kuin muitakin lapsiani.
Nyt osaan ottaa paljon rennommin ja oikeasti olla lasteni kanssa.
Sinun, siis alkuperäisen kirjoittajan, kannattaa odottaa vielä mutamia vuosia.
Elämänkokemusta kartuttamalla tulet joskus olemaan varmasti hyvä äiti, mutta lapsen kanssa elämä ei ole aina niin auvoisaa, kuin sitä unelmissaan kuvittelee.
Mä olen samaa mieltä vaikka ite olin 16v kun mun tyttö syntyi. Mutta oisin voinu todellakin odottaa vielä monta vuotta.
Se on tietysti eri asia kun seurustelee ja sitä lasta haluaa niin paljon että se on pakko saada. Mut ittensä pitäis pystyy hillitsee ja ootella ihan rauhassa:)
No lapsen saantihan nyt on jokaisen oma-asia. Eikä oikeaa ajankohtaa voi kukaan toisen puolesta alata määräämään. Itse ne ratkaisut on tehtävä. Ja aina lasten saanti ei onnistu vaikka haluaisi.
Puhuit nuorista vanhemmista. En näe asiaa niin, että lasten saanti nuorena olisi mikään huono juttu. Jaksaa paremmin, riskit synnytyksessä on pienemmät ym. Mutta koen, että jos puhutaan nuorista, puhutaan kuitenkin vanhemmista kun sinä. Esim. 24-25-vuotias nuori voisi olla sopiva ikä. 17-vuotiaanahan olet vielä alaikäinen itsekkin.
Kannatan myös, että ensin opiskelet ja hankit työkokemusta. Opiskelut voi lapsen saannin jälkeen helposti jämähtää. Sitten voi olla vaikeampi enään palata opiskelu tai työelämään. Ja karu faktahan on, että yhteiskunnassamme ei arvosteta teiniäiteyttä. Vaikka olisi kuinka muuten "pätevä" ja rakastava lastaan kohtaan. Lapsen saanti on aina iso kriisi ja koetteleva myös parisuhteelle.
Nämä vain mielipiteitä... mutta kuten jo sanoinkin viimekädessä päätät itse omat asiasi...
Muutenkaan arvosteta äitiyttä! Olen ihan varma että mulla ainakin yksi työpaikka meni sivu suun koska olenhan "siinä iässä" että pitäis kohta jo lapsi olla, kovasti kyselivät haastattelussa suunnitelmistani onko perheenlisäystä tulossa tai onko minulla jo lapsia. Silloin olin 26-vuotias siis. Eikä kyllä vieläkään ole lapsia eikä vauvakuumetta...Naisen täytyisi olla äiti, rakastaja, työntekijä, talouden ja lapsenhoitaja monesti näin onkin, yhdelle ihmiselle siis ihan liikaa! On se kamala paikka jos työntekijä (nainen) saa vakipaikan ja hups kohta ilmoittaakin että on raskaana, no voi että mitä nyt tehdään? Mielestäni äitiyttä tulisi kohdella upeana, luonnollisena asiana, se ei ole sairaus vaikkakin monet sen varmaan ajatteleekin niin! Inhottaa muutenkin kaikenlainen yleistys, monissa asioissa!
Olin 19 kun alettiin yrittään lasta. Nyt 20, eipä niitä lapsia näköjään noin vaan tehdäkään. :/
Itse sain lapsen 18vuotiaana. Tiedättekö että äitiys kasvattaa meitä nuoria. Mielestäni on väärin yleistää aina että nuorilla äideillä "koulut jää, ei ole työkokemusta" jne jne jne. Kauhea haloo nousee aina jos on 20v.äiti ja hänellä ei ole koulutusta, mutta jos olisi kyse 30v. äidistä ja hänellä ei myöskään olisi koulusta, kukaan ei sanoisi mitään.
Mielestäni on niin väärin arvostella ihmisiä heidän ikänsä perusteella. jokainen on valmis äidiksi kun itse niin tuntee.
Jättäisitte hyvät ihmiset mielipiteenne omaan tietoonne.
ja hei te teiniäitien arvostelijat, mitäpä jos joskus teidän oma lapsenne saisi teininä/nuorena lapsen. Taitaisi mielipiteet muuttua siinä vaiheessa?! vai?kö?
No nyt alkaa tietysti se höösääminen että "mutta kun me kasvatamme lapsemme niin ja näin ja niin näin!"
Eläkää ihmiset omaa elämäänne, älkää arvostelko ihmisiä heidän mielipiteiden takia,eikä varsinkaan iän perusteella tai että onko hän valmis äidiksi.
Jokainen ihminen on erilainen, ja ollaan siitä iloisia.
No itse en halua arvostella ketään iän tai minkään muunkaan perusteella. Puhuin vain siitä, mitä olen itse kuullut nuorilta/teini äideiltä. He nimenomaan ovat itse kertoneet, että kokevat, ettei yhteiskunnassamme arvosta teiniäiteyttä. Se on väärin, mutta näin vain on ollut ainakin toisilla. Kait sekin ihmisestä kiinni miten asiat kokee?
Ja itselläni tulee vain mieleen, että opiskelu voi olla rankempaa lapsen saannin jälkeen. En voi asiaa varmasti sanoa. Enkä voi mitään, jos mielipiteeni ei asian suhteen kaikkia miellytä.
Näihänhän se on, että meillä naisilla vähän vaikeampaa aina työmarkkinoilla. Laissahan kielletään työnantajaa kysymästä lasten saannista, mutta näköjään käytännössä juttu ei kuitenkaan toimi. Kysymykseen ei ole pakko vastata. Eikä sitä koskaan ääneen myönnetä, mutta kuitenkin tiedetään mistä asia mättää.
Heippa.
Minusta on nyt kaksikymppisenä tulossa äiti, olen naimisissa 27 vuotiaan mieheni kanssa, yhteistä taivalta meillä on takana kohta 6 vuotta.
Minusta on ihan hyvä tehdä lapset nuorena, ei kuitenkaan liian nuorena, kuten alaikäisenä.
Olet itse niin kovin nuori ja lapsi voi kuulostaa ihanalta nyt. Minun mielipiteeni kuitenkin on, että voisi olla ihan hyvä että odottaisit vielä ne pari vuotta, olethan sitten ainakin täysi ikäinen ja varmasti kypsempi kuin nyt ( ei sillä että olettaisin sinun olevat jotenkin epäkypsä ).
Mutta olen huomannut että itsekkin luulin olevani niin kovin aikuinen ikäisenäsi ja kas mitä ne vaivaiset muutama vuosi tekevätkään. Olen nyt paljon kypsempi ja valmiimpi hoitamaan lapseni, kuin jos olisin saanut lapseni sinun iässäsi.
Nämä olivat siis minun mielipiteiäni, eikä niistä kenenkään tarvitse suuttua.
Teidän "yhteinen taival" alkoi kun sinä olit 14vuotias ja mies 21vuotias. Aika epäilyttävää jos yli kakskymppinen mies alkaa olemaan 14vuotiaan tytön kanssa.
Moi!
Sinä olet nyt kuitenkin ehkä liian nuori lapsen tekoon.
Mutta ratiossa tosiaan joku mikä tieteen tohtori puhui siitä, että suomalaisten ensisynnytäjien ikä oli jo ennen 28v ja nyt se menii jo 30 v.
Se sanoi, että paras lapsenteko ikä olis nuorille naisille justisa koulujen loputtua, ennen kun pääsee työelämään kiinni.
Koska kun nainen menee töihin, niin alkaa se uralla nouseminen ja pelko, ettei työnantaja hyväksyy raskautta ja mitä kaikkea. Sitäpaitsi mitä kauempi odotta, sitä enemmän vaatittaan, että pitä olla talo, pitä olla auto ja paljon rahaa, toivelistalle ei tulee loppua ja vauva on aina jonottamassa siellä listän lopussa.
Kaikelle lisäksi odottelu saatta kostauttua siinä, että on jo myöhässä hankkia lasta. Sitä ei vaan jostain syystä saa.
Kyllä tietysti lapset voi jokainen tehdä silloin kun siltä tuntuu, mutta paras ikä sen tieteihmisen mielestä oli 18-25v!!!
Olin 16 vuotias tullessani raskaaksi, enkä ole koskaan ollut onnellisempi kuin nyt.
Raakastan elämääni.
Asiasta poikkeava kysymys.
Mihin on kadonnut suomalaisten kirjoitustaito?