Pelottaa. Ensimmäisellä lapsella napanuora kietoutui kaulanympärille ja lapsi kärsi hapenpuutteesta. Ystäväni tutulla tyttö vammautui, koska jäi napanuoran puristuksiin kaulasta.
Miten pääsen pelostani, kun ajattelen koko ajan, entä jos nytkin vauva kietoutuu napanuoraan ja pahimmassa tapauksessa kuolee? Ajatus pyörii päässäni melkein koko ajan.
Miten pääsen pelostani, kun ajattelen koko ajan, entä jos nytkin vauva kietoutuu napanuoraan ja pahimmassa tapauksessa kuolee? Ajatus pyörii päässäni melkein koko ajan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Eiks se oo loppujen lopuksi harvinaista, että kietoutuu sen ympäri, niin että se vahingoittaisi lasta. Mä luin jostain että napanuora on niin "jämäkkä" ettei siihen helposti kietoudu niin että kuristaisi...
Niin ajattele, jos sun kohdalle osui tällainen tapaus, niin kuinka paljon vielä harvinaisempaa se varmasti on, että uudelleen sattuisi sun kohdalle...
Yritä ajatella kuinka epätodennäköistä se on että osuisi taas sun kohdalle.. ja koeta saada ajatukset siirretyksi muihin asioihin..
Tsemppiä ja aurinkoisia päiviä..
Kiitos...Olen yrittänyt ajatella asiaa niin, että se on harvinaista, mutta kun esikoisellakin se vaan kietoutui! En haluaisi, että lapsi ainakaan halvaantuisi sen takia, jos kaikki muuten menee hyvin. Mistä saisi tietoa tuosta asiasta?
Nää on just näitä ikuisia pelkoja varmasti jokaisella odottajalla. Itekin miettinyt aivan samaa, mut se on ihan turhaa, kun sille ei voi mitään. Että turhaan murehditaan :) Tosi lohduttavaa :) Ja sen lisäksi kaikki muut pelot, ei oo helppoo tää raskaana olo :) Ei sitä ennen raskautta ajatellu yhtään mikä huoli sitä tulevasta vauvasta on jo ennen kun se on edes maailmassa, mut eiköhän tää tästä. Tsemppiä Sulle ja kaikille muillekin!!