Kuulin juuri uutisen, joka melkein kirvoitti itkun kesken työpäivän: paras ystäväni on yli viisikymppisenä löytänyt ihmissuhteen, johon hän haluaa myös sitoutua - hän on mennyt kihloihin!
Minusta se on niin hyvä uutinen, että työnteosta ei tahdo tulla mitään järjellistä jälkeä tänään. Itse jo toivoni heittäneenä, paljon ja kaikenlaista kokeneena ehkä hiukan ylireagoin, mutta tämähän on aivan mahtavaa! Tunnen myös toisen osapuolen ja pidän hänestä kovasti, siksi olen niiiin iloinen heidän takiaan, että sydän tahtoo pakahtua...!
Minusta se on niin hyvä uutinen, että työnteosta ei tahdo tulla mitään järjellistä jälkeä tänään. Itse jo toivoni heittäneenä, paljon ja kaikenlaista kokeneena ehkä hiukan ylireagoin, mutta tämähän on aivan mahtavaa! Tunnen myös toisen osapuolen ja pidän hänestä kovasti, siksi olen niiiin iloinen heidän takiaan, että sydän tahtoo pakahtua...!
Vastaukset 8
Vanhimmat
On se rakkaus niin ihana asia. Ja kyllä se kuuluu elämään ihmiselle kaikessa iässä. Onnea vaan kaverilles ja toivoa älä itse heitä!
Niin, ystäväni itse mietiskeli, että pitäisikö kihlautumista jotenkin piilotella, kun nykyään on tuo naimisiin meno/naimisissa olo tuntunut kokeneen jonkinlaisen inflaation, niin monet ihmiset kuitenkin eroavat. Sanoin hänelle, että päinvastoin hän saisi olla ylpeä itsestään ja kumppanistaan, että uskaltavat tehdä tuollaisen ratkaisun aikana, jolloin kyynisimmät ajattelevat, että kohta ne kuitenkin eroaa. Ja ensimmäinen kerta se hänelläkin on, yksi tädeistänikin avioitui vasta varttuneemmalla iällä, ja kunnioitan näitä ihmisiä kyllä aika paljon. Pikkupikku kateus nakertaa kuitenkin sydämessä...!
jos uskallat näyttää tunteitasi. Hienoa, jos osaat aidosti iloita ystäväsi onnesta. Kateus tavallisesti vie kalatkin vedestä, toisen onni vääntyy läheisten haluksi ennustaa ja jo nähdä mustat ukkospilvet tänään onnellisen yllä.
Minulla olisi ollut syytä vuodattaa ilokyyneliä vaikka sangollinen lomalta palattuani. Olin sillä välin saanut viestin, jonka mukana oli kaksi jpg-liitettä. Ensimmäiseksi klikkasin ne virustarkastukseen ja avasin ja piti pidätellä kyyneleitä. Nuori nainen istui sohvalla sylissään pieni mytty, jolla oli harva tukka, pyöreät posket, suuret silmät ja hampaaton suu. Tyypillisen näköinen vaava, mutta äitinsä aivan muuta kuin kuka tahansa nainen. Hiljaisuus oli ollut välillämme pitkä, mutta tunsinhan omani!
Siitä olisin voinut riemua jakaa työpaikalla ja naapureiden kesken. Vaan en minä, kun olen mies.
Paljon onnea sinulle, varmasti on aivan ihana asia saada noin mukavia uutisia.
"Hiljaisuus oli ollut välillämme pitkä, mutta tunsinhan omani!"
Mitä helvettiä? Nainen, jolla on jonkun toisen lapsi sylissään ei voi olla omasi. Mitä sekoilet - taas? Anna naisen elää omaa elämää äläkä siihen sekaannu, vihtu, että omasi,,,
että hän puhui lapsenlapsestaan.
Kunhan jonkun taas piti päästä pätemään ja nimittelemään!
!!!!!!?