Kuuluvatko mielestänne koirat oikeasti kaupunkeihin?
Asumme Helsingin Kalliossa ja naapurilla on iso saksanpaimenkoira. Aamulla hän ulkoiluttaa sen Karhupuistossa, korkeintaan 10 minuuttia tai niin kauan kuin tupakka palaa. Puoli kahdeksan lähtee töihin, koira jää asuntoon haukkumaan. Viiden jälkeen palaa töistä, ja vie koiran ulos. Koira paskantaa jos heti rappukäytävässä niin muutamassa metrissä talosta, kun on ollut sisällä reilut 10 tuntia. Ulosteet naapuri ei siivoa koskaan, paitsi jos joku naapuri sattuu paikalle. Kävelevät sitten koiran kanssa R-kioskille, ja palavat kotiin linjoja pitkiin kotiin sixpackin kanssa, lenkki kestää ehkä 30 minuuttia. Puoli yhdeksän naapuri lähtee baariin, koira mukana. Koira on sitten sidottuna terassin aitaan kunnes joskus puoli yhden maissa naapuri palaa kotiin. Näin joka arkipäivä, viikonloppuisin on vähän eri ohjelma, naapuri herää yhdentoista jälkeen ja sixpackin tilalla on mäyränkoira, niin ja palaa ravintolasta myöhemmin.
Aivan, naapurini on niin eläinrakas, ja minä olen se koiraanvihaaja, kun mielestäni koiran paikka ei ole kerrostalossa. Niinpä tietenkin....
Asumme Helsingin Kalliossa ja naapurilla on iso saksanpaimenkoira. Aamulla hän ulkoiluttaa sen Karhupuistossa, korkeintaan 10 minuuttia tai niin kauan kuin tupakka palaa. Puoli kahdeksan lähtee töihin, koira jää asuntoon haukkumaan. Viiden jälkeen palaa töistä, ja vie koiran ulos. Koira paskantaa jos heti rappukäytävässä niin muutamassa metrissä talosta, kun on ollut sisällä reilut 10 tuntia. Ulosteet naapuri ei siivoa koskaan, paitsi jos joku naapuri sattuu paikalle. Kävelevät sitten koiran kanssa R-kioskille, ja palavat kotiin linjoja pitkiin kotiin sixpackin kanssa, lenkki kestää ehkä 30 minuuttia. Puoli yhdeksän naapuri lähtee baariin, koira mukana. Koira on sitten sidottuna terassin aitaan kunnes joskus puoli yhden maissa naapuri palaa kotiin. Näin joka arkipäivä, viikonloppuisin on vähän eri ohjelma, naapuri herää yhdentoista jälkeen ja sixpackin tilalla on mäyränkoira, niin ja palaa ravintolasta myöhemmin.
Aivan, naapurini on niin eläinrakas, ja minä olen se koiraanvihaaja, kun mielestäni koiran paikka ei ole kerrostalossa. Niinpä tietenkin....
Vastaukset 17
Vanhimmat
Olen aina asunut kaupungissa ja yli puolet elämästäni kerrostalossa. Meillä on ollut yli puolet elämästäni koira ja nyt minulla on oma koira. Eikä kyse ole ollut mistään käsilaukkuun mahtuvista fifeistä.
Kyllä koiraa voi pitää kerrostalossa ja vaikka Kalliossa, mutta se vaatii enemmän omistajalta. Minä en voi päästää koiraa ovesta ulos kun sataa vettä, että "meneppäs Musti nyt pissalle, mamma odottaa tässä, ettei tukka mene sekaisin". Minun täytyy mennä itse ulos ja viedä se koira pihalta alueelle jossa saa ulkoiluttaa koiria. Enkä ikinä ottaisi koiraa mukaan baariin ja antaisi sen odottaa ulkona. En ota koiraa mukaan edes lähikauppaan.
Tuo 10 tuntia yksin kotona ei mielestäni ole mikään kamala asia. Minä asun yksin ja käyn töissä ja koira on usein 10 tuntia yksin, mutta minä vienkin koiraa oikeille lenkeille ja koiralla on aina tekemistä kotona myös yksin ollessaan.
Sinun kirjoituksesi antaa sen kuvan, että koirien pitäisi elää vain ja ainoastaan maalla. Minusta näin ei ole. Toisten ihmisten ei pitäisi vain saada koiraa ollenkaan. Ei maalle eikä kaupunkeihin. Näiden "idioottien koiranomistajien" takia kaikki koiranomistajat leimataan pahoiksi ihmisiksi. Kaikki ei kuitenkaan ole niin mustavalkoista.
Ei tarvitse vihata eläimiä ajatellessaan niiden parasta, eikös?
Se sopiiko koira kaupunkiin tai kerrostaloon, riippuu tietenkin siitä, miten koiraa kohdellaan. Kyllä koira kerrostaloonkin sopii, kun sitä vaan lenkitetään tarpeeksi ja huolehditaan rotuvaatimuksista muutenkin.
Eri rodut vaativat aktiviteettia (eli liikuntaa muuta tekemistä) hyvin eri tavalla. Kun tämä tarve huomioidaan, voi koira elää hyvinkin onnellista elämää myös kerrostalossa. Esim. joku pieni sylikoirarotu - sille riittää kohtuullinen lenkkeily ja pienet leikit kotona isäntäväen seura ja hyvänäpito.
Jos koira omakotilossa viettää kaiket päivät yksin pihalla, ei se ole sen onnellisempaa koiran kannalta. Seuraa koirakin tarvitsee. Eivätkä kaikki koirat saa pihalla ollessaan edes tarpeeksi liikuntaa vaan niitäkin pitää lenkittää vielä erikseen. Ja saattavat kaivata muutakin aktiviteettia. Rohkenen epäillä että juuri aktiviteetin puutteessa ne koirat siellä pihoilla haukkuvat.
Kertomasi esimerkki on yksi tapaus. Kyse ei mielestäni ole siitä, sopiiko tuo koira kerrostaloon vaan siitä, sopiiko tuolle omistajalle mikään koira ylipäätään.
ei ihmisasumuksiin.
Ihminen on luomakunnan pää ja pitäis tajuta mikä eläimelle on parasta. Ei ainakaan kaiket päivät sisällä. Turhautuisit itekki ja haukkusit vielä enemmän.
Käytän niitä ulkona varmasti enemmän kuin joku laiska äiti lastaan. Päivittäinen ulkoilu- ja liikunta-aika koirillani on keskimäärin 4-5 tuntia, jopa enemmän.
Koirani ovat onnellisia ja tasapainoisia, rauhallisia, eivätkä juuri hauku sisällä.
Mitä taas tulee esimerkiksi ihmisiin, aiheuttavat monet heistä jos jonkunlaista häiriötä ja tuhoa, mukaanlukien lapset, joista monet eivät todellakaan sopisi kerrostaloon.
On täysin tapauskohtaista, onko joku tietty koira sovelias kerrostaloon. Sama juttu ihmisissä.
Yksi juttu mitä en jaksa ymmärtää koiran kerrostaloasumisessa: pidetään useampia (jopa 10 tai enemmän) koiraa kerrostaloasunnossa, ja harjoitetaan kenneltoimintaa sen lauman kanssa.
Yksi tai kaksi koiraa kerrostaloasunnossa on ihan ok, ja vaikka silloin tällöin olisi pieni pentuekin.
Jopa yksi on liika, kun ilman sitäkin pärjäisi, ei ole mikään välttämätön asian.
ihmisen paras ystävä!
Koirat eivät kuulu narun päähän tai häkkiin, siellähän ne vasta haukkuvat ja ulvovat kaiket päivät yksinäisyyttään! Koira on laumaeläin ja kaipaa aina laumaansa, koiran kuuluu olla omistajansa lähellä. Ei pihamaalla yksin, se vasta onkin eläinrääkkäystä!
eläimiä ei osaa kohdella oikein niin silloin niitä ei kyseisellä tyypille pitäisi olla ollenkaan!!
Sillä ei ole mitään tekemistä minkälaisessa asunnossa asut!JA TÄSTÄ EI SIT KANNATA VÄITTÄÄ
itselläni on keskikokoinen koira ja olen asunut omakoti, rivi ja nyt kerrostalossa ja jos vaan osaat kohdella koiraasi oikein niin se menee vaikka teltassa aivan samanlailla kun jossai omakotitalossa PISTE!!!!!!!
Tommosessa ei ole mitään järkeä.
Nimenoman palveluskoirarotu vaatii omistajaltaa paljon. Ittellläni on Dobermann, ja tiedän tasan tarkkaan rotuvaatimukset, koulutuksen ja lenkkeilyn määrän. J auseampi tunti siihen päivässä menee
Naapurin olis ylipäätään pitänyt hommata vaan se mäyräkoira sieltä kiskalta ja jättää muut koirat hommaamatta.
Vituttaa tollaset ihmiset.
Miksi ylipäätänsä pitäisi olla lemmikki?
Vähän sama juttu kuin joku minkkiturkki tai ase. Ilman niitäkin tavallinen ihminen pärjää. Pitäisi kieltää tuollaiset kokonaan.
Naapurisi on tyypillinen esimerkki eläimen omistajasta, joka on ottanut koiran hetken mielijohteesta.
Naapurillesi ei sovellu minkään tyyppinen elävä olento.
Toinen asia on eläimen pito kerrostalossa. Kallio, eikä kantakaupunki ole eläimen paikka,
lähiöt taas kyllä.
Siellä on vielä jäljellä koirien ulkoilupuistoja sekä metsää.
Naapurisi vaan sattuu kuulumaan siihen 70% eläinten omistajiin, jolle eläimenpitokielto olisi perusteltua.
>Naapurisi vaan sattuu kuulumaan siihen 70% eläinten omistajiin, jolle eläimenpitokielto olisi perusteltua.
Lemmikeiden pito pitäisi olla kokonaan luvanvaraista. Jos on tarvittavat tilat, tarvittavat tiedot, niin vasta sitten voisi saada luvan hankkia eläimen. Vähän samantapainen kuin aselupa.
Muutenkin kukaan meistä oikeasti ei tarvitse lemmikeitä, se on sellaista huvi-turhamaisuutta. Joten tuollaisen luvan saanti voisi olla myös erittäin kallista. Niin kaikki turhat eläinhankinnat pienentyisivät nollaan.
Suomalaiset on niiiiiiin avutonta (ja aivotonta) kansaa, ettei eläimiä sovi hövelisti luovuttaa.
Eläimen pito sentään on monivuotinen prosessi, josta ei voi lipsua jos siltä tuntuu.
Hyvänä esimerkkinä ihmisten impulssi ostoksille on juuri kilpikonnat, kissat, koirat, matelijat ym. joiden hoidosta pitää ottaa selvää seikkaperäisesti.
Pahkasika oli takavuosien huippuhyvä lehti, jossa piikiteltiin älykkäästi erilaisia epäkohtia.
Yksi artikkeli kuvaa hyvin näille "eläinrakkaille" suunnattua "välittämistä" ;
HANKI SINÄKIN OMA KUMINEN KESÄKISSA. SE ON HELPPO HIRTTÄÄ JA HYLÄTÄ!
ole, ongelma on koiran omistaja. Kirjoitit, että "niin kauan kuin tupakka palaa". Siis hän on tupakoitsija. Jos olet lukenut muita palstoja tupakoitsijoista, tiedät, että he ovat itsekkäitä, omaan napaansa tuijottavia, laiskoja, juoppoja jne. Säälittää koira, kun joutuu haistelemaan tupakansavua. Kuka suojelee koiria tupakansavulta? Soita eläinsuojeluviranomaisille, häneltä pitää ottaa koira pois!
Älykkyys taas oikein roihuaa näissä viesteissä, etenkin sinun. Itse poltan tupakkaa ja koirani on takuulla onnellisempi ja parempi kuntoisempi kuin sinun koirasi(?), sinä itse, tai yksikään tuntemistasi ihmisistä. Se saa liikuntaa, aivojumppaa, leikkiä, läheisyyttä ja huolenpitoa päivässä niin paljon, ettei enempää voi toivoa. Mainitsinko jo, että poltan tupakkaa? Poltan siis tupakkaa. En polta sisällä tupakkaa, poltan ulkona tupakkaa. Koirani on minua 138 cm alempana, en puhaltele sen nenään savua. Se ei saa yhtikäs mitään terveyshaittaa siitä, että poltan tupakkaa 138 cm ylempänä sitä, ulkona, ja yleensä n. 3-5 metrin päässä siitä. Oletko ihan täysi idiootti? Älä vastaa, olethan sinä...
mitä se kerrostalo liittyy siihen että koiraa rääkätään?
Pitäiskö sen vaan istua kiltisti hiljaa?
Tottakai se tuollaisella kohtelulla kiljuu päiväkaudet, et sitte itse tekis samoin?
Sun mielestä se vaan pitäis siirtää ok-taloon jossa kukaan ei kuulis sen kärsimyksiä.
Itse rääkkääminen on ok. Eli kyllä, koiravihaaja oot.
Tuollaisella tyypillä kuin kuvaamasi koiranomistaja, ei pitäisi lainkaan olla lemmikkiä. Hän ei ilmeisesti sen tarpeista osaa huolehtia. Ilmoita huonosta kohtelusta kuntasi eläinsuojeluun!!