Ne nuoret jotka ovat jääneet, jotuneet, syystä tai toisesta työkkärin listoille ja sitä kautta joutuvat kukamihinkin orjaduuniin ovat kyllä todella huonossa asemassa.
(tulipa kamalan pitkä lause, yrittäkää lukea.)
Nimittäin itse olin tuossa vanhalla iällä harjoittelupaikassa jossa oli jonkin kurssinkautta hyvin nuori työtön kahden viikon harjoittelijana.
Itse vanha kehäkettu, parkkiintunut nahka, paha katse, ei mulle pajon tulla silmille, se on mun etu.
Mutta nää nuoret jotka yrittää työelämään jonkin hyvin veemäisen kurssinkautta ovat työpaikassa aivan alhaalla.Todella.
Työpaikassa ei puhuta, jos puhutaan niin erittäin alentuvasti, huudellaan heti perään jos kävi vaikka veskissä, roskien vieminen on se bravuurinumero jolla aina osoitetaan paikka ja homma mitä sinne oikeastaan on tultu tekemään.
Järkkyä, pitää olla luja selkäranka, katse voimakkaasti omaan tulevaisuuteen ja kunniahimoa, kaikkea sitekyttä jotta se oikea työpaikka saataisiin.
Heikoimmat, joilla on huonoimmat eväät tai hyvin huono itsetunto, näin nitistetään jo näille alentavilla työpaikoilla.
He ovat niitä jotka syrjäytyvät.
Olin aivan järkkytynyt tästä kohtelusta.
Minut päästettiin helpolla vissiin kun olen niin vanha ja tiesitvätkin että en työpaikkaa sieltä kysele vaan olen matkalla eläkeelle.
Meinasivat kai että antaa tuon vanhan tuossa rauhassa hortoilla.
En tiedä, ei kai tämä ole ihan oikea paikka tälle tekstille, mutta oli aivan pakko nyt tämä johonkiin kirjoittaa.
Jotain tarttis tehdä, että nuoret saisivat kunnon duunipaikkoja.
(tulipa kamalan pitkä lause, yrittäkää lukea.)
Nimittäin itse olin tuossa vanhalla iällä harjoittelupaikassa jossa oli jonkin kurssinkautta hyvin nuori työtön kahden viikon harjoittelijana.
Itse vanha kehäkettu, parkkiintunut nahka, paha katse, ei mulle pajon tulla silmille, se on mun etu.
Mutta nää nuoret jotka yrittää työelämään jonkin hyvin veemäisen kurssinkautta ovat työpaikassa aivan alhaalla.Todella.
Työpaikassa ei puhuta, jos puhutaan niin erittäin alentuvasti, huudellaan heti perään jos kävi vaikka veskissä, roskien vieminen on se bravuurinumero jolla aina osoitetaan paikka ja homma mitä sinne oikeastaan on tultu tekemään.
Järkkyä, pitää olla luja selkäranka, katse voimakkaasti omaan tulevaisuuteen ja kunniahimoa, kaikkea sitekyttä jotta se oikea työpaikka saataisiin.
Heikoimmat, joilla on huonoimmat eväät tai hyvin huono itsetunto, näin nitistetään jo näille alentavilla työpaikoilla.
He ovat niitä jotka syrjäytyvät.
Olin aivan järkkytynyt tästä kohtelusta.
Minut päästettiin helpolla vissiin kun olen niin vanha ja tiesitvätkin että en työpaikkaa sieltä kysele vaan olen matkalla eläkeelle.
Meinasivat kai että antaa tuon vanhan tuossa rauhassa hortoilla.
En tiedä, ei kai tämä ole ihan oikea paikka tälle tekstille, mutta oli aivan pakko nyt tämä johonkiin kirjoittaa.
Jotain tarttis tehdä, että nuoret saisivat kunnon duunipaikkoja.
Vastaukset 9
Vanhimmat
>Jotain tarttis tehdä, että nuoret saisivat kunnon duunipaikkoja.
Ja olet oikeasti, sekä muutkin myös!
Tähän riittänee yksi hyvä neuvo ja se on seuraava; hakekaa ihmeessä ulkomaille töihin nuoret! Suomesta on aina lähdetty ulkomaille, mm. omat vanhempani muuttivat aikoinaan Ruotsiin. Palkka oli silloinkin 6 kertainen Suomeen verrattuna ja työpaikoilla toimi demokratia, eli työläinen saattoi vaikuttaa työpaikalla työoloihin.
Kielitaidon pitäisi riittää kaikilla, kun ruotsi ja englanti ovat pakollisia peruskoulussa ja moni lukee siihen päälle vielä kolmannenkin vieraan kielen. Tavallisissa duuneissa ei edes tarvita mitään hääppöistä kielitaitoa, jos ei sitten ole kyseessä palveluammatit.
Suomessa on tällä hetkellä TODELLA kehnot palkat, mitä on tullut sukulaisten kanssa keskusteltua. Saksassa ja Englannissa maksetaan ns. kolmastoista palkka ennen lomalle lähtöä. Sama koskee työoloja ja työetuja, missään maassa ei ole irtisanominen niin helppoa kuin Suomessa. Sen lisäksi piilotyöttömyys on ihan käsittämättömän korkeaa, eikä sille ole tehty mitään yli vuosikymmeneen.
Ruotsi voi olla tosiaan houkutteleva vaihtoehto, kuna siellä näyttä olevan ns. täystyöllisyysaste. Oli eilen Ajankohtaisessa kakkosessa esimerkki siitä, ettei Suomi omia työntekijöitään ja heidän työtään arvosta vaan vyöryttää ne Viroon. (pesula) Nyt on hoitajapula, mutta idiootti täytyy olla, että moni ulkomaille savustetuista palaisi takaisin niin kuin kaikki olisi toisin. Viittaan hoitajiin, jotka lama ajoi Norjaan Ruotsiin ja Britanniaan
Olen otettu teidän myötätuntoisista kirjoituksistanne, luulin ja pelkäsin etten saa "kannatusta" mielipiteelleni.
Suorastaan sieluani särkee kun ajattelen miten vääristynyt kuva annetaan nuorille ihmisille.
Miten he voisivatkaan rynniä työmarkkinoille, kun jo harjoitteluaikana ei ihmisenäkään pidetä.
Toisaalta moni nuori voi olla uhka, toinen se vakkari tekee kaikkensa että saa harjoittelijan häädettyä pois omalta reviiriltä.
Niin, kun mietin vielä omaa tilannetta, minuahan ei uhkana koeta, koska olen aivan ylikypsä normaaleille työmarkkinoille.
Minua ei kohdeltu ollenkaan alentuvasti siinä paikassa, en vain yksinkertaisesti ollut olemassa!
Sehän nyt sopii, teen vain oman velvoitteeni työvoimatoimiston ja aikuiskoulutuskeskuksen kanssa, saadakseni vain ikäni vuoksi tietyt päivät täyteen.
Ihan totta, miuna risoo niin paljon tätä mätä systeemi että voisin vetää lättyyn jotakin poltiikkoa, en vain tiedä kenestä aloitaisin?
Katainen puhuu siitä ylikuumentumisesta, taitaa sopia minuun hyvin.
Olen valmistumisestani asti vuoden työttömänä ollut maisteri. Kun pääsisi edes harjoitteluun oman alan paikkoihin, mutta niihinkin vaaditaan aiempaa työkokemusta tai sitten vaan todetaan, että työtehtäviä ei ole firmassa harjoittelijalle tarjolla.
Valitettavasti monet ns. hanttihommat ovat astmani takia poissa laskuista. Ja ne hanttihommat, joihin ei ole terveydellistä estettä, ovat menneet sivu suun ylikoulutuksen (!) takia (työnantaja on epäillyt maisterin motivaatiota "paskaduuniin").
Tällä hetkellä tukeni ovat nolla euroa ja olen avovaimon elätettävänä. Työkykyisen aikuisen ihmisen elättäminen rassaa parisuhdetta pahasti, ja elätettävänä oleminen ja "viikkorahojen" ruikuttaminen ahdistaa minua.
Opiskeleville nuorille annan yhden neuvon: ottakaa aktiivinen yrittäjäasenne jo opiskelujen alkupuolella. Monella alalla koulutus ei sinällään takaa yhtään mitään! Luokaa suhteita. Kovettakaa luonteenne raakaa kilpailua ja oman onnensa nojassa sinnittelmistä silmällä pitäen. Ja ennen kaikkea: älkää odottako liikoja.
muuttoa omaan kämppään jolloin saisit soskusta rahat. Eli ei tarvitsisi elää toisten siivillä!!
Valmistuin tänä keväänä ammattiin. Jäin työttömäksi, mutta minulla ei ammattitutkinnostani huolimatta ole oikeutta työttömyyskorvaukseen, sillä edelliseltä työttömyysjaksolta silloin kuin olin vielä pelkkänä ylioppilaana työttömänä on voimassaoleva lausunto, jonka mukaan en ole oikeutettu työttömyyskorvaukseen ennen kun olen ollut kolme kuukautta työssä tai koulutuksessa. Ilme touhua, sillä minähän olen ollut koulutuksessa "oikeassa kolussa" kaksi vuotta ja suorittanut tutkinnon.
Hain toimeentulotukea, mutta en usko sitä saavani, sillä olen saanut huhtikuussa perintöä huomattavan summan ja sossussa tietenkin katsotaan minun pystyvän elättämään itseni sillä. Kyllähän minä pystynkin,mutta tässä ei nyt olekaan kysymys rahasta vaan peritaatteesta. Ei ihmistä saa jättää täysin ilman tuloja riippumasta ihmisen tilanteesta.
Aikaisemmin olin työttömänä yli kaksi vuotta. Tosin silloin olin pelkkä ylioppilas, eikä silloin hyväkseni tehty mitään ja rypesinkin kärsimään masennuksesta jne. Nyt olen ollut työttömänä reilun viikon ja olen huomannut itsessäni samanlaisia oireita jo nyt. Tosin jo seuraavana päivänä työttömäksi ilmoittaututumisesta minut määrättiin työnhakuinfoon, josta ei tosin ollut mitään hyötyä ja haastatteluunkin tai johonkin vastaavaan on myös jo määrätty aika. Kyllä minä tiedän , miten nuo työkkärin sun muut toimivat, enkä odota tuoltakaan yhtään mitään.
Päivät kuljeskelen kotikaupunkini keskustassa. Tänäänkin olin keskustan suurimmassa tavaratalossa ties kuinka kauan ja katselin ympärilleni. Mitään en ostanut. Minulla kun ei yksinkertaisesti ole mitään tekemistä. Olen yrittänyt etsiä työtä, mutta sitä en tunnu nyt saavan. Ihme juttu sinällään, että minulle ei tarjottu edes kesätyötä siitä suuresta vähittäiskaupasta, jossa olin työharjoittelussa kolme kuukautta. Minua sanottiin ahkeraksi ja tunnolliseksi. Samassa paikassa on töissä minua nuorempia ja huonommin koulutettuja. En tosin sinällään odottanutkaan sitä.
En halua joutua yhteiskunnan hylkäämäksi toista kertaa. En myöskään halua masentua, mutta tilanteeni näyttää toivottamalta. En tiedä, mitä tehdä ja vain reilu viikko on kulunut. Olen kyllästynyt vain lorvimaan ja "lomailuun". Haluan ihan oikeasti kokopäivätyön. Tuossa yhtenä päivänä jossakin suuressa kaupassa tavarapaljouden keskellä tajusin, etten tarvitse mitään tavaraa vaan kokopäivätyön. On turha jauhaa työvoimapulasta jne. ja suomalaisesta hyvinvointivaltiosta kun kaikille ei kuitenkaan riitä töitä.
Olen 23-vuotias ja minulla on ammatillinen tutkinto, mutta ei sillä tunnu olevan mitään väliä. Työkkärissäkin sanottiin, että minun pitäisi ilota ammatillisen tutkinnon suorittamisesta, mutta kuinka voisin ilota kun minulla ei ole mitään tietoa tulevaisuudesta. AMK:n pääsykokeetkin meni niin huonosti, että tiedän varmasti, että en päässyt.
AMK:hon ei se ole mikään pelastus, sen käytyäsi olet jälleen työtön. Suomessa koulutuksen arvostus on todella alamaissa, sinuna yrittäisin vain hakea töitä
se työvoimapula sieltä tulee vielä joskus!