Mä eläisin keltaisen kerrostalon kattohuoneistossa hiljaista yksin eloa. Oli se sitten keltainen tai ei mutta tiiliseinät sisäpuolelta olisi suuri plussa. Enkä mä yksin eläisi minulla olisi kissa tai useampikin ja sitten mä ulkoiluttaisin niitä talutushihnassa. Se kerrostalo olisi ehkä iso tai pieni suuressa kaupungissa tai vähän pienemmässä. Kun mä katsoisin ulos ikkunasta tai parvekkeelta mä näkisin paljon erilaisia rakennuksia, pieniä katuja joissa liikkuisi iloisia ihmisiä ja siellä pitäisi olla myös muutama puu tai jopa puisto. Mä en tiedä asuisinko mä Suomessa vai ulkomailla. Mutta jos asuisin ulkomailla kävisin usein myös Suomessa.
Mulla olisi hyvät työ suhteet niin pomoon että muihinkin työtovereihin. Mä nauttisin työstäni, kukapa tekisi jotain mistä ei pitäisi. Mulla olisi tietysti myös ystäviä niin työn merkeissä kuin vapaa ajallakin.
Aamuisin kun mä heräisin jättäisin sängyn petaamatta ja venyttelisin hartaasti sekä avaisin ikkunan kaihtimet, lämpimällä ilmalla myös hetkeksi parvekkeen oven. Tervehtisin mun rakkaitani, kissoja ja kävisin vessassa. Sitten mä suuntaisin keittiöön, tarkistaisin punaisen jääkaappini sisällön. Jos siellä ei olisi sitä mitä pitäisi olla, mä vetäisin pikaisesti vaatteet päälleni ja sukisin hiukseni läpi. Avaisin oven, kipittäisin rappuset alas ja suuntaisin torille ja pieneen lähi kauppaan, joista ostaisin mitä tarvitsen. Kun mä palaisin laittaisin ostokset paikoilleen ja keittäisin kahvia. Antaisin kissoille ruokaa. Istuisin pienen pöydän ääreen joisin kahvia ja lukisin päivän lehden. Mulla ei olisi mihinkään kiire, koska saattaisin myös tehdä töitä kotona. Lehden jälkeen tekisin aamupalaa.
Kun olisin syönyt ja juonut vielä toisen kupin kahvia kastelisin kukkaseni joita olisi paljon. Seuraavaksi avaisin kannettavan tietokoneeni tarkistaisin sähköpostin ja lueskelisin muita uutisia. Lukisin tietysti horoskoopin kauriin kohdalta. Hyvin usein ne pitivät paikkansa mutta toisinaan taas ei. Viipyisin tietokoneella vielä hetken ja sitten laittaisin sen nukkumaan. Pyytäisin kissat luokseni, paijaisin niitä ja sitten lähtisimme ulos. Kävelisimme sillan toiselle puolelle joka on meidän vakio reittimme. Vastaan tulisi paljon ystävällisiä ihmisiä. Monet heistä tervehtisivät, koska suurin osa heistä olisi tuttuja. Saapuisimme koti nurkillemme ja menisimme takaisin sisälle. Päästäisin kissat hihnoistaan. Herättäisin tietokoneen ja aloittaisin työnteon.
Kunpa vai voisi elää unelmaansa eikä vain unelmoida.
Ps. puuttuu pilkkuja yms. mutta kirjoitin tämän niin tunteella että väliäkö pilkuilla :)
Mulla olisi hyvät työ suhteet niin pomoon että muihinkin työtovereihin. Mä nauttisin työstäni, kukapa tekisi jotain mistä ei pitäisi. Mulla olisi tietysti myös ystäviä niin työn merkeissä kuin vapaa ajallakin.
Aamuisin kun mä heräisin jättäisin sängyn petaamatta ja venyttelisin hartaasti sekä avaisin ikkunan kaihtimet, lämpimällä ilmalla myös hetkeksi parvekkeen oven. Tervehtisin mun rakkaitani, kissoja ja kävisin vessassa. Sitten mä suuntaisin keittiöön, tarkistaisin punaisen jääkaappini sisällön. Jos siellä ei olisi sitä mitä pitäisi olla, mä vetäisin pikaisesti vaatteet päälleni ja sukisin hiukseni läpi. Avaisin oven, kipittäisin rappuset alas ja suuntaisin torille ja pieneen lähi kauppaan, joista ostaisin mitä tarvitsen. Kun mä palaisin laittaisin ostokset paikoilleen ja keittäisin kahvia. Antaisin kissoille ruokaa. Istuisin pienen pöydän ääreen joisin kahvia ja lukisin päivän lehden. Mulla ei olisi mihinkään kiire, koska saattaisin myös tehdä töitä kotona. Lehden jälkeen tekisin aamupalaa.
Kun olisin syönyt ja juonut vielä toisen kupin kahvia kastelisin kukkaseni joita olisi paljon. Seuraavaksi avaisin kannettavan tietokoneeni tarkistaisin sähköpostin ja lueskelisin muita uutisia. Lukisin tietysti horoskoopin kauriin kohdalta. Hyvin usein ne pitivät paikkansa mutta toisinaan taas ei. Viipyisin tietokoneella vielä hetken ja sitten laittaisin sen nukkumaan. Pyytäisin kissat luokseni, paijaisin niitä ja sitten lähtisimme ulos. Kävelisimme sillan toiselle puolelle joka on meidän vakio reittimme. Vastaan tulisi paljon ystävällisiä ihmisiä. Monet heistä tervehtisivät, koska suurin osa heistä olisi tuttuja. Saapuisimme koti nurkillemme ja menisimme takaisin sisälle. Päästäisin kissat hihnoistaan. Herättäisin tietokoneen ja aloittaisin työnteon.
Kunpa vai voisi elää unelmaansa eikä vain unelmoida.
Ps. puuttuu pilkkuja yms. mutta kirjoitin tämän niin tunteella että väliäkö pilkuilla :)
Vastaukset 3
Vanhimmat
Itselläni vähän samankaltaisia haaveita, kunpa tosiaan ne pystyisi toteuttamaan.
Ihastuttava unelma.. Miksikäs kukaan ei tollasesta haaveilis..?
Toi haave ja asuinympäristö ois tosi ihana ja mun mielestä sun kannattais kehittää sinne joku tietty henkilö ja kirjottaa siitä henkilöstä kirja.. Ihan vaan niinkuin ajatuksista.. Ei mitään jännärii, tollanen ihana rauhallinen juttu..
Tahtooko unelmasi kämppäkaverin?