ongelmaa. mulla rv 10 ja riideltiin miehen kanssa joka sanoi että tee abortti, ei halukkaan lasta kanssani,tai erotaan ja minä alan yhksi! on ihan tosissaan.en halua yhksi enkä myöskään abortti.kaikki muuttui hetkessä helvetiksi.
apua
suureen
121101
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Olisko kannattanut miettiä asiaa kunnolla miehesi kanssa etukäteen? Nyt pieni lapsi joutuu "maksamaan" vanhempiensa toilailuista. Kannat nyt tietysti vastuusi ja pidät lapsestasi niin hyvää huolta, kun ikinä pystyt.
kyllä asia oli ihan mietitty ja mies sanoi ettei häntä haittaa jos tulen raskaaksi, en siis ole syönyt pillereitä viime syksystä lähtien.
miehesi ei välttämättä tarkoita asiaa. en tunne miestäsi,mutta erittäin,erittäin monelle on käynyt niin että mies pakottaa aborttiin tai sitten jättää naisen. Nainen ei ole suostunu aborttiin,harvoissa tapauksissa mies on sitten toteuttanut uhkauksensa kun onkin huomannut rakastavansa naistansa niin paljon tai onkin tajunnut että haluaa lapsen. ÄLÄ IKINÄ TEE ABORTTIA PAKOTUKSEN ALAISENA!! abortti täytyy tulla AINA naisen omasta tahdosta,omasta sydämestä jolloin hän tietää ettei voi lasta pitää. Sinuna suosittelisin miettimään asioita että haluatko todellakin tehdä abortin ja näinollen pitää miehesi,vai haluatko pitää lapsesi ja EHKÄ jopa miehesikin. Mies ei ole reilu mikäli sanoo että päätät lapsi tai minä,sillä siinä vaiheessa miehesi ei joko ajattele järkevästi tai kokee tilanteen uhkaavaksi(että lapsi veisi hänen paikkansa) tai sitten miehesi ei oikeasti rakasta sinua kun asettaa sinut noin hankalaan tilanteeseen... Toivon että puhuisit miehellesi ja mikäli et halua omasta tahdosta aborttia,älä tee. Katso mitä mieltä miehesi sitten on kun päätätkin pitää,muista että hänen mielensä saattaa muuttua että lapsi onkin ok,tai sitten ei....
EI HAITTAA JOS TULET RASKAAKSI???
Musta toi on ihan silleen sanottu, että sun raskautes ja sun asias...
Vanhojakos olette? Vaikutat tosi nuorelta...
Ollaan 23 vee, ku sitä tossa joku kyseli. jos abortin teen, mulle on yks vitun hailee tolle jätkälle,jääkö se mun luo vai ei. minä en sen luo sitten enään jää!
selvennetääns nyt pikkasen ku tuntuu että oli niin epä selvää kaikille tää tilanne; pillerit lopetettu syksyllä, lapsi tulee jos on tullakseen asenteella, mies sanoi silloin ettei häntä haittaa jos tulen raskaaksi, sittempä meille tulee lapsi ja täts it! kun sain plussaa, oltiin onnemme kukkuloilla, suunnitelmat meni uusiksi ulkomaan matkoja myöten, suunniteltiin tulevaisuutta, mietiskeltiin koiran kohtaloa, kateltiin isompaa kämppää jne.. nyt sitten tossa riidan aikana mies sanoi ettei halua lasta kanssani, koska olen kusipää enkä ajattele mitä suustani päästän, totta!! olen tosi kusipää jos sille päälle satun! mutta silti ei mun mielestä oikeuta vaatiin aborttia. illalla kuitenkin savun hälvennettyä sanoi ettei todellakaan tarkoittanut mitä sanoi, haluaa edelleen lapsen jne.. mulle jäi vaan kuitenki sellanen tunne että voinko luottaa ettei se enään suutuksissaan sano tollasta??
Heippa,
no eipä ollut kovin kypsästi sanottu mutta ei olisi eka kerta ihmiskunnassa sekään, että joltakulta suusta pääsee jättisammakko suutuspäissään. Vaikka lapsi onkin toivottu, on se alkuraskaus usein aikamoista epävarmuuden aikaa puolin ja toisin - mutta siihen sopeutuu kyllä 9kk aikana! Että mitäs jos antaisit pölyn laskeutua ja rauhoittuisitte molemmat ja katsoisitte sitten tilannetta uudestaan?
Oletko ihan varma, että abortin jälkeen mies jää loppuelämäkseen sun luokse. Aika epätodennäköstä. Menettäisit siis sekä lapsen, että miehen. Jos todella teetät abortin tuollaisen miehen takia, niin vaadi häneltä kirjallinen sopimus, että jää loppuelämäkseen sun luokse ja jos jättää sinut, niin maksaa jonkun tietyn (todella ison) summan rahaa. Eiks ois reilu meininki? ;)
Joo, mäkin oon raskaudesta johtuvista sekavuustiloista ja riidoissa päästänyt suustani vaikka mitä sammakoita, tyyliin, "jos lapsi on vammanen, niin mä en halua pitää sitä". Pelkkää lapsellista provoamista ja typerää huutelua.
voi sanoa noin julmasti lapsesta, oli sitten vammainen tai ei? Ja vielä kun on itse tiineenä? Jos mä edes uskaltaisin ajatella noin, niin kyllä häpeisin itseäni ja kypsymättömyyttäni ja epäilisin kyllä rankasti valmiuttani äidiksi.
Ehkä sunkin kannattaisi vähän miettiä asennettasi ja asettua vaikka hetkeksi joko vammaisen lapsen vanhemman tai itse lapsen asemaan.
Mun mielestä tuo on asia, jota ei pitäisi huudella minkäänlaisessa sekavuustilassa!
Siis haloo, mitä se kuuluu kelleen mitä kiukuspäissään sanoo. ei niille tunteille todella mitään voi. Taidat olla aikamoinen sievistelijä. Tuntuu hyvin tekopyhältä, ettei sais välillä itteään "purkaa". Epäilisin kyllä valmiuttani äidiksi jos en uskaltaisi asioita miettiä kaikilta kanteilta. Tai jos olisin täysin varma jaksamisestani ja suhtatumisestani. Nimenomaan sun tekstistä paistaa läpi ettei sun ole koskaan näitä asioita oikeasti miettiä, niin että koskettais sua.
mä nimenomaan tiedän, et mun muksulla on max 50 %:n mahdollisuus periä kohtuu vakava sairaus, ja kyllä se on saanut mut miettimään asioita sen verran paljon, et ei tulis mieleenkään sanoa suutuspäissäni, et Mä en sit mitään vammasta lasta halua.
Ja jo ennen tätä muksua voin kertoa ajatelleeni paljonkin juuri näitä asioita, et miten rankkaa vanhemmuus onkaan niille, jotka sen vammaisen/sairaan lapsen saavat.
Ja oon nähnyt jos jonkinlaista mukeloa, esim. tutullani on downin syndrooma-poika. Jotenkin vaan toi tuntuu loukkaavalta kaikkia niitä, joita asia oikeasti koskettaa, et jollain on pokkaa toitottaa tuommoisia mielipiteitään noinkin keppoisesti, suutuspäissään.
Mun mielestä asiat jotka loukkaa noin pahasti varsinkin vammaisia lapsia, vois pitää omana tietonaan.
Oho, otitpa vakavasti asian. Sorge. Tarkoitus oli vain antaa aapeelle esimerkki, että kiukuspäissään sitä huutelee ihan mitä vain (ja hormoonien vaikutuksesta). Voin lohduttaa sinua ja kertoa, että en ikimaailmassa antaisi lastani pois, vaikka hänellä syntyessään ei olisi mitään mahdollisuuksia elämään. En ikimaailmassa olisi tehnyt aborttia, vaikka ultrassa olisi vauvalla todettu vaikea vamma. Minun mielestäni lapsi ei ole tavara, jonka voi viallisena vaihtaa ehjään tai heittää koknaan pois. En ikimaailmassa olisi taipuvainen aborttiin, vaikka minut olisi raiskattu. Sellaista tilannetta ei nyt vain ole, jossa antaisin lapseni pois -jo kohdustakeskenkasvuisena tai syntymän jälkeen. Joten ihan piis vaan.
T: Temperamenttinen tuleva äiti
Mulla kans 10.s viikko menossa, ja samanlainen tilanne kuin sulla. Isä ei halua lasta. Oli alusta asti abortin kannalla, mutta nainen sen päätöksen tekee. Isä sitten joko sopeutuu tilanteeseen tai saa painua jonnekin. Älä ihmeessä tee aborttia painostuksen alaisena. Tein kerran niin, ja kadun sitä aina. Tällä kertaa ei kellään ole sanomista minun kropasta ja minun lapsesta. Ei se yksinhuoltajuus niin kamalaa ole. Mä oon jo ennestäänkin yh. Parempi ilman miehiä.