Päivämiehestä saksittua sekasotkua
En voi muuta kuin ihmetellä, luettuani Päivämiehen numerosta 24 tähän lainaamiani kohtia.
>>Paavali muistuttaa Timoteukselle seurakunnan olevan totuuden patsas ja perustus (1. Tim.3:15) >Seurakuntaa kuvataan äitinä, Saara äitinä.>Suomalainen sana ”omatunto” saattaa viedä joskus harhaan. Merkitys, johon se alkujaan on otettu vastineeksi, on tarkoittanut YHDESSÄ TIETÄMISTÄ (versaalit minun lisäämiä) tai tuntemista, yhteistuntoa….
…Omatunto-sana saattaa antaa kuvan mielikuvan ”minun” tunnosta. Tuolloin se saattaa nousta tärkeämmäksi ohjaajaksi kuin ”yhteistunto”, seurakunnan yhteinen käsitys.>Jeesus puhui pitoihin kutsutuista köyhistä ja vammaisista. Jumalan valtakunnassa asuukin tällaisia armahdettuja syntisiä, joiden AUTUUS PERUSTUU ”TYHMÄÄN” evankeliumin saarnaan. (1.Kor.1:21).
En voi muuta kuin ihmetellä, luettuani Päivämiehen numerosta 24 tähän lainaamiani kohtia.
>>Paavali muistuttaa Timoteukselle seurakunnan olevan totuuden patsas ja perustus (1. Tim.3:15) >Seurakuntaa kuvataan äitinä, Saara äitinä.>Suomalainen sana ”omatunto” saattaa viedä joskus harhaan. Merkitys, johon se alkujaan on otettu vastineeksi, on tarkoittanut YHDESSÄ TIETÄMISTÄ (versaalit minun lisäämiä) tai tuntemista, yhteistuntoa….
…Omatunto-sana saattaa antaa kuvan mielikuvan ”minun” tunnosta. Tuolloin se saattaa nousta tärkeämmäksi ohjaajaksi kuin ”yhteistunto”, seurakunnan yhteinen käsitys.>Jeesus puhui pitoihin kutsutuista köyhistä ja vammaisista. Jumalan valtakunnassa asuukin tällaisia armahdettuja syntisiä, joiden AUTUUS PERUSTUU ”TYHMÄÄN” evankeliumin saarnaan. (1.Kor.1:21).
Vastaukset 187
Vanhimmat
Todella merkillisiä kirjoituksia Päivämiehessä. Itselleni se ei tule, mutta siteeramasi kohdat aiheuttavat kyllä enemmän ihmetystäkuin pelkkä kulmakarvojen kohottelu.
Onko todella niin, että vl-liikkeessä, jota SRK johtaa, korostetaan vain sen ite keksimiään oppeja ja muutetaan Raamatun totuus ihan päälaelleen?
Surullista luettevaa, todella.
KIRJOITUKSIA ei ymmärrä jos ei ole itse samassa laumassa vl:ien kanssa.
Ja varsinkin jos on joutunut ulkopuolelle syystä tai toisesta, niin sitä täytyy vielä yrittää toisillekin vakuuttaa muuta, kuin mitä tämä vanhoillislestadiolaisuus on. Ja puhua kaikkea mikä ei edes ole totta.
"He valhetellen puhuu teistä kaikkinaista pahaa."
(Biblia)
Asiahän on kuitenkin niin, että teille on yritetty ojentaa täälläkin auttavaa kättä, ja nevottu, että menisitte vaikka RY:lle ja selvittäisitte asiat siellä.
Mutta kun tämä ei ole kelvannut teille.
Ja toisekseen, ei se johdu meistä vl:istä, että te ette ole juuri tällä hetkellä vl:iä. Vaan se johtuu sekä tottelemuudesta tuossa ylläolveille neuvoille. (Moni on yrittänyt teille sanoa tuota samaa, ja auttaa teitä) sekä siitä, että ei ole osattu eikä kenties haluttukaan asioita selvittää.
Itsekin luin vl:nä Päivämiehestä nuo kirjoitukset eikä niissä ollut mitään outoa.
Se ei siis johdu siitä, että Päivämiehen kirjoituksissa olis vikaa. Vaan että se VIKA ON LUKIJAN SYDÄMESSSÄ, jos ei ymmärrä mitä PYHÄ HENKI ILMOITTAA NÄISTÄ USKOMISEN ASIOISTA.
Ja siitä, että näille vl:istä lähtijöille itselle on jäänyt jotakin HAMPAANKOLOON. Ja sen vuoksi yrittää kaikkensa täällä, että toisetkaan ei pääsis tästä uskomisen armosta osalliseksi.
Vaan tämä asia kun ei ole ihmisestä kiinni, vaan parannuksen teko on kokonaan JUMALAN TYÖ. Ja kaikki muu kalpenee sen rinnalla kun ihminen saa parannuksen armon. MYÖS TOISTEN IHMISTEN PARJAUKSET VL:ISTÄ.(Oma kokemus).
60-lukulaisen "lakihenkisen varoituksen" on laatinut maallikko, mutta päätoimittajahan vastaa lehden sisällöstä-toisaalta kaikki retrohan on tulossa muotiin: hoitokokouksetkin?
Vielä kuulee täälläkin tuollaista aitoa vl-kommunikointia. Pitää oikein tallettaa muistiin kun niin autenttisen tuntuisen vanhoillislestadiolaisen liturgian palstalle heitit.
Miksikö?
No ensinnäkin tuo suuttumus erilaisista mielipiteistä. Käsky mennä seuroihin, muiden näkeminen vainoajina, kyvyttömyys selittää itse uskonasioita, ja lopuksi vielä muiden syyttäminen siitä, että on katkera tai jotain hampaankolossa. Sekä kaiken ottaminen niinkuin ylhäältä sanotaan. Sekä viestistäsi henkivä rakkaudettomuus.
Miten syrjähdit itse aiheesta kirjoittajien moittimiseen? Ja moittimiseen ilman perusteluja?
Oletko tosiaan sitä mieltä, että kun vl sanoo jotakin eriseuraiseksi, itse pois lähteneeksi jne ilman mitään perusteluja, että se olisi ihan totta? Siis vl-ihminen "ei koskaan erehdy eikä koskaan sano väärää todistusta kenestäkään"? Miten ihmeessä te olettekin niin "täydellisiä"? Raamatun mukaan nimittäin meistä kukaan ei ole erehtymätön eikä täydellinen;)
Miten voit tuntea meidät kaikki kirjoittelijat henkilökohtaisesti niin, että voit sanoa ilman epäilyä, että olemme pois poikenneet ja eriseuraisia?
Se, että jotkut meistä eivät ole vl-uskoisia, ei tee meistä eriseuraisia eikä usko(ma)ttomia. Jumalan lapseus määritellään ihan eri tavalla. Mutta tiedätkö sinä, miten?
Ja vihjeeksi, keskustelussa käsitellään avauksessa mainittua asiaa, ei kirjoittajien uskonkäsitystä.
vastausta, joista olen samaa mieltä Sinulle vastanneiden kanssa. Siksi en katso tarpeelliseksi enempää toistaa Sinun jo saamien vastausten sisältöä.
Hyvä kirjoitus uskovaisia alistavasta TV-kiellosta on täällä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000026958290
olevat ymmärtävät SRK:n ja vl-puhujien harhaopit, koska heidät on aivopesty niihin pienestä lapsesta alkaen.
äänenkannattaja nykyään tämä Päivämies. Saivat 70-luvulla vallattua tämän rakkaan kristillisyytemme. Teksti on sen mukaista, kuin on oppikin.
Raamatun teksti on vieläkin laajempi: "Jumalan huone = elävän Jumalan seurakunta = totuuden patsas ja perustus"
Tuo asia on iankaikkisesti pysyvää. Elävän Jumalan seurakunta on perustettu lukittujen ovien takana niiden opetuslasten keskelle, joiden sydämillä Kristus oli kuollut, heille oli syntynyt kaipaus Hänen puoleen ja joille Kristus itse ilmestyy Rauhan tervehdyksen kanssa.
Lutherkin opettaa, että seurakunta on siellä, missä ikänä tähän tilaan tulleet Jumalan lapset kokoontuvat. Ei ole mitään eroitusta millaisiin järjestöihin ja organisaatioihin kuulutaan, mutta Jeesus itse on Pyhän Hengen kanssa heidän keskellään. Se, että saarnataan elävä ja puhdas Jumalan Sana ja sakramentit oikein jaetaan ovat tuntomerkkejä elävästä seurakunnasta.
sanasta omatunto.
Kun Paavali puhuu maaherra Feliksen edessä, hän tunnustaa uskonsa näillä sanoin :"Mutta sen minä sinulle tunnustan, että minä tämän tien kautta, jonka he eriseuraksi kutsuvat, niin palvelen minun isäini Jumalaa, että MINÄ USKON kaikki, mitkä laissa ja prophetaissa kirjoitetut ovat, ja pidän sen toivon Jumala puoleen, jota hekin itse odottavat, että kuolleiden ylösnousemus pitää oleman, sekä vanhurskasten että vääräin. Ja sentähden MINÄ harjoitan itsiäni aina pitämään PAHENTAMATTOMAN OMANTUNNON JUMALAN JA IHMISTEN EDESSÄ." (Apt 24:14-16)
PM:n neuvon mukaan Paavalin olisi tullut "nöyrtyä yhteistuntoon", jossa "tämä tie"( ELÄVÄ USKO VAPAHTAJAAN) olisi tullut syntinä hylätä siksi, kun sitä eriseuraksi kutsuttiin.
aikaan olivat kuuliaisia "yhteistunnolle", suostuivat Kristuksen ristiinnaulitsemiseen. Menettäen omien syntiensä sovittajan!
seuraajat häntä ristiinnaulinneet, vaan vihaajat.
"Yhteistunto", silloin kun se ei ole oikealla asialla, vihaa valkeutta.
Että pitää pitää pahentumaton omatunto imisten edessä?
Ja sentähden MINÄ harjoitan itsiäni aina pitämään PAHENTAMATTOMAN OMANTUNNON JUMALAN JA IHMISTEN EDESSÄ." (Apt 24:14-16)
Mielestäni tässä raamatun paikassa ei sanota että olkaa pahentamatta ihisiä vaan pitäkää pahentumaton omatunto Jumlan ja ihmisten edessä.
Siinä on aika iso ero. Jos seisomme totuudessa ja pidämme hyvän omantunnon varmaa varmempi on se että on ihmisiä jotka pahentuvat siitä siksi että heidän omatuntonsa puhutelee heitä.
Pitääkö meidän sitten elää ihmisille mieliksi ettemme pahenna toista. Näinhän vl usein ajatellaan. Kuitenkin raamattu ykskantaan sanoo
"Ja sentähden MINÄ harjoitan itsiäni aina pitämään PAHENTAMATTOMAN OMANTUNNON JUMALAN JA IHMISTEN EDESSÄ." (Apt 24:14-16) "
Pitää pitää hyvä omatunto ihmisten edessä silloinkin kun se PAHENTAA IHMISTÄ. Omaatuntoa vastaan ei tulisi rikkoa. Esille nostamasi asia on erittäin tärkeä pointti
omatunto tarkoittaa tässä ehkä puhdasta, totuuden puolesta puhuvaa "minää". Että ihminen voisi pitää omantunnon puhtaana, telee sen olla pahentumaton eli puhdas ensin Jumalan edessä, että se voi olla puhdas myös ihmisten edessä.
Omatunto ei ole todellakaan puhdas, jos se on sitä vain ihmisten silmissä.
tällä jutullasi. Allekirjoitan.
Voiko Raamatun sanomaa tulkita muuten kuin näin miten siinä lukee? Ei voi.
käännösvirhe, ja oikeampi käännös olisi todellakin "yhdessä tietäminen" tai "yhteistunto" (vrt. ruotsin samvete).
Se tarkoittaa kuitenkin ihmisen kohdalla Jumalan kanssa yhdessä tietämistä tai tuntemista, eikä suinkaan ihmisten keskinäistä yhteistuntoa. Tätä ovat tällä palstalla joskus selittäneet asiaa tuntevat (teologit?). Muistan, että ainakin tunnettu nimimerkki kalle selitti sitä joskus.
Miten Päivämieheen kirjoittanut henkilö ei ole tätä tiennyt, vai onko hän tahallaan vääristellyt totuutta?
vuoden 1996 painos.
"KATEKISMUS
Hyväksytty Suomen kuudennessatoista varsinaisessa kirkolliskokouksessa vuonna 1948"
"Omatunto
Omassatunnossamme puhuu Jumalan ääni. Omatunto valvoo mielialaamme ja vaatii meitä tekemään, minkä tiedämme oikeaksi, mutta kieltää meitä tekemästä, minkä tiedämme vääräksi. Kristitylle Jumala on sanassaan ilmoittanut, mikä on oikeaa ja mikä on väärää.
Omantunnon toiminta osoittaa meille, että joka hetki olemme Jumalan kasvojen edessä."
"Siksi teen kaikkeni, että minulla aina olisi puhdas omatunto Jumalan ja ihmisten edessä.
Ap.t. 24:16"
"On väärin ja turmiollista toimia omaatuntoaan vastaan. Martti Luther Wormsin valtiopäivillä."
consciense co- viittaa yhteiseen ja -sciense tietämiseen. Omatunto = laumatunto. Huono omatunto tulee mahdolliseksi, jos on alistuttu yhteisön lakien ja velvollisuuksien alle. Omin omatunto on asia erikseen..
totuuden ja uskoo sen omalle kohdaleen, näkee myös, ettei mikään ole Jumalalta salassa.
"Autuus on sen ihmisen, jolle Jumala vanhurskauden lukee ilman töitä: Autuaat ovat ne, joidenka vääryydet ovat anteeksi annetut, ja joidenka synnit peitetyt ovat. Autuas on se mies, jolle Jumala ei syntiä lue."(Room 4:6-8)
On autuasta omistaa hyvä omatunto aivan omakohtaisena aarteena.
Huonon omantunnon "säilöminen" merkitsee puolestaan Jumalan puhuttelun väheksymistä ja ellei totuuteen nöyrrytä, valheen isän hoiviin joutumista.
tarkoita mitään laumatuntoa, vaan ihmisen "yhdessä tietämistä Jumalan kanssa", eli Jumala puhuu suoraan ihmisen omassatunnossa. Se ei tarkoita siis yhdessä tietämistä toisten ihmisten kanssa.
heittelisi sielun ruokaa ensin jollekin epämääräiselle joukolle ihmisiä ja sivusta seuraisi, ketkä tuota ravintoa saavat, jäisivät heikot yksilöt ravinnotta.
Omantunnon "yhteisomistus" puoltaa juuri tuollaista eriarvoista ihmisen autuaaksitulemisen oppia.
..on juuri se ihmisessä oleva Jumalan ääni. Omatunto yleisesti on laumatunto, kuten se muille kielille käännettynä todistaa. Synnintunto vl:llä, esim. korvakorujen käytöstä tulee juuri yhteisen opitun omantunnon eli laumatunnon kautta.
yhteistunto tarkoittaa ihmisen ja Jumalan yhteistuntoa. Sana omatunto suomen kielessä on virhekäännös.
..Jumala on meissä sisäisesti. Se tietää ja tuntee meissä. Itsekäs, himokas ja syntinen persoonallisuutemme ei aina tahdo totella sitä.
on parempi kuin uhri" olisi tärkeä nähdä Raamatun valossa.
"Mutta Samuel sanoi Saulille: salli että minä sanon sinulle, mitä HERRA on puhunut minun kanssani tänä yönä. Hän sanoi hänelle: puhu! Samuel sanoi: eikö se näin ole? Kuin sinä olit vähäinen sinun silmäis edessä, tulit sinä Israelin seurakuntain pääksi, ja Herra voiteli sinun Israelin kuninkaaksi, Ja Herra lähetti sinun matkaan ja sanoi: mene ja tapa ne syntiset Amalekilaiset ja sodi heitä vastaan, niinkauan että hukutat heidät. Miksi et kuullut HERRAN ÄÄNTÄ? mutta ANNOIT ITSES SAALIIN PUOLEEN ja teit PAHOIN HERRAN SILMÄIN EDESSÄ? niin sanoi Saul Samuelille: minä olen kuitenkin kuullut Herran äänen ja olen vaeltanut sitä tietä, kuin Herra minun lähetti; minä olen tuonut tänne Agagin Amalekilaisten kuninkaan ja surmannut Amalekilaiset. Mutta väki on ottanut saalista, lampaita ja karjaa: ne parhaat kirotuista, uhrataksensa Gilgalissa Herralle sinun Jumalalles. Mutta Samuel sanoi: kelpaako Herralle paremmin polttouhri ja uhri, kuin että sinä KUULET HERRAN ÄÄNEN? Katso kuuliaisuus on parempi kuin uhri, ja totella parempi kuin oinasten lihavuus. Sillä tottelemattomuus on noituuden synti, ja vastahakoisuus on taikaus ja epäjumalan palvelus; ettäs siis olet hyljännyt HERRAN sanan, on hän sinun myös hyljännyt, ettei sinun silleen pidä kuningas oleman." (1Sam 15:16-23)
Niinpä ovatkin ne, jotka lukevat "saaliin" rakkaammaksi kuin Jumalan tahdon, Raamatun mukaan tottelemattomia. Turhaan siis seurakunnan "väkeä" omista synneistään syyttävät ja turhaan "uhrejaan" (so keskinäisiä synninpäästöjään) Jumalalle kelpaavina uhreina esittelevät.
EVL kirkon opetusta. Lainaus sivustolta http://www.evl.fi/sanasto/selitysO.htm
tullut monelle niin rakkaaksi, että totuus on saanut väistyä. Ja olisihan se noloa tunnustaa "kunikaana" erehtyneensä.
kohdassa yksi ihminen riitti nuhtelemaan Saulia. Samuel EI sanonut: "Salli, että minä menen kysymään, mikä on seurakunnan "yhteistunto" sinun kohdallasi."
Ei. Vaan Samuel sanoo: "Salli, että minä sanon sinulle, mitä HERRA ON PUHUNUT minun kanssani."
Samuel osoitti teollaan kuuliaisuuden Jumalalle, kun hän oman tunnon ääntä kuullen puhui sen, minkä Jumala oli sanansa kautta hänelle ilmoittanut!
Heikki Saari viljeli opetuksessaan ahkerasti sanapartta kuuliaisuus on parempi kuin uhri ja ... kuin oinasten lihavuus. Mitä siinä mahtoi olla taustalla? Oliko Heikillä taka-ajatuksena, että usko tuottaa hyviä hedelmiä ja väärä henki huonoja. Usko näkyy kuuliaisuutena ja vähäisempinä uhreina kuin väärä henki. Usko oli siis oikeastaan kuuliaisuutta, siis ihmisen hyviä tekoja. Äärimmilleen vietynä taustalla oli uuden heräyksen henki, uskonvanhurskauden hämärtyminen, lakihenki.
Saari oli ovela. Hänen taistansa oli vahva. Hänhän korosti hyvin mielellään,että syntiä ei saa ehdoin tahdoin tehdä turvautumalla siihen että saahan sen myöhemmin anteeksi.
Menneet tapaukset ja tapahtumat panevat minut suhtautumaan kaikkiin, aivan kaikkiin vl-korostuksiin epäilevästi. Usein niissä on Saatana takana.
on siinä, että hän tosiasiallisesti HYLKÄSI HERRAN SANAN. Vaikka Samuel puhui hänelle totuuden, ei Saul sitä todeksi myöntänyt. Saulin väite, että "minä olen kuitenkin kuullut Harran äänen ja olen vaeltanut sitä tietä, kuin Herra minun lähetti", ei pitänyt yhtä totuuden kanssa.
Jo on niin kuin kirjoitat, niin silloinhan puhe omastatunnosta, jota Pyhä Henki ohjaa, on surkeinta mahdollista heresiaa. Vl-oppi, jonka mukaan Pyhä Henki ilmoittaisi omassa tunnossa mikä on oikein ja mikä on väärin, onsiis täyttä hölynpölyä.
Omatunto onkin siis yhteistietoa. Kollektiivisen omatunon vastustaminen olisi tämän mukaan siis hereettistä opetusta.
koitui todella kohtalokkaaksi Saulille. Siunaus, jota hän myöhemmin aneli, ei kuulunut hänelle,koska hän oli pitänyt halpana ja tallannut jalkoihinsa sen ainoan siunauksen, joka olisi hänet voinut pelastaa.
Olet oikeassa. Nykyinen vl-opetus on puhtaasti tekojen oppia, omavanhurskautta, vaatimuksiin perustuvaa. Jo lapsuudesta asti sisäistetyn kieltolistan noudattamista.
Tätä kieltolistaa ja tekojen oppia vl ei itse tunnista, sillä hän ei ole koskaan saanut kokea todellista kristityn vapautta, armosta uskomista ilman ensimmäistäkään vaatimusta tekojen puolella.
Häneltä puuttuu kokemus uskomista ilman ennakkoehtoja ja vaatimuksia. Jumalan rakkaus (kr. agape) merkitsee sitä että Jumala hyväksyy lapsenaan ihmisen ilman mitään ehtoja. Rahatta ja hinnatta - armo kuuluu jokaiselle!
Kaikki synnit on anteeksi annettu.
Liikutuin kirjoituksestasi. Lapsuuden ja nuoruuden ahdistukset vl-uskossa painoivat pitkään. Vasta kun pääsin irti koko liikkeeestä, alkoi helpottaa. Elin vuosia ilman mitään kosketusta uskonnollisuuteen, aloin sitten pikkuhiljaa lukea Raamattua ja kävin jumalanpalveluksissa. Pääsin hitaasti kokemaan aitoa rauhaa vapautta ja iloa Pyhässä Hengessä. Ehdoitta ja vaatimuksitta. Kaltaisenani. Miten keveäksi tunsinkaan sydämeni!
Päivämiehen kirjoitus ”Kuuliaisuus on parempi kuin uhri” teki minut surulliseksi. Vaikka kirjoituksessa oli lainauksia Raamatusta, se ei mielestäni ollut raamatullinen.
”Raamatussa osoitetaan, että kuuliaisuus Jumalan valtakunnan äänelle on tärkeä”, kirjoittaa JK. Mitä Raamattu sanoo kuuliaisuudesta?
2 Kor 10:5 Me vangitsemme kaikki ajatukset kuuliaisiksi Kristukselle
2 Kor 9:13 Kun te tällä työllänne annatte todistuksen uskostanne, lahjanne saajat ylistävät Jumalaa siitä, että te näin tunnustatte kuuliaisuutenne Kristuksen evankeliumille ja jaatte omastanne anteliaasti heille ja kaikille muillekin.
Hepr 5:9 Kun hän oli saavuttanut täydellisyyden, hänestä tuli iankaikkisen pelastuksen tuoja, kaikkien niiden pelastaja, jotka ovat hänelle kuuliaisia.
2 Tess 1:8 …tulenlieskojen keskellä ja rankaisee niitä, jotka eivät tunne Jumalaa eivätkä suostu olemaan kuuliaisia Herramme Jeesuksen evankeliumille.
Raamattussa osoitetaan, että kuuliaisuus Kristukselle, Kristuksen evankeliumille, on tärkeä. Raamatun kuuliaisuus-opetuskin kirkastaa pohjimmiltaan Kristusta, hänen kuuliaisuuttaan: ”Niin kuin yhden ihmisen tottelemattomuus teki kaikista syntisiä, niin yhden kuuliaisuus tekee kaikista vanhurskaita.” Rm 5:19
Sitten tämä totuuden patsas (pylväs) ja perustus. 1 Tim 3:15 Kristus tässäkin nousee tärkeimmäksi. Hän on totuus, ei Jumalan seurakunta. Jumalan seurakunta hoitaa virkaansa silloin ja vain silloin kun se pitää esillä Kristusta.
Olisin toivonut, että kirjoittaja olisi määritellyt ainakin käsitteet Jumalan valtakunta, Jumalan seurakunta ja oppi, jossa hänen mielestään ”Jumalan valtakunta on yksimielinen”. Nyt kirjoituksesta jäi sekava vaikutelma. Onko taustalla tarkoitus saada lampaat määkimään samaan tahtiin myös kaikissa elämäntavoissa?
Ettei vain kirjoitus ilmentäisi kuppikuntaisuutta, jonka Jumala määritteli näin: "Tämä kansa lähestyy minua vain suullaan ja kunnioittaa minua vain huulillaan, koska sen sydän on vetäytynyt minusta kauas ja koska sen kuuliaisuus minua kohtaan on vain opittujen ihmiskäskyjen noudattamista." Jes 29:13
Kyllä ruotsalaista omaatuntoa on kehuttu ennenkin. Muistan omalta opistoajaltani sellaista. Ei sitä silloin sen kummemmin kuitenkaan ajatellut. Ensimmäisen kerran muistan kuulleeni ruotsalaisen omantunnon ylistämistä Oulaisten vasta valmistuneessa toimitalossa alueellisessa nuortenillassa joskus 90-luvun alkupuolella. Silloin kauhisteltiin myös hiphopmuotia synnillisenä pakanallisperäisenä eikä ollenkaan hoksattu, että jopa omassa synninpäästön julistuksessakin Jeesuksen nimessä ja veressä on pakanallisia vaikutteita. Sehän on suorastaan loitsuamista.
Ruotsalaisesta ”omastatunnosta” hieman. Ruotsiksi on omatunto ”samvete”, jonka, jos se kirjaimellisesti käännetään suomeksi, olisi ”yhteistietous”.
En silti löydä ruotsin Bibliasta, että sitä käytettäisiin nimenomaan tarkoittamaan PM:n kirjoittajan vääristämää ”Yhteistuntoa”.
Kun Adam lankesi syntiin, hän vastasi Jumalalle, hänen kysyessään missä olet?
”Jag hörde dig i lustgården: Då blev jag FÖRSKRÄCKT, eftersom jag är naken: Därför gömde jag mig.
Siis – suomennettuna hän PELÄSTYI, koska hän oli alasti. Eli, hän ei sanonut, että hänellä oli ”dåligt samvete”. Kuitenkin sillä tarkoitetaan nimenomaan sitä, että Jumala oli jo Adamille ja Eevalle antanut OMANTUNNON jonka mukaisesti heidän olisi tullut elää.
Jos nyt alettaisiin käyttää termiä – ”yhteistunto”, olisi seurauksena täydellinen opillinen diktatuuri.
Pieni vertaus:
Elivätkö Saksan kansalaiset ”YHTEISTUNNON” vallassa Hitlerin hirmuhallinnon alla? Tulkitsisin sen niin.
Historiallisesti katsoen saksalaiset ovat olleet Jumalaa pelkääviä ja hartaita kirkossa kävijöitä. Heilläkin oli varmasti jo syntymässä saatu OMATUNTO muistuttamassa ja erottamassa väärän oikeasta. Hitlerin valtakaudella aivopestiin suuri osa kansaa uskomaan, jopa katolisen kirkon siunauksella, että Juutalaiset ovat toisen luokan ihmisiä, ja että he saavat vain Jumalan määräämän rangaistuksen, koska olivat ristiinnaulinneet Vapahtajamme.
Tässä asiassa siis ihmisen oma, OMATUNTO sotii YHTEISTUNTOA vastaan, ja ainakin hyvin useat uskoivat siihen mitä johtajat heille ”saarnasivat”.
Näen, että nyt on otettu aivan uusi askel – suuntaan, joka johtaa täydelliseen pimennykseen ja eksytykseen. Tämä on antikristuksen oppia eikä mitään muuta.
Herätkää hyvät ihmiset viimeinkin huomaamaan mistä on kysymys!
Olen todella huolissani. Vaikka en tilaakaan Päivämiestä, vaan luen sitä netistä, olen pannut merkille jo pitkään jatkuneen muutoksen sen sisällössä.
Ennen sieltä löytyi oikeaa oppia, esimerkiksi saarnojakin, joissa julistettiin armoevankeliumia KAIKILLE.
Toivotan kaikille näkeville ja kuuleville Jumalan siunausta ja puhdasta omaatuntoa.
Surumielin – kirjoitteli: Alpo Murberger – Trollhättan.
Alpo, Jumalan sana kohdistuu sen lukijaan ja kuulijaan. Mutta , jos Jumalan sanan kuulossa tuntee itsensä ulkopuoliseksi, kannattaa lähteä kyselemään ja etsimään Jumalan armoa vielä kun se on löydettävissä. Yrittää löytää sisälle lammashuoneeseen synteinpäästön evankeliumin kautta.Silloin loppuu ulkopuoliseksi itsensä tunteminen.
Lue uudestaan
Lue niin useasti että sotkut selviää
Esim. Saara äitiä eiolla laittamassa seurakunnan pääksi
Ei seurakunnassani opeteta varmastikkaan, että Saara oli seurakunnan pää, vaan että Jeesus itse kuten ootkin siinä samaa mieltä. Saarasta on opetettu on vertauskuvana seurakunnasta.
Todistaja lehdestä
Sain kuulla ystäviltäni todistaja lehdessä olevasta maininnasta lestadiolaisesta opetuksestamme. Mielestäni se maininta oli jokseenkin pielessä. Olen käynyt joskus aktiivisestikkin tuossa nyt kovin vieraassa hengellisyydessä ja siksi hieman jopa asia kiinnostaa. Olen joskus kuullut, että ky. seura toimii ” oppositiossa” , Sley:ssä.
Olen kuullut siellä opetettavan, että vain kasteessa uudestisynnytään Jumalan lapseksi. Olen myös kuullut siellä opetusta, että kastamattomat lapset jäävät armosta osattomiksi. Sitten olen myös kuullut siellä mielestäni ”kalvinilaisuuteen” vivahtavaa opetusta: ”Kun on kerran uudestisyntynyt kasteessa Jumalan lapseksi, ei enää voi syntyä uudestaan. Eli vaikka on maailmassa ja epä-uskossa olisi silti uudestisyntynyt Jumalan lapseksi…
No otan pienen maininnan tuntemaltani ”Alpo Aholalta” 4. huhtikuuta s.10.
Tässä sanotaan näin: ”Lestadiolaiset selvästi kieltävät eri pyhitysliikkeiden ja vapaasuuntien tapaan kasteen uudestisyntymisen pesona. Heidän käsityksensä mukaan uudestisyntyminen tapahtuu henkilökohtaisessa parannuksen teossa tai uskon ratkaisussa”
Haluan tässä omin sanoin mainita asiasta sen mitä olen seurakunnassa tästä asiasta kuullut opetettavan.
On opetettu, että ihminen syntyy aina uudesti Pyhän Hengen viran, kun epäuskoinen ihminen saa uskon lahjan. Raamattuhan sanoo selvästi, että ”usko tulee kuulemisesta ja kuuleminen Jumalan sanan/saarnan kautta (Luther). En saata ymmärtää, mikä tässä on niin vaikeata hyväksyä?
Room.10:14. Mutta kuinka he sitä avuksensa huutavat, jonka päälle ei he uskoneet? Ja kuinka he sen uskovat, josta ei he ole kuulleet? Mutta kuinka he kuulevat ilman saarnaajaa?
15. Ja kuinka he saarnaavat, ellei heitä lähetetä? Niinkuin kirjoitettu on: oi kuinka suloiset ovat niiden jalat, jotka rauhaa julistavat, niiden jotka hyvää julistavat.
16. Mutta ei he ole kaikki evankeliumille kuuliaiset; sillä Jesaias sanoo: Herra, kuka uskoo meidän saarnamme?
17. Niin tulee siis usko kuulosta, mutta kuulo Jumalan sanan kautta.
On ihan Raamatun oma opetus, että Jumalan vanhurskaus siirtyy uskosta, uskoon (Room.1:17).
2.kor.3:6. ”Joka meitä soveliaiksi tehnyt on Uuden Testamentin virkaa pitämään, ei puustavin, vaan Hengen; sillä puustavi kuolettaa, vaan Henki tekee eläväksi”. On siis kysymys Hengen virasta/Pyhän Hengen pappeudesta.
Voi kuinka usein olen kuullut senkin opetuksen seurakunnassani, ihan vanhurskauttamisoppia syvälti, ettei epä- uskoinen ihminen voi tuota hengellistä ratkaisua tehdä, vaan se on aina Jumalan työ alusta loppuun saakka. Jumala on se, joka omansa valitsee, antaa mielenmuutoksen, ymmärryksen ja pelastaa. Minusta Alpon maininta tässä kohden on erikoisen pielessä, jos koettaa saada lestadiolaisuudelle oman ratkaisun leimaa. Pitäydymme tässä Raamatun ja Lutherinkin opetuksiin.
Lyhyesti mainiten, tuosta lapsen tilasta jotain laitan, koska asia on tärkeä. Pienet lapset syntyvät maailmaan Jeesuksessa Kristuksessa ja uskovat.
Room.5:18. ”Niinkuin siis yhden synnin kautta on kadotus tullut kaikkein ihmisten päälle, niin on myös yhden vanhurskauden kautta elämän vanhurskaus tullut kaikkein ihmisten päälle”.
Matt.18:6. ”Mutta joka pahentaa yhden näistä pienimmistä, jotka uskovat minun päälleni, parempi hänen olis, että myllyn kivi ripustettaisiin hänen kaulaansa, ja hän upotettaisiin meren syvyyteen”.
Miksi sitten pienet lapset tulee kastaa? Koska nämä uskovat ja ovat jo Jumalan lapsia. Kastehan on hyvän omantunnonliitto Jumalan luona (1.Piet.3:21), eli kuuluu sovitetulle. Usko on myös hengellistä palaamista, kasteen armoliittoon.
Jotain tässä lyhyesti…
voi uskoa!
Lutherkin tunnusti, ettei vauva kykene usko-
maan:
" joka saarnassaan sanoo: 1. Siis kysymme, kuinka on pienten lasten laita, heillä kun ei vielä ole mitään YMMÄRRYSTÄ ja kun he EIVÄT OMAKOHTAISESTI VOI USKOA, koskapa on kirjoitettu: »Usko tulee kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta» — Roomalaiskirjeen 10. luku (Room. 10:17. jae).
EIVÄTHÄN PIENET LAPSET kuule eivätkä ymmärrä Jumalan sanaa; HEILLÄ EI siis myöskään VOI OLLA OMAA USKOA."
ajallisilla mittareilla, kuten saarnojen kuulemisen lukumäärällä tai ajallisen ymmärryksen runsaudella. Joka uskoo Jumalan työt täysin käsittävänsä, pettää itsensä.
Usko ei siis ole asiain totena pitämistä, vaan Jumalan lahja.
Mitenkäs Lutherin käsitykset sopivat vl-korostuksiin, joiden mukaan pienen vastasyntyneen vauvan usko on esikuva?
kirjoittaessaan Isossa katekismuksessa:
"Tähdennämme vielä sitä, että emme pane suurinta painoa kastettavan uskoon tai sen mahdolliseen puuttumiseen, sillä ei epäusko tee kastetta vääräksi."
Eikö ole nerokasta. Siis koska lapsella ei voi
olla uskoa, niin uskon puuttuminen ei tee kastetta
mitättömäksi.
Melkoista sekasotkua.
jonka Raamattu sille antaa, on yksinomaan ja täydellisesti Jumalan työ. Kenet tai minkä seikan asetat sanelemaan ehtoja Jumalalle?
Room 10:17
"Usko tulee siis kuulemisesta ja kuuleminen Kristuksen sanan kautta."
Room 10:14
"Kuinka he voivat uskoa, elleivät ole kuulleet."
Vaikka uskon syntyminen onkin Jumalan työ, niin
uskoville on annettu tehtäväksi saarnata evankeljumia, jotta syntyisi uskoa.
Jumalalle, kun he opettavat, että ainoastaan vl-
usko on oikeata.
Eikö Jumala voi antaa oikeaa uskoa muille?
ja sanat, jotka hän on sanonut (jo ennen kuin maailma luotiin), ovat kakki totta. Kristuksen sanat, nekin, joita et juuri nyt "korvin kuule", ovat syy ihmisen pelastumiseen. Kun siis "usko tulee kuulosta", merkitsee tämä sitä, että "kuulevat korvat" syntyvät siinä, missä Jumala ne sanansa kautta avaa.
Et kai tässä "korvien avaamisessa" aseta Jumalalle ehtoja?
Mitä tulee uskon synnyttämään haluun puhua sitä, mitä Jumala puhuu, on tällaisen halun alkuperä uskon antajan "kädessä".
se on Jumalan syy, että Hän ei avaa kaikkien
korvia?
voi pelastaa itse itseään.
yhteydestään uskonpuhdistajan opetuksia. Mielestäni tuolla tiellä uskosta tehdään myös ihmisen oma teko ja näin myös seurauksena oma elämän parantaminen.
Pelastus on edelleen, yksin armosta, yksin uskon kautta, yksin Kristuksen tähden, ilman lain tekoja. Näkemykseni mukaan sinulla menee laki ja evankeliumi kohtalokkaasti sekaisin.
Room.3:28. "Niin me siis sen siksi pidämme, että ihminen tulee vanhurskaaksi uskon kautta, ilman lain töitä".
Laestauduis Ja Luther opettivat lapsikasteen olevan raamatullinen, koska he uskovat. Vanhoillislestadiolainen käsitys on Raamatun ja luterilaisen opin mukainen.
Raamattu puhuu hyvin kauniisti lapsen autuaallisesta tilasta: ” Sinä olet vetänyt minut ulos äitini kohdusta. Sinä olit minun turvani, ollessani vielä äitini rinnalla. Sinun päälles (huomaasi) minä olen heitetty äitini kohdusta. Sinä olet minun Jumalani hamasta äitini kohdusta” (ps.22:10-11).
”Minä tunsin sinun jo ennen kuin minä sinun valmistin äitis kohdussa, ja pyhitin sinun, ennen kuin sinä äidistäs synnytkään” (Jer.1:5).
Noilla 2 Sam 12:23 jakeen sanoilla "Minä menen hänen tykönsä, mutta ei hän palaja minun tyköni" Davidin ympärileikkaamaton lapsi pääsi taivaaseen. Samalla David itse tunsi olevansa armahdettu noinkin suuresta rikoksesta kuin huoruudesta ja Urian murhaamisesta. Kertoo sovituksesta Vanhan Testamentin ajalla, sekä samalla sen, että kastamaton lapsi on autuas.
Martti Lutherin kirje kahdelle papille (Kirjassa Huovinen "Kaste ja "usko": Mutta meillä on Raamattu , joka sanoo, että lapset kyllä saattavat ja voivat uskoa, vaikka he eivät puhukkaan, eikä heillä olekkaan järkeä. niimpä Raamattu kertoo psalmissa 72 (ps.106:37), kuinka juutalaiset uhrasivat poikiaan ja tyttäriään epäjumalille ja vuodattivat näin viattoman veren. Jos se on ollut viaton veri (kuten teksti sanoo), niin lapset ovat varmasti olleet puhtaita ja pyhiä, ja sellaisia he eivät ole voineet olla ilman Henkeä ja uskoa. -Jos joku on Jumalan oma ja pyhittämä, on hänelläkin Henki ja usko.
Kertomus Mooseksesta ja hänen vaimostaan Sipporasta, sekä heidän pojastaan (2.Moos.4:24-26), antaa puhuttelevan kuvan sakramentin hylkäämisestä. Jumala oli kutsunut Mooseksen Midianin maasta johdattamaan kansaansa Israelia Egyptin orjuudesta. Matkalla yöpaikassa tapahtui, että Herra hyökkäsi Mooseksen kimppuun ja tahtoi tappaa hänet. Silloin hänen vaimonsa Sippora suoritti pojalleen ympärileikkauksen ja kosketti esinahalla Moosesta alhaalta sanoen: "veriylkä ympärileikkauksen tähden". Tuomio ei kohdistunut lapseen, vaan sakramentin laiminlyöneeseen isään.
Room.6-Luvun erityinen, voimakas sanoma on opetus pyhityksestä. Valaistaessaan kristityn vaellusta Paavali yhdisti siihen kasteen velvoittavan merkityksen. Kasteen kautta kristitty on haudattu Kristuksen kanssa kuolemaan. Kun olemme osalliset yhdenkaltaiseen kuolemaan, nousemme kuolleista kuten Kristus (Room.6:4-5). Jumala herätti meidät uuteen elämään omistaessamme Kristuksen kuoleman ja elämän uskon kautta (Room.6:4; Kol.2:12). Kaste opettaa ja muistuttaa Jumalan lapsia, että heidät on liitetty Kristuksen kanssa hänen yhtäläiseen kuolemaansa ja elämäänsä, omistaessamme hänen kuolemansa ja elämänsä uskon kautta. Kristuksen sovituskuolema on kertakaikkinen kuolema synnille, mutta hänen elämänsä on elämää Jumalalle (Room.6:10). Näin tulee uskon kautta tietää,, että Jumalan lapset ovat kuolleet synnille, mutta elävät Jumalalle Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme (Room.6:11).
Jeesus sanoi: ”Se uskoo ja kastetaan, se pelastuu, mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen” (Mark.16:16). Tässä Yhteydessä on vielä todettava, että kasteen halveksiminen ja hylkääminen kadottaa (Augistinus ja Luther).
Luther kirjoittaa samassa Hengessä katekismuksessa: Mitä merkitsee tällainen kastaminen? Se merkitsee, että vanhaihminen meissä on jokapäiväisessä katumuksessa ja parannuksessa upotettava ja kaikkien syntien ja himojen kanssa kuoletettava ja että sijaan on noustava uusi ihminen, joka elää vanhurskaudessa ja puhtaudessa iankaikkisesti Jumalan edessä.
Näin kaste kantaa pelastettua, kuten vesi kantoi jo vanhurskaita ihmisiä Noan arkissa ensimmäisen maailman aikana.
Lutherin opetuksia
Tätä asiaa Luther käsittelee laajasti Genesis luennossaan ja päätyy ympärileikkausta ja kastetta vertailtuaan seuraavaan lausumaan: ”Mitä on sanottava lapsista , jotka kuolevat ennen kastetta äidin kohtuun tai syntymän jälkeen. Ennen kahdeksan päivää kuolleesta lapsesta on helppo vastata , kuten myös meidän lapsistamme, jotka kuolevat ennen kastetta. Hei eivät tee syntiä ympärileikkauksen eikä kasteen liitossa. Kun laki ei tuomitse kahdeksan päivän ikäisiä ympärileikattuja, kuinka laki tuomitsisi ennen kahdeksan päivän ikäisinä kuolleita. W A 42, 621.
Augsburgin tunnustuksessa todetaan, että sakramentit vaativat uskoa ja ”niitä käytetään oikein silloin, kun ne uskossa otetaan vastaan ja niillä uskoa vahvistetaan”.
Lutherin pitkiä kirjoituksia. Ei niitä kukaan jak-
saisi muuten lukea..
Lutherin kirjoitukset ovat äärimmäisen sekavia.
Välillä hän sanoo, että lapsi ei voi uskoa, välillä taas, että vanhempien ja seurakunnan rukous tuo lapselle uskon.
"32. Niin sanomme tässäkin: lapsia ei kasteta kasteentodistajien eikä seurakunnan uskoon, vaan kasteentodistajien ja seurakunnan usko rukoilee ja saa heille omakohtaisen uskon;"
Siis toisten ihmisten ulkoinen teko tuo lapselle
uskon.
Erikoista harhaoppia.
Jossain hän kirjoitta, että ketään ei saa kastaa iloman uskoa, ja kuitenkin hänen mukaansa se usko
lahjoitetaan vauvalle kasteessa.
Isossa katekismuksessa hän kirjoittaa, että usko
ei ole välttämätönä kastettavalle!!!
Uskon puute ei tee kastetta tyhjäksi.
Melkoista sekasotkua.
Isossa katekismuksessaan hän sanoo, että kaste on
suoritettava upottamalla. JNE
Miten tuollaisen tuuliviirin opetuksiin voi luottaa?
Vanhoillislestadiolaisen toiminnan tunnusomainen piirre on raamatun selittäminen seuratilaisuuksissa. Raamattua selitetään siitä näkökulmasta, mikä on yhteisön pysyvyyden kannalta edullista. Hyvä esimerkki on tuo aloittajan esittämä Päivämiehen kirjoitus "kollektiivisesta omastatunnosta". Vanhoillislestadiolaisillahan on tapana puhua muodossa: "me jumalanlapset emme halua (esimerkiksi) käyttää alkoholia...". Onhan aivan naiivia sanoa noin, koska kullakin on tottakai oma halunsa, jokaisella vanhoillislestadiolaisellakin. Kysymys on ryhmäkurista, joka naamioidaan helpommin uppoavaan muotoon.
Aloittajalla on jälleen viisas huomio: vanhoillislestadiolaisuudessa menee usein sekaisin ja ristiin se, mitä sanassa lukee ja se, mitä puhujaveli tulkitsee.
Ja puhujaveljemme puhuvat vain oikein, koska sanassakin sanotaan, avaa suus, niin kyllä se sanoilla täytetään.
Huom. tämä oli sarkasmia, ei tarkoitettu todesta.
Vaikka tiedän, että tätä keskustelupalstaa lukevat monen monet SRK:laiset, hämmästyttää minua se, että kukaan ei ole antanut tyhjentäviä – ja, Jumalan Sanaan perustuvia antiteesejä kirjoituksiini.
Olin odottanut palautetta, jossa kirjoituksiani kritisoitaisiin Jumalan Pyhän Sanan valossa. Esiintyy vain ulkoa opittua mantraa siitä, kuinka Jumalan Valtakunnan päätökset ovat aina oikeita – jos tulee niitäkään!
Joillekin on vaikea ymmärtää ero, Jumalan Valtakunnan, ja seurakunnan välillä.
Yritän siis tässä tehdä selkoa Jumalan Valtakunnan ja seurakunnan välillä.
Joku tuossa aikaisemmin väitti, että puhe Saara-äidistä, seurakunnan päänä, olisi virheellinen. Saattaa olla, en tiedä koska en ole ollut kuulemassa SRK:n saarnoja vuosikymmeniin, että siitä ollaan pyrkimässä eroon.
Hyvä, jos niin on, koska vain Kristus on seurakunnan ja Jumalan valtakunnan pää.
Sitä ei tosin tahdota myöntää, vaikka siitä esimerkiksi Luther on selvästi sanonut, että: Näkyväinen seurakunta saattaa erehtyä jopa niin, että se lakkaa olemasta. Vain Jumalan valtakunta, se NÄKYMÄTÖN seurakunta tulee säilymään maan päällä aivan viimeisiin päiviin asti.
Muistan erään vanhan puhujaveljen sanoman, kun hän Morjärvellä saarnassaan sanoi: ”Jumalan sanassa sanotaan, että: LÖYTYNEEKÖ USKOA maan päältä kun Jeesus Kristus palaa takaisin?”
Hän mainitsi, katsellen ikkunasta ulos: ”Saattaa olla jopa niin, että ne viimeiset valitut mahtuisivat tuonne aidan päälle istumaan”.
”Ei montaa suuresta suvusta”, ja niin poispäin.
Kyllä ajan merkit sen selvästi osoittavat, että sielunvihollisella on kiire eksyttää niin monta kuin suinkin – ei ehkä juuri maailmalliseen menoon, mutta, mikä on pahinta – väärään vanhurskauteen ja ihmisoppiin. Siitä on vaikeampi löytää takaisin kuin maailman riennoista.
Veljenne Alpo
Yleisimmät väärin käsitykset vl:stä
Koska vanhoillislestaadiolaisuudesta liikkuu paljon yleisiä vääriä käsityksiä, niin ajattelimpa kirjoittaa tänne yleisimmät, että ei tarvi jatkuvasti samoista asioista kirjoitaa. Jos jollakin on erimielisyyksiä näitten käsityksiemme totuudesta, niin on varmaan parasta että käsittelemme asian erillisellä otsikolla.
Olen laittanut väärinkäsitykset numero järjestykseen.
Väärinkäsitykset:
1."vain vanhollislestaadiolaiset pelastuvat."
2."Lars Levi Lestadius perusti uskomme."
3."Vanhollislestadiolaisilla on tietyt "säännöt" joita heidän on pakko noudattaa, tämän takia he ovat ulkokultaisia."
4."Vanhollislestadiolaiset saarnaavat omilla voimilla toisilleen syntien anteeksi antamusta."
5."Vanhollislestaiolaiset kiistävät tämän: Usko herraan Jeesukseen pelastaa"
6."Vanhollislestadiolaiset ovat lainoppineita, ulkokultaisia ja teko pyhiä"
1. väärinkäsitys:vain vanhollislestaadiolaiset pelastuvat.
Sillä, että olet rekistöröityny SRK:n jäseneksi, ei ole mitään tekemistä henkilökohtaisen autuuden kanssa. Oleellista on se, että olet uskonut synnit anteeksi pyhän hengen kautta. Väärässä opissa ei voi vahingossakaan pelastua, eli ne jotka opettavat erilain kuin Jumala on meille pyhän hengen kautta kirkastanut, eivät voi pelastua siinä väärässä uskossa. Lisäki lapset ja henkisesti vammaiset pelastuvat lapsen uskossa. Lapsen uskoon on myös raamatullinen perusta. 2. väärinkäsitys: Lars Levi Lestadius perusti uskomme.
Ei perustanu, hän oli vain yksi saarnaaja muiden joukossa, samoin kuin Luther. Lestadius sai parannuksen armon niin kutsutulta lapin Marjalta. Uskomme on jatkunut maan aikojen alusta nykypäivään asti. Uskovaisten joukko on ollut aina suhteellisen pieni täällä maan päällä.
3. väärinkäsitys: Vanhollislestadiolaisilla on tietyt "säännöt" joita heidän on pakko noudattaa, tämän takia he ovat ulkokultaisia.
Haluamme välttää syntiä(pidämme syntinä sitä, mikä on raamatussa sellaiseksi sanottu). Mutta nämä "säännöt" on tullu varmaan siitä että me ei katota tv:tä, ei tanssita, ei kilpaurheilla,ollaan absolutisteja viinan suhteen jne. Ja miksi me tehdään niin, tässä vastaus:Mark.9:43" Ja jos sinun kätesi viettelee sinua, hakkaa se poikki. Parempi on sinulle, että käsipuolena menet elämään sisälle, kuin että, molemmat kädet tallella, joudut helvettiin, sammumattomaan tuleen". Saman tyyppisiä jakeita ovat kaksi seuraavaa. Eli tämä tarkoittaa sitä että haluamme ennalta ehkäistä syntiä esim. Jos tanssimme, me tulemme helposti vieteltyksi ja katsomme himoiten vastakkaiseen sukupuoleen. Eli se, kun pyhä henki saa meissä sellaisen voiman, että haluamme välttää syntiä, on leimattu ulkokultaisuudeksi. huom. lankeamme silti päivittäin lukemattomiin synteihimme, olemme siis yhtä heikkoja synnille, kuin tekin.
4. väärinkäsitys:"Vanhollislestadiolaiset saarnaavat omilla voimilla toisilleen syntien anteeksi antamusta."
Ei niin vaan näin:" Jumala antaa synnit anteeksi kaikille halukkaille ihmisille toisen uskovaisen ihmisen kautta, pyhän hengen välityksellä." Tämä perustuu tähän:" Minä annan teille taivaan valtakunnan avaimet, joille te synnit anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annettu ja joilta ne pidätätte, niiltä ne ovat pidätetyt."
5. väärinkäsitys: "Vanhollislestaiolaiset kiistävät tämän: Usko herraan Jeesukseen pelastaa"
Eivät kiistä. Pyhän hengen mukaan aito usko herraan Jeesukseen tarkoittaa myös Jeesuksen sanojen uskomista. Eli jos et usko sitä mitä, Jeesus sanoi, et usko Jeesukseenkaan. Monet jättävät uskomasta juuri tämän:" Minä annan teille taivaan valtakunnan avaimet, joille te synnit anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annettu...". Yleensä ihminen, joka ei omista pyhää henkeä, uskoo sen minkä se on halukas uskomaan.
6. väärin käsitys:"Vanhollislestadiolaiset ovat lainoppineita, ulkokultaisia ja teko pyhiä"
Uskomme mukaan, meillä ei ole mitään omaa ansiota taivas osuudemme kanssa.
Lisäksi Jumala mm.herättää ihmisessä synnin tunnon, johdattaa oikeaan uskoon ja antaa ihmisen armosta kuulla evankeliumia eli syntien anteeksi antamusta.
Jokainen meistä on kutsuttu karitsan häihin, mutta jokainen meistä on myös kieltäytynyt kutsusta. Silti Jumala on armossaan valinnut jotkut karitsan häihin, hän on antanut valituilleen voiman ottaa kutsun vastaan, he eivät siis pelastu omilla voimillaan. Tämä on järjelle vastaista, mutta silti totta ja raamatun mukaista.
...olenko tyhmä, kun en ymmärtänyt sepustuksestasi yhtikäs mitään?
...syntiä
Mutta nämä "säännöt" on tullu varmaan siitä että me ei katota tv:tä, ei tanssita, ei kilpaurheilla,ollaan absolutisteja viinan suhteen jne.
....Raamatun aikaan oli teatteriesityksiä(vrt. televisio) mutta siellä ei kerrota, ettei uskovaisen ole hyvä sellaista seurata
Tanssia oli -tottakai- ja riehakastakin- myös, mutta siitäkään ei ole missään yhtään Raamatun kirjoitusta, etteikö uskovainen voisi tanssia.
Alkoholia käytettiin myös, mutta missään ei lue ettei sitä saisi uskovaisen juoda. Ainoastaan juopuminen kielletään mutta sehän onkin alkoholin väärinkäyttämistä. Kohtuullisesti alkoholia käytti myös itse Jeesus. Eihän sellainen siten yksinkertaisesti voi olla syntiä. Jeesushan oli nimittäin täysin synnitön.
ELI: luettelosi ei liity mitenkään kristinuskoon. Vaan se liittyy ihmiskotkotuksiin, ollen ns. ihmissääntölistaus, millä ei ole mitään tekemistä Raamatun ilmoittaman Jumalan sekä hänen armonsa lupaaman autuuden kanssa.
Perusteluillasi todistit sen, etteivät esittämäsi "väärinkäsitykset" olekaan väärinkäsityksiä. Etkö itse huomaa sitä?
Maallikko vl-saarnamiesten kannattaisi mennä Raamattukouluun ja vl-pappien kertauskurssille.
Mutta kun uskovat siihen, että kyllä Jumala puhetta antaa vaikka puhetta valmistelisi ottamalla nokkaunet.
Käytännössä joudutaan sitten kummallisiin vl-korostuksiin ja valtataisteluihin. Ei ihme, että lestadiolaisuus on hajonnut parikymmnetä kertaa.
ei auta yhtään mitään, koska siellä opetetaan keskeiset asiat täysin Raamatun vastaisesti valehdellen ja pelkästään SRK:n korvasyyhyyn.
nimeä..... Syyllistyit ensimmäisen käskyn rikkomiseen??
Tuo Päivämiehen kirjoitus on ihan oikein kun sen ymmärtää Pyhän Hengen antaman ymmärryksen mukaan.
Ei se avaudu niille jotka ovat omavanhurskaudessa tai väärässä vanhurskaudessa.
Täällä palstalla ei juuri muita olekaan kuin heitä jotka ovat jättäneet oikean lammashuoneen ja eivät seuraa Paimenta,vaan ovat lähteneet seuraamaan vääriä paimenia ja haluaisivat eksyttää myös Jeesuksen lampaita.
Suuri eksytys on täällä ja sen tulevat varmaan aikanaan myös tuntemaan, kun Ihmisen Poika tulee.
veljen teksti oli hyvin selkeä. Onhan nämä kohdat Raamatustakin niin moneen kertaan esiin otettu:
1.Joh.4:6. "Me olemme Jumalasta: ja joka Jumalan tuntee, hän kuulee meitä; joka ei Jumalasta ole, ei hän kuule meitä. Siitä me tunnemme totuuden hengen ja eksytyksen hengen".
Jos kerta SRK:hon kuuluminen ei ole autuuden ehto teidän opissanne, minkä takia sitten ihmisiä julistettiin pakanoiksi ja bublikaaneiksi ja heitettiin siinä tilassa saatanalle hoitokokouksien aikaan? Olisi riittänyt, kun olisi vaan annettu erotodistus yhdistyksestä ja sanottu hei hei. Silloinhan ei olisi tarvinnut julistaa saatanan lapseksi eikä nimitellä pakanaksi ja publikaaniksi ellei yhdistysjäsenyys ollutkaan autuuden ehtona.
vahingollisuudesta löydät täältä monta kirjoitusta: http://www.isansana.com/vanhoillis.htm .
paniikkinappulaa ja kaivanut maton alta 60-luvun oppikäsitykset pitääkseen lammaslauman nuhteessa ja estääkseen puhujainkokouksen hajaannuksen-merkit on olleet nähtävissä jo vuosia eikä srk:n ouluteknologiadelekaatit ole saaneet kaikkia oikeaoppisia, enimmäkseen nuoria ja valveutuneita, nöyrtymään harhaoppiin ja puhumaan sen mukaisesti
Ehdottomasti siltä vaikuttaa. Teksti oli oikein ankarasti kirjoitettu ja siinä hössötyksessä se Jeesuksen ristinkuolemakin unohdettiin!
Voisikohan Päikkärin juttu liittyä paremminkin siihen, että tällä hetkellä kirkossa, joka ainoassa seurakunnassa ja kaikissa kirkollisissa lehdissä, keskustellaan ja kirjoitellaan omastatunnosta, ts. siitä, että saako pappi toimia virassaan oman omatuntonsa mukaan vai olisikohan papin kuitenkin toimittava kollektiivin omatunnon (kirkon oppien) mukaan.
Joka ainoa päivä, viimeiset puoli vuotta, on tästä aiheesta mediassa keskusteltu. Keskustelua ei käydä vain kirkon lehdissä, vaan myös televisiossa, radiossa, Hesarissa ja muissa lehdissä.
Naispappeutta vastustavat pastorit ja heidän kannattajansa esittävät lähes päivittäin mediassa ja blogeissaan näkemyksiä siitä, että heillä on laillinen oikeus seurata omaa yksilöllistä omaatuntoa, eikä heidän omatuntonsa ole alisteinen työpaikan sääntöihin ja esimiesten määräyksiin, eikä kirkon oppeihin (siten esim. vammalalainen pastori esittää, kun ei ole mennyt enää työvuoroihinsa, kun hänen omatuntonsa käskee olla töistä pois).
Olisi ihmeellistä, jos Päikkäri olisi valtakunnan ainoa lehti, jossa ei tästä nyt niin akuutista omatunto-asiasta kirjoitettaisi.
Huolestuttavaa on vain se, että jos Päikkärissä sovelletaan rivijäseniin sitä, mitä yleisesti sovelletaan kirkon viroissa oleviin - koskien omatunto-oppia ja sen mukaista käyttäytymistä.
Pitää muistaa että naispappeus on julistettu oikeaksi opiksi vain muutamissa luterilaisissa kirkoissa. Pari miljradia kristittyä (katol. ja ortodoks.) pitää naispappeutta harhaoppina. Jos Suomessa vastustaa naispappeutta, sitä tekee rikoksen, ja joutuu viralta. Toisin on sivistyneissä länsimaissa. Jos katolinen pappi opettaa naispappeutta, joutuu viralta.
VL-liike on käytännössä hyväksynyt naispappeuden.
Luther selittää Vähässä Katekismuksessa mikä on Jumalan lain sisältö: "Jumalan lain sisältö on oikea rakkaus. Kaikki Jumalan käskyt vaativat siis meiltä oikeata rakkautta. (1. Tim. 1:5): Käskyn päämäärä on rakkaus, joka tulee puhtaasta sydämestä ja hyvästä omastatunnosta ja vilpittömästä uskosta. (Room. 13:10): Rakkaus on lain täyttymys."
Luther selittää Vähässä Katekismuksessa mitä on Jumalan kymmenen käskyä:
"Jumalan kymmenen käskyä on Jumalan pyhä tahto eli laki. Laissaan Jumala sanoo meille, mitä meidän tulee tehdä, mitä emme saa tehdä ja millaisia meidän tulee olla... Laki, jonka Jumala kirjoitti ihmisen sydämeen luomisessa, vaikuttaa vielä himmentyneenä omassatunnossa... Mooses sai lain kahdessa taulussa. Ensimmäisen taulun sisältö on "Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi kaikesta sydämestäsi, kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi." (Matt. 22:37). Toisen taulun sisältö on: "Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. (Matt. 22:39). Näissä kahdessa käskyssä riippuu kaikki laki ja profeetat. (Matt. 22:40)."
Ensimmäiseen tauluun kuuluvat käskyt 1-3 ja toiseen käskyt 4-10. Ensimmäiseen tauluun kuuluvista käskyistä tärkein on ensimmäinen, joka pitää sisällään jo kaikki muut käskyt. Jos ihminen ei täytä sitä, ei hän täytä muitakaan. Toiseen tauluun kuuluvista tärkein on 4. käsky. Jos ihminen ei täytä sitä, ei hän täytä muitakaan toisen taulun käskyjä. Jumala antaa anteeksi 1.-3. käskyjen rikkomisen, mutta lähimmäistään kohtaan armottomalle Jumala ei anna mitään anteeksi.
(Matt. 7:2) Niin kuin te tuomitsette, niin tullaan teidät tuomitsemaan, ja niin kuin te mittaatte, niin tullaan teille mittaamaan.
Luther selittää tätä kirjassaan Mannaa Jumalan lapsille:
"Tämä on kummallinen saarna. Siitä nähdään, että Jumala pitää melkein tärkeämpänä palvella lähimmäistä kuin häntä. Häntä itseään koskevassa asiassa hän antaa anteeksi kaikki synnit eikä tahdo kostaa rikoksiamme. Jos sitä vastoin käyttäydymme pahoin lähimmäistämme kohtaan, hänkään ei tahdo olla kanssamme sovinnossa eikä antaa mitään anteeksi.
Tämä mittaaminen tapahtuu siis uskon jälkeen eikä ennen sitä. Ennen kuin näet tulit uskoon, Jumala ei kohdellut sinua oman ansiosi vaan armon mukaisesti. Hän antoi sinun tulla sanansa luo ja julisti sinulle synnit anteeksi. On kuin Jumala nyt sanoisi: Mittaa siis sinäkin muille ihmisille samoin, mutta jos et, sinulle käy samoin kuin muille teet. Sinä et suosi heitä. Minäkään en tahdo olla sinulle suosiollinen. Sinä tuomitset ja hylkäät heidät. Minäkin tahdon hylätä ja tuomita sinut. Sinä otat heiltä, mutta et anna mitään. Minäkin tahdon ottaa sinulta enkä mitään anna.
Tässä tapahtuu siis uskon jälkeinen mittaaminen. Herra Jumalamme antaa niin suuren merkityksen lähimmäiseen kohdistuville teoille, että hän peruuttaa meille tekemänsä hyvän, ellemme mekin tahdo tehdä hyvää lähimmäisillemme. Me näet selvästi osoitamme, ettei meillä uskoa olekaan ja että olemme vääriä kristittyjä."
Laki, jonka Jumala kirjoitti ihmisen sydämeen luomisessa, vaikuttaa vielä himmentyneenä omassatunnossa... Omatunto ei ole kollektiivinen eikä ihmisten päätettävissä tai käskettävissä. Mikäli ihminen ei ole paaduttanut sydäntään hän kuulee omantuntonsa heikon nuhtelun äänen, mikäli rikkoo jotain Jumalan käskyistä. Tämä ääni soimaa ja neuvoo ihmistä tekemään parannuksen synnistään. Tätä ääntä ihmisen tulee kuunnella ja noudattaa hyvän oman tunnon säilyttääkseen. Kirkko, SRK tai rauhanyhdistys tai joku puhuja ei määrittele syntiä muutoin kuin Jumalan sanan mukaisesti selittäen, mutta kenenkään ihmisen sydämen tilaa ei voi ulkopuolinen määritellä kuin uskon tunnustamisen tai kieltämisen perusteella, hyvän oman tunnon hoidon tai hoitamattomuuden, tekojen hedelmien perusteella arvioiden, ei kuultujen juorujen perusteella, vaan lähimmäisen sydämen tilaa kahdenkeskisellä keskustelulla selvittäen...
En tahdo väljentää kritiikkiäsi Päikkärin omatunto-käsitettä kohtaan, sillä olet mielestäni oikeassa kritiikissäsi.
Mutta on jotakin, mitä tahdon selventää omatunto-käsitteestä luterilaisessa kirkossa.
Kirkko lähtee siitä, että yksilön omatunto ei voi olla kirkossa yksilön toimintaa ohjaava tekijä.
Kirkko uskoo, että omatunto on syntisen ihmisen omatunto, ts. omatunto on aina synnin alainen. Siten yksilön omatunto ei voi koskaan olla
suoraa puhetta Jumalalta. Tämän tähden kirkon viroissa yksilö ei saa lähteä seuraamaan omaa omaatuntoaan. Kirkon viroissa yksilön omatunto on
alisteinen ns. kollektiivin omatunnolle. Kollektiivin omatunto tarkoittaa kirkkoa yhteisönä, ts. sitä, mitä kirkko päättää asioista.
Tämän em. kirkon opin mukaan esim. kirkko ei hyväksynyt sitä, että eräs pastori siunasi naisparin liiton. Tämä pastorihan oli vedonnut omaan omatuntoonsa, ts.
hän kertoi, että hänen omatuntonsa vaati häntä siunaamaan kyseisen liiton. Samalla tavalla kirkko ei voi hyväksyä naispappeutta vastustavan vammalalaisen pastorin
luvattomia työvuoroista poissaoloja, kun tämä pastori vetoaa poissaolojensa perusteissa omaan omatuntoonsa.
Yksilön omatunto ei voi kirkon viroissa olla yksilöä johtava tekijä, vaan yksilön omatunto on alisteinen kollektiivin omatunnolle, ts. sille, mitä kirkko on yhteisönä asioista päättänyt.
Yksilön omatunto käsitetään syntisen ihmisen synnin alaiseksi omatunnoksi. Kollektiivin omatunto (kirkon opit ja usko) uskotaan olevan oikeammassa sen tähden, että
kollektiivin omatunto ei perustu vain yhden yksilön ajatuksiin ja uskomuksiin, vaan koko kollektiivin.
Kirkon em. omatunto-opin mukaan myös SRK on alisteinen kirkon kollektiivin omatunnolle (eli sille, mitkä ovat kirkon oppeja jne.).
Kirkon käsite kollektiivinen omatunto ei poissulje yksilön omatuntoa ja yksilön omatunnon vapautta.
Päikkärissä näyttää sen sijaan ilmeisesti (?) olevan taipumusta nyt poissulkea koko yksilön omatuntoa ja se on väärin.
Alla on linkki kirkon sivulle, jossa on linkki Hannu Juntusen oikeusteologiseen kirjaan "Kirkkolaki ja omatunto". Ko. kirjassa käsitellään ja määritellään luterilainen omatunto-käsite erittäin hyvin ja monipuolisesti.
Mielestäni Päikkärissä nyt vain sovelletaan tätä kirkon omatunto-käsitettä hieman omiin omituisiin tarkoituksiin...
Kirkolla itsessään kyseinen omatunto-käsite on hyvä. Mutta sillä ei tulisi poissulkea yksilön omatuntoa kuten nyt Päikkärissä, ilmeisesti, tehdään.
http://213.250.93.194/asiakas/evl/ktuutiset.nsf/45a7bb2db5c79b9ac2256c9e005786b4/9a0dc69009f151c7c22571cc002a5da1?OpenDocument
Päikkärissä:
"…Omatunto-sana saattaa antaa kuvan mielikuvan ”minun” tunnosta. Tuolloin se saattaa nousta tärkeämmäksi ohjaajaksi kuin ”yhteistunto”, seurakunnan yhteinen käsitys."
Nuo virkkeet ovat siis kyllä aivan oikein ja kohdallaan, kun niitä sovelletaan kirkon viroissa oleviin ihmisiin, sillä juuri em. tavalla kirkko
uskoo asioiden olevan kirkon virkoja hoitavien suhteen. Kirkon oppeihin ei kuitenkaan kuulu se, että em. oppia/käsitystä omastatunnosta
sovellettaisiin tavallisiin rivijäseniin.
Kirkon oppeja vastaan esimerkiksi naispappeus niin eikö silloin olisi järkevintä sanoutua irti kirkosta?
Miksi kuulua kirkkoon jos omatunto on asioista erimieltä kuin kirkko?
kirkolla on ihan ikioma omatunto. Varmaan sellainen, että Jumala sen automaattisesti hyväksyy.
Niin ovat siis vl:n ja kirkon opit yhteneviä sikäli, että "yhteinen", syntisten ihmisten "kollektiivi" synnyttää pyhemmän tunnon Jumalasta kuin mihin sillä ihmisten syntisyydestä johtuen on todellisuudessa mahdollisuuksia.
esittelemään omia käsityksiään Jumalan allekirjoitettaviksi, vaikka Jumala sanansa mukaan on itse syy ihmisen pelastumiseen.
kelpaa, ei tyydy puolitotuuksiin, ei arvauksiin eikä olettamuksiin, vaan ehdottomaan totuuteen.
Jumalan puolesta tekemillään päätöksillä ihmiset sekä yksilöinä ja "kollektiiveina" asettuvat Jumalan neuvonantajiksi ilman todellisia valtuuksia tai edellytyksiä tähän virkaan.
Hyvä esimerkki siitä, kun yksilö lähtee seuraamaan omaa omatuntoa ja hylkää muiden omatunnon (kollektiivi) on itsensä Lutherin elämän tapahtuma.
Luther omatunnossaan koki, että Jumala kehoitti häntä yllyttämään ja toimeenpanemaan 100 000 talonpojan raat murhat.
Kuolemaansa asti Luther oli vakuuttunut siitä, että hänen omatuntonsa ääni oli Jumalasta ja Jumala hänet kehoitti murhauttamaan 100 000 ihmistä.
Kirkko ppi tästä kauhesta Lutherin erheestä sen, että kirkon virassa oleva seuraa virassaan kollektiivin omaatuntoa, eikä omaa omatuntoaan.
Jos kaikki kirkossa alkaisimme suerata omaa omatuntoamme, niin me jokainen uskoisimme eri tavoin, eikä meillä olisi juuri yhteistä uskoa. Kun yksilö seuraa omaa omatuntoaan ja asettaa sen korkeammalle kuin ympäristön (ts. kollektiivin) yhteisen omatunnon, silloin yksilö alkaa mennä harhaan.
Jopa jumalattomat kuuntelevat kollektiiviensa omatuntoa...
Tässä se esimerkki toiselta palstalta koskien Lutheria:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000100&posting=22000000026997267
Lue myös Nikkeli Napin linkki kirkon sivustossa olevaan kirjaan, jossa määritellään luterilainen omatunto. Se on hyvä määritelmä. Kun sen lukee, ei enää tarvitse ihmetellä, että mitä se omatunto tarkoittaa.
Jumala omaan pyhyyteensä, sillä onhan hän varmasti aivan kykenemättömänä pelastamaan ihmistä yksilöinä.
Ja eikös tästä seuraa se etu, että voi kuolemattoman sielunsa uskoa "kollektiivin" haltuun, Jumalasta piittaamatta.
usko silloin,kun esim ehtoollissanoissa sanotaan: "Sinun edestäsi annettu...sinun edestäsi vuodatettu..." tai kun uskontunnustuksessa sanotaan: "Minä uskon..." tai kun psalminkirjoittaja kirjoittaa:"Sinuun, Herra minun Jumalani, minä uskallan;auta minua kaikista minun vainollisistani ja pelasta minua" tai kun monen monet muut kohdat Raamattua puhuvat nimenomaisesti henkilökohtaisen uskon välttämättömyydestä sekä täällä ajassa että kerran Jumalan kasvojen edessä viimeisellä tuomiolla.
Kenet voin esittää Jumalalle "kollektiivisen uskon" antajana?
kieltäytyi kuuntelemasta katolisen kirkon omaatuntoa ja pani pystyyn uskonpuhdistuksen? Jos hän olisi ollut kuuliainen kirkkonsa omalletunnolle, ei meillä luterilaisuutta olisi. Se kollektiivi voi nimittäin olla väärässä, ja yksilö oikeassa.
Minusta sinä sekoitat käsitteitä, eli mikä on omantunnon käsky, ja mikä jonkin muun, esimerkiksi vakiintuneen yleisen oikeustajun. Tuossa murhauttamisjutussa on mielestäni kysymys jälkimmäisestä.
sanaa omatunto silloin, kun se edellyttää työntekijöittensä toimivan kirkon käsitysten, ei omien käsitystensä mukaan? Miksi ei se sano rehellisesti, että nämä ovat työnantajan asettamat rajat ja niitä ei sovi rikkoa? Niinhän muissakin työpaikoissa täytyy toimia, tai kenkää tulee.
Minusta tuo höpötys kollektiivin omastatunnosta tällaisessa yhteydessä on jotenkin likaista. En olisi osannut arvata tuota luterilaisesta kirkosta. Ei kirkko kollektiivina ole yhtään sen pyhempi kuin yksittäinen ihminen, eikä sillä ole sen parempaa käsitystä omastatunnosta kuin rivijäsenellä.
Ja mitä on tuo puhe syntisestä omastatunnosta? Kaikkea moskaa sitä saa kuullakin! En tiennyt, että kirkko kätkee sisällensä tuommoisia epäpuhtaita käsityksiä, ja sitten vielä uskoo niihin?
ääni haluaa aina syyllistää sen ihmisen, joka ei ole valmis tunnustamaan valhetta totuutena. "Parempi yhden kuolla kuin kaikkien hukkua"-aate on kautta historian innoittanut vallanpitäjiä. Se vain on surullista, että juuri tuo aate on koitunut heille itselleen kohtalokkaaksi.
kirkko on ottanut nuo käsitteet kollektiivin omatunto ja syntinen omatunto? En ole koskaan ennen kuullut niitä, joten niitä ei voi olla Raamatussa. Jos ne siellä olisivat, ja olisivat vielä niin tärkeitä kuin annat ymmärtää, tottahan toki niistä olisi kuullut!
Niin. Luterilainen kirkko uskoo Tunnustuskirjojensa ja kirkkoisiensä mukaan, että ihminen on syntinen. Vaikka uskovainen onkin vanhurskas, hän on myös aina syntinen. Omatuntokin on syntisen ihmisen omatunto, vaikka kuinka ihminen olisi yhtäaikaa myös vanhurskas.
Juntunen selvittää kirjassaan sitä, miten luterilaisessa kirkossa on omatunto-käsite rakentunut kirkkoisillä, ts. mitä omatunto merkitsee luterilaisuudessa.
Se kirja vastaa myös muihin sinun kysymyksiisi.
Ajan puutteen vuoksi laitoin sen linkin, enkä edes yritä niin monimutkaista asiaa itse selvittää.
Juntunen seuraa hyvin kirjassaan sitä, miten kirkkoisät tämän omantunto-käsitteensä ovat rakentaneet, ts. mitä merkitsee omatunto-luterilaisessa uskossa.
Kuka ja missä sinulle on opetettu, että Jumala pelastaisi kollektiivin, eikä ihmisiä yksilöinä?
edellä totesi, että "kollektiivinen omatunto tarkoittaa kirkkoa yhteisönä, ts sitä, mitä KIRKKO päättää asioista."
Siis yksilön omantunnon yli ja ohi!
Miten kukaan voi luottaa ja vahvasti uskoa sanoihin, jotka JUMALAN SANOINA kuulee, jos asiat tulee ensin kysyä KIRKOLTA?
Kun ihminen ei itse ajattele ja käytä aivojaan, pohdi ja mieti, niin silloin helposti joutuu aivopesun kohteeksi, ei siis ihme että sanonta JOUKOSSA TYHMYYS TIIVISTYY pitää harvinaisen usein paikkaansa.
Niin.
Yksilön omatunto on alisteinen kollektiivin omalletunnolle, kun on kysymyksessä kirkon virat.
Jos tätä oppia aletaan soveltamaan myös rivijäseniin, silloin ei olla oikealla tiellä, kuten kirjoitin. Päikkärin artikkelissa ilmeisesti tätä kirkon viroissa oleville ihmisille määrättyä oppia on alettu soveltamaan rivijäseniin. Se on väärin, kuten kirjoitin mielipiteenäni.
Kirkon oppi omastatunnosta on erittäin hyvä - noin muuten. Sitä ei kuitenkaan tule soveltaa väärin.
Joka ainoalla ihmisillä on oma, yksityinen omatunto, eikä kahta samanlaista omatuntoa voi olla. Se myös merkitsee sitä, että jos sinun veljesi omatunto (tai SRK:n johdon hlön omatunto jne.) sanoo jotakin, niin sinun omatuntosi ei sano samaa vaan sinulla on aivan oma omatuntosi, eikä todennäköisesti löydy juuri ketään, jonka omatunto olisi kuten sinun.
Se, mitä Paavali kehoitti tekemään näissä tilanteissa, että omatunnot sanovat eri asioita, on selkeänä Raamatussa.
Kukapa sen kohdan sieltä poimisi. Itse en nyt ehdi.
ihmisopilta, eli ihmisten itsensä sorvaamilta kiemuroilta. Jos kirkkoisät ovat tuon kaiken muotoilleet, eihän se ihme olekaan, että siinä tunnutaan käveltävän Raamatun yli.
Raamatun viesti yksittäiselle uskovaiselle on yksinkertainen: usko Jeesus Kristus vapahtajaksesi, niin pelastut. Ei siellä puhuta kuuliaisuudesta kollektiivin omalletunnolle tai syntisestä omastatunnosta. Mitenkäs se katekismuksen tulkinta omastatunnosta menikään? Ei siinäkään ole ymmärtääkseni mitään mainintaa edellisistä.
Kirkko syyllistyy tuossa mielestäni samaan kuin SRK, eli keksii omia oppejaan valtansa pönkitykseksi. On hyödytöntä yrittää selittää niitä oppeja, koska kättelyssä jo näkee, että ne ovat ihmisten oman pään tuotosta. Yksinkertaisen Raamatun sanoman kanssa niillä ei ole tekemistä.
koska painoin vahingossa "lähetä"-nappia. Sen verran vain, että jos kirkossa on tuon kaltaisia oppeja, sekin tarvitsisi uskonpuhdistusta, eli palaamista yksinkertaisen kristinuskon sanoman äärelle. Siinä on yksittäinen ihminen yksin Jumalan edessä. Kirkko voi ylläpitää omia käytännön periaatteitaan, mutta ne pitäisi tunnustaa vain ihmisten yhdessä muotoilemiksi käytännön periaatteiksi, eikä sotkea niihin omaatuntoa.
SRK:n johdossa pitkään tominut Erkki Reinikainen totesi v. 1987 vl-papeille pitämässään alustuksessa, että hoitokokousten meno oli "joukkopsykoosia", joka ei ollut oikein eikä perustunut Jumalan sanaan.
Hoitokokousten seuraamuksiin voi tutustua tästä YLEn tv-dokumentista:
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=28&t=68&a=1708
SRK:n johto tai rauhanyhdistykset eivät ole tähän päivään mennessä tehneet selvitystä hoitokokousten vääryyksistä eivätkä pahoitelleet niiden aikaansaamaa tarpeetonta kärsimystä tuhansille ihmisille.
Yhteisö joka itse julistaa parannuksen tekemisen ja anteeksi pyytämisen tärkeyttä, ei itse kykene nöyrtymään tunnustamaan omia virheitään.
Varsinkin jotka syyttä suotta erotettiin. Tuo dokumentti kannattaa jokaisen katsoa ajatuksen kanssa. Siinä on paljon asiaa. Osa henkilöistä on ollut julkisuudessa asian tiimoilta myöhemminkin.
On syytä pitää mielessä, että tuo kokenutta ja paljon nähnyttä tv-tomittaja Hannu Karpoa itseäänkin silloin järkyttänyt asia eli hoitokokoukset oli vuosia kestänyt prosessi rauhanyhdistyksissä.
TV-ohjelma pystyy välittämään tietoa vain joidenkin ihmisten kokemuksista. Näitä traagisia kohtaloita on tuhansia. Mielenterveysongelmia, yksinäisyyttä, rikottuja perhesuhteita, perheenjäsenten toisistaan tekemiä ilmiantoja hoitomiehille jne.
Ihan hiljattain Karpo kertoi 60-vuotishaastattelussaan, että pohjoissuomalaisten SRK-lestadiolaisten toisaan kohtaan harjoittma hengellinen väkivalta ja armottomuus on ollut hänen toimittajan uransa karmeimpia kokemuksia.
Nykyiset vanhoillislestadiolaiset vaan eivät ole vaatineet asioiden selvittämistä. Miten on mahdollista elellä ihan kuin ei mitään olisi tapahtunut? Ihan kuin kukaan ei olisi vastuussa mistään?
vailla todisteita?
Historian kirjoituksista en ole väitettäsi löytänyt. Johan moinen teko olisi vienyt jo Lutherin aikana pohjan pois uskonpuhdistukselta. Puhumattakaan hänen kuoltuaan. Mutta hän on säilynyt Luterilaisen kirkon uskonpuhdistajana 1500 luvulta lähtien.
tulee AINA olla alisteinen Jumalan sanalle. Ne tahot, jotka uskovat omaatuntoa määräävillä omilla päätöksillään kirjautuvansa iankaikkiseen elämään (olivat päätökset yksilötasoisia tai kollektiivisia, vl:n tai kirkon päätöksiä), pettävät itsensä.
Jumalan sana ei tunne kirkkoa eikä muutakan "johtoa" Jumalan taholta erityiskohtelua ansaitsevana ryhmänä.
("Yksilön omatunto on alisteinen KOLLEKTIIVIN omalletunnolle, kun on kysymyksessä kirkon virat"- ajattelu on laadittu maallisen vallanpidon ylläpitämiseksi, eikä sillä ole kaikella ihmiskunnialla eikä päättäjien monilukuisuudella leimatenkaan mitään virkaa Jumalan silmissä)
Tai siis paavalihan Raamatussa kirjoitti kollektiivinen omastatunnosta, mutta hän ei vaan käyttänyt käsitettä "kolektiivi", joka on myöhempi käsite kuten suurin osa käsitteistä joita käytämme arkielämässämme sekä hengellisistä asioista puhuttaessamme.
Alpo tällaiseen. Minusta sinä vaikutat muutoin asialliselta. Nämä ei ole olennaisia. Keskity olennaiseen . Ei kannata rasittaa itseään jomminjoutavilla jaarituksilla.Ihmisen on tärkeintä löytää armollinen jumala.Kaikkea hyvää sinulle.
Mitä sinä oikein höpötät? Alpo on sanonut olevansa uskovainen ja sinä kumoat hänen uskonsa sanomalla että hänen pitää löytää armollinen jumala. Ja pienellä kirjoitettuna. Seurakunnan kirjoitat vissiin isolla.
Vai miksi sinä puhut Jumalan löytämisestä jos ihminen on uskovainen?
Voisitko jättää henkilöihin kohdistuvat ajatuksesi ilmaisematta, koska muut haluavat keskustella asiasta. Tällainen kaino toivomus.
tarkoitus täällä kaivella joitain lehtikirjoituksia sieltä toista täältä, irti asiayhteydestään.Eikkait Päivämiehen mielipiteitä kannata vääräksi opiksi julistaa.Nehän on tietyn hengen mukaisia. Jokainen tietää.Miksi tuommoisiin , tarkoitan , että kannattaa enempi tärkeimpiin autuaaksitulemista ajatellen, että missä asuu armollinen Jumala.
Päivämies ei voi painaa mitä tahansa soopaa!
Jos päivämies kirjoitaa raamatun vastaisesti totta kai siihen pitää tarttua. Eihän maapallon ainoaa oikeaa uskoa julistava lehti voi painaa raamatun vastaista tekstiä!
Onko oikea usko sinusta siinä että ARVAA ja ELÄÄ tämän hyvän arvauksen mukaisessa uskossa. Eli pitääkö rivien välistä osta oikein arvata mitä kirjoittaja tarkoitaa silloinkin kun kirjoittaja kirjoitaa vastoin raamatun sanaa?
KUINKA voit aina vähätellä sitä että - saarnataan mitä tahansa potaskaa sillä ei ole väliä kun vain usko säilyy?
Kuinkas uskoa taitaa hoitaa jos yksi saarnaa yhtä ja toinen toista. Kyllä se kuule niin on että sen sijaan että seuraa ihmisviisautta tulee serata Hyvää Paimenta.
Ja jotenkin tuntuu että tuollaista raamatun vastaisista teksteistä ei sitä löydy muuten kuin unohtamalla kaikki mitä tekstissä lukee ja käntämällä katseen Kristukseen.
Raamatunvastaista? Sinun täytyy nyt heti ottaa kirjoittajaan yhteyttä ja keskustella asiasta.
Minusta on tärkeämpää, että asiasta keskustellaan tällä palstalla, eikä yksityisesti ko. PM:n artikkelin kirjoittajan kanssa, kuten sinä toivoisit tehtävän.
vaikka en ymmärrä nyt tätä löytöä, kuinka se on oleellinen.Yhteistunnolla tuossa tarkoitetaan yhteistä rakkautta ja ymmärrystä.Jumalan sanan mukaista veljellistä rakkautta.
Ja päivämiehen artikkeli kokonaisuudessaan...
"Paavali muistuttaa Timotukelle seurakunnan olevan totuuden patsas ja perustus. Seurakuntaa kuvataan äitinä, saara-äitinä. Raamtussa osoitetaan että kuuliaisuus Jumalan valtakunnan äänelle on tärekä. KUuliaisuutta pidetään jopa tärkeäpänä kuin Jumalan palvelusta. .... Herra ei halua polttouhreja ja teurasuhreja yhtä pajon kuin kuuliaisuutta Herran äänelle...."
Päivämies 13.6.2007
Kokonaisuudessaan tuosssa artikelissa käsiteet ovat sekaisin. Aina kun puhutaan uskon keskeisistä kysymyksitä pitäisi olla tarkkana siitä että
-Ajallista näkyvää seruakuntaa ja hengellistä näkymätöntä seurakuntaa ei sekoiteta keskenään.
- Ettei Jumalan valtakunnan rajoja piirretä ajalliseen yhteisöön kun ne eivät ole siinä tässä eikä tuolla.
- Millekkään muulle emme voi vaatia kuuliaisuutta kuin Jumalalle. Jos vaadimme kuuliaisuutta ihmiseyhteisölle vaadimme kuuliaisuutta muulle kuin Jumalan sanalle.
Oletko todella valmis ummistamaan silmäsi sille että tuo artikkeli käytää käsiteitä ristiin rastiin virheellisesti. Vai ajateletko että Jumalan valtakunta = vl = omatunto? Tämän johtopäätöksen ovat näemmä muutkin tuon artikelin lukeneet tehneet?
Laita kirjoittajalle linkki jos asia vaivaa mieltäsi....
on eri paikassa?
On vaan yksilauma ja yksi paimen. Ei Jeesuksella ole täällä maan päällä monta lammaslaumaa.
No jos sinun mielestäsi Jumalan valtakunta on sama kuin vanhoillislestadiolaiset ja ry:n jäsenyys niin ajattele sitten ihan rauhassa niin.
Ja ota se "ämmä'" nimimerkki käyttöön.
nimmarilla kirjoitella.
Näin vl tänäpäivänä saarnaavat ja opettavat.
Aihetta on porkattu ristiin ja rastiin.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000025981790#22000000025981790
Hakupalvelu kieltäytyy yhteistyöstä...
Tuosta totuuden patsaasta on puhuttu täälläkin moneen oteeseen. Ajatus siitä että seurakunta (ajallinen) on totuuden patsas jolle tulee olla kuuliainen on ykis HS tuomista harhaopeista.
Olet aivan oikeassa siinä että kukaan muu ei voi olla seurakunnan pää ja perusta kuin Kristus. Eikä ketään muuta tule seurata kuin Kristusta.
Kyllä minäkin olen kuullut kun puhuja saarnaa pöntöstä että kuuliaisuus (ajalliselle) seurakunnalle on tärkein. TÄrkeintä suinkaan ei ole usko Jeesukseen ja hänen ristinkuolema jonka kautta meille on avattu tie iankaikkisuuteen. EI suinkaan vaan tärkeintä on kuuliaisuus.
Tästä on yhteistunto asiasta on saarnattu monta kertaa. Se on ehkäisykysymyksen lisäksi yksi kestosuosikeista. Omatuntu on käännetty "väärin". Ruotsikis omatunto on käänetty sanalla yhteistunto ja monsesta muustakin kielessä tuota yhtsituntoa käytetään siinä merkityksessä kuin suomessa omatunto.
Yhteitunto. Yhdessä tietäminen. Seurakunan (ajallisen) yksimielisyydestä on tehty omantunnon korvike. Omatuntuo= se mitä seurakunta (ajallinen) asiata ajattelee.
Kyllä tätä on kuule muutkin ihmetelleet kuin sinä.
Jos raamattu ei erikeseen korostaisi sitä että ihminen pelastuu OMALLA uskollaan vosi tuta ajattelumallia jollain tasolla ymmärtää. Kuitenkin kun lukee raamatusta mitä raamattu sanoo uskovaisesta ihmisestä se ei sano että uskovainen sidotaan yhteisöön / ajallisiin ihmisiin. Eikä sielä sanota että omatunto on yhteinen. Vaan siellä sanotaan että omatunto on jokaisessa uskovaisessa ihmisessä kotiopettajana.
Aina kun näistä puhutaan nousee myös kysymys siitä mikä on seurakunta ja mikä on Jumalan valtakunta.
Raamaattu puhuu seurakunnasta ja totuuden patsaasta. Lainasit tuon raamatun paikankin. Tässä kohdassa pitää eroitaa ajallinen yhteisö ja Jumalan serakunta toisistaan. Jumalan valtakunnan rajat kulkevat sydämmestä sydämeen ja se seurakunta on Pyhällä Hengellä kristuskalliolle rakennettu. Sen pää ja perusta on Krsistus.
Ja jos mille niin Hyvän Paimenen äänelle tulee olla kuuliainen.
Ei voi olla mitään muuta seurakuntaa eikä totuuden patsasta. EI IHMINEN pysy viisaudessa ei yksikään! Muistaakseni 1906 vl todetiin että seurakunta (ajallinen) voi erehtyä ja joutua vikaan. Sittemmin tämä kanta on ilmeisesti hylätty?
vl tyypillinen omatunto on pahasti vääristynyt,
hän saa kamalan synnintunnon nautittuaan lasillisen viiniä, tai tanssahdeltuaan hieman , käytyään urheilukilpailuja seuraamassa katsomosta käsin, tms. (jotka asiat EIVÄT ole syntiä)
sen sijaan hänen omatuntonsa on paatunut mm. lähimmäisestä pahanpuhumisessa, joka ON synti. Lähimmäisestä puhutaan pahaa mennen tullen ja palatessa, täysin julkisesti, eikä asiaa kukaan edes yleensä paheksu, kunhan nauretaan takanpäin mukana jonkun lähimmäisen töppäyksille.
vl ei myöskään saa synnintuntoa sellaisista synneistä kuten esim tieliikennelain rikkominen.
myöskään ahneus, joka Raamatun mukaan on "kaiken pahan alku ja juuri" ei ole lainkaan harvinaista vl keskuudessa
on kuulema vielä oma sisäpiiri, johon pääsee sisälle vain omilla salasanoilla. Siellä keskustellaan toisten Larssin palstalaisten ja muidenkin hengen tilasta. Varsinainen eliittikerho.
Näin valitettavasti on. Siellä on levitelty myös suoranaisia valheita toisista uskovaisista. Eikä tämä ole "kuulemma".
Kuvaa hyvin näitä uusesikoisia.
minä olen jättäny noi VL touhut kokonaan,
koska yhä enemmän ja useimmin tuli vastaan tilanteita,
joissa puhujat tai PM vetivät asioita ennemmin hatusta tai hihasta kuin raamatusta.
omistusoikeudeksi niinkuin tavara tai ajallinen omaisuus, ei ihminen tällöin näe eikä kuule totuutta evnkeliumin armosta. "Omistusoikeus" armoon perustuu tällöin "tosiuskovaisten" keskiäisiin sopimisiin, juuttuihin ja juoruihin.
(I Piet. 2:1) Jättäkää siis ... kaikki panettelu.
Luther selittää tätä kirjassaan Mannaa Jumalan lapsille:
"Laajalle levinnyt pahe tarkkailla ja puhua selän takana vieraista synneistä on kaikkein onnettomin synti maan päällä. Sillä kaikki muu synti tahraa ja turmelee vain synnin tekijän, mutta toisten ihmisten synnit likaavat ja turmelevat kurjan, kirotun panettelijan.
Ota tästä huomioon: mitä suurempi halu ja mieltymys syntiin, sitä suurempi synti. Synnin tekijä katsoo itse varsin usein olevansa väärässä, häpeää ja rankaisee itseään eikä tahdo kenenkään tietävän synnistään. Näin hän on tehnyt syntinsä paljon pienemmäksi. Mutta nyt tulee panettelija ja astuu samaan sontaläjään kuin emakkosika, ahmii sen päälle päätteeksi, piehtaroi siinä eikä soisi lainkaan synnin jääneen tapahtumatta, sillä hän nauttii sen puhumisesta, tuomitsemisesta ja nauramisesta.
Sen tähden olen sanonut, että joka mielellään panettelee ja puhuu takana, hän ei välitä kenestäkään ihmisestä, niin, hän on paholaisen lailla ihmiskunnan yleinen vihollinen. Sillä mikään ei ole hänelle mieluisampaa kuin kuulla, puhua ja käsitellä ihmisten syntiä ja häpeää sekä iloita heidän onnettomuudestaan. Mutta ken on mieltynyt tähän ja rakastaa sitä, hän ei totisesti voi suoda mitään hyvää ihmiselle, vaan pelkästään onnettomuutta. Ja tämä on lopuksi oleva hänen oma palkkansakin."
Lue lisää: http://isansana.com/keskustelu/YaBB.pl?num=1172520534 .
http://www.srk.fi/index.php?p=matkaevaaksi
Tuon artikkelin tarkoitus oli varmaankin varoittaa tästä palstasta, vaikkei sitä suoraan sanottukaan.
monta mutakin asiaa jää hyvän arvausken varaan:)
Myös Mopin palstalla on viimeviikkoina ahkerasti keskusteltu näistä aiheista. Näillä on päivänselvästi yhteyttä toisiinsa. On hyvä huomata, että näillä keskustelufoorumeilla on sittenkin vaikutusta pääkallonpaikalla, vaikkakin tässäkin tapauksessa vaikutus jälleen kerran on ollut valitettavasti negatiivinen.
Luulisin. Jos sanottaisiin "suoraan" (=vl-suoraan) että uskovainen nuori "ei halua" käydä suomi.24-palstalla, niin ensinnäkin kaikki ryntäisivät tänne(nekin jotka eivät jo ole täällä), ja toisekseen täällä päästäisiin sanomaan, että nyt se on taas todistettu: SRK:n sedät tarkkailevat tätä palstaa.
Asia täytyy siis sanoa hienovaraisemmin. Asiasta ei tarvitsisi ilman tätä palstaa sanoa koska kuka vl-nuori nyt uskonasioista lähtisi tietoa netistä etsimään, sellaisen aivopesun jälkeen, kuka ymmärtää edes epäillä ja kyseenalaistaa? Mutta nyt kun on tämä kuuluisa palsta josta kaikki ovat tietoisia, niin täytyypä varoitella vaarallisesta internetistä.
..tällä palstalla vaikutusta pääkallonpaikalla. Nyt lopetetaan jopa tupakanmyynti suviseuroissa kun siitä on keskusteltu palstalla.
SRK:lle, jos rivi-vanhoilliset lukevat Raamatun mukaista opetusta tältä palstalta. Siksi palstasta on syytä varoittaa kaikin mahdollisin keinoin.
mieleen enemmän Mopin palsta kuin tämä palsta. Siellä on tästä omatunto-asiasta käyty todella syvällistä ja aktiivista keskustelua. Kyllä vl-johdolle omien "väärät" mielipiteet ovat kuitenkin paljon vaarallisempia kuin meidän "epäuskoisten".
"Kyllä vl-johdolle omien "väärät" mielipiteet ovat kuitenkin paljon vaarallisempia kuin meidän "epäuskoisten"."
Melkoista rivinvälitystä oli teksti täynnänsä.
Kollektiivinen omatunto on siis täyttä totta, mikäli on uskomista Päivämiehen tekstiin.
Muuten... Paavali kirjoitti Timoteukselle vasta kuolemansa jälkeen. imoteuskirjeet eivät ole aitoja Paavalin kirjoituksia. Paavali kirjoittaa Timoteuskirjeissään sellaisista seurakunnan hoitoa ja hallitsemista koskevista asioista, jotka olivat käytössä vasta Paavalin kuoleman jälkeen. Sanastokaan ei ole aqitoa Paavalia Timoteuskirjeissä.
Sinänsä Timoteuskirjeet ovat Jumalan sanaa, mutta Paavalin tekstiä ne eivät ole.
jotain, joka ei ehkä olekaan omaa vaan "kollektiivista". Ja kuka on se, joka "kollektiivia"
ohjaa, jos hän ei ensin osaa yhtä ihmistä oikein johtaa.
....
Tarkemmin sanoen Jeesus on seurakunnan pää. Ilman Jeesusta seurakunta on päätön. Se on siis hengellisesti toimintakyvytön. Niin kauan kuin Jeesus saa olla seurakunnan pää, seurakunta voi toimia, vaikka vähän rampanakin. Mutta jos ruumiinosat pyrkivät hallitsemaan, eikä pää ole mukana, syntyy vain sotkua, ihmistöitä ja sekaannusta.
Aika mielenkiintoinen veto kirjoituksessa oli se, että enemmistön mielipiteellä ei ole merkitystä. Ratkaisevaa on se, mikä on Jumalan tahto.
Kuka SRK:ssa päättää, mikä on Jumalan tahto?
opetuksineen perustuu alusta loppuun asti VALHEESEEN.
piti lyhyen mutta jämerän saarnan. Maistuvaa rieskaa. Kyllä vastasi henkeen.
on johdattaa vanhoillislestadiolaisia kohti hengellistä pimeyttä. Toimeksiannon tähän on antanut pimeyden ruhtinas. Vl-puhujat auttavat SRK:ta tässä tehtävässä.
päätökset sanellaan "yksimielisesti" ja eriseuralaiset "tuomitaan" ennakkoon:
"Jumalan valtakunta on yksimielinen opissa. Siinä ei ole kuppikuntia. Yksittäinen uskovainen saattaa langeta ja kerätä ympärilleen samoin ajattelevia, mutta siitä voi kasvaa hajaannus."
ainoa tapa äänestää puhujainkokouksessaon äänestää jaloillaan ja olla kuuliainen omalletunnolleen- ei srk:n kollektiivitunnolle:
"Jumalan valtakunnassa ei tehdä opissa äänestyspäätöksiä, eikä etsitä enemmistön mielipidettä. ... Kuuliaisia lapsia on luvattu siunata hyvin. Kannattaa olla kuuliainen Jumalan valtakunnan äänelle."
Ja sen kirjoituksista:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000026999688
PM:n kirjoitus on mielestäni oikein hyvä - ja varsin tarpeellinen reaktio siihen nähden, että uskovaisten keskuudessa on aiheuttanut viime aikoina hämmennystä se, että juuri oman tunnon käsitteestä on kuultu joillakin paikkakunnilla aika erikoisella tavalla painottuneita alustuksia. Näin olen kuullut. Eikä sanojana ole olleet patavanhoilliset konservatiivijäärät, vaan nuoret ja oppineet ihmiset, jotka haluavat pysyä uskomassa ja säilyttää hyvän oman tunnon sekä ihmisten että Jumalan edessä.
keskuudessanne-onneksi joillakin on se OMAtunto
= vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen pää-äänenkannattaja. Päivämies tukee kirjoituksillaan ja linjallaan niitä Raamatun vastaisia harhaoppeja, joita SRK ja vl-saarnaajat opettavat.
että Päivämiehen pitää kirjoittaa SRK:n keksimiä Raamatun vastaisia valheoppeja myötäillen. Tavallisia vanhoillislestadiolaisia vedetään kuin pässiä narussa - SRK:n HARHANARUSSA.
harhasaarnaaminen alkaa Valkealassa? Siis vl-suviseurat.
ovat 28.6.-2.7.2007
...että ollaan ehdottoman kuuliaisia joka ikiselle 70 luvulla muutaman junttaeinarin junttaamalle ihmissäännölle,
erityisesti muistutetaan näköjään jo jokaisessa numerossa, ettei "uskovainen saa olla siellä missä pilkkaajat ovat"
tämä on yksiselitteisesti TÄDELLISEN NAURETTAVAA JS SAIRASTA KRISTILLISYYTTÄ!
...koska näiden SAIRAIDEN kotkotusten sijaan enää esimerkiksi itse Jumalankaan antamat täysin yksiselitteiset 10 käskyä eivät ole OLLENKAAN niin tärkeitä, esim lähimmäisestä pahanpuhuminen synti rehottaa valtoimenaan eikä päivämiestä SE näytä huolettavan lainkaan
sitä huolettaa vain se, ettei nyt uskovaiset vaan katsele urheilukilpailuja KATSOMOSTA KÄSIN
televisiottomuus, meikittömyys, urheilukilpailujen katsomattomuus yms. muodostavat SRK:n ja vl-saarnaajien oppien mukaan vl-ihmisen uskon perustan.
Sitä täydentävät SRK:n ja vl-saarnaajien opettamat Raamatun vastaiset valheopit.
Minne olet matkalla arvoisa vanhoillislestadiolainen?
joo.. olen minä kattellut naisten lentopallopeliä oriveellä ja tapparan pelijä tampereella... hyvää urheilua voi seurata kun ei innostu liikaa...
KUIVAAKIN KUIVEMPI LAKIHENKI LÖYHKÄÄ SEN SIVUILTA TÄNÄ PÄIVÄNÄ
AIVAN TOISIN OLI VIELÄ 90 LUVULLA MUTTA NYT ON PIRU LAKIHENKINEEN MERRASSA
VAROKAA ETTEI TEITÄ KUKAAN EKSYTÄ!
on munaskuitaan myöten pirun merrassa.
JEHU SEN PERÄSIMESSÄ ON LÖYHKÄÄVÄSSÄ LAKIHENGESSÄ JA TULOS NÄKYY PÄIVÄMIEHEN JUTUISSA
MUTTA ONNEKSI SIIONISSA MUUTOIN PUHALTAA IHANAT VAPAAT ARMOTUULET
VARSINKIN ETELÄSUOMESSA ON HELPOMPAA USKOA JA ELÄÄ KUIN TUOLLA POHJOISPOHJANMAALLA JOSSA TOSIAANKIN - PIRU ON MERRASSA
TÄÄLLÄ EI NIPOTETA JOKAIKISEN KIRKKOKONSERTIN TAI FUDISMATSIN KANSSA
SRK ja vl-puhujat opettavat lukuisia Raamatun vastaisia valheoppeja. Se on paljon vakavampaa kuin naurettavat korvakoru- ym. hössötykset.
..olette menneet selevästikkin eriseuraan.
On vain yksi oikea oppi ja se on täällä pohojosessa.
Pohjoisessa näkyy olevan kokkikolmosen, muutaman toivomäätän ja Hauta-Aimon sammakko-oppi. Elävän kristillisyyden kanssa niillä ei ole mitään tekemistä.
Koko maailman ainoa oikea usko ja oppi löytyy Oulun seudulta.
Sanoohan sen Raamattukin.
Missä kohden Raamattu sellaista väittää? Ettei vaan olisi kyse taas siitä vl:n vääristellystä historiatulkinnasta mikä on lahkon merkki.
http://www.uskontojenuhrientuki.fi/uskonto.html#lahko
mennä mun kommentti vähän ohi. Noh... eihän kaikki ole Einsteineja...
taas hyvän saarnan. Oikeaa viikonloppurieskaa. Kyllä vastasi henkeen.
Vain sisällä halkovajassa ymmärtää nämä asiat. Ei ulkopuolella. Ei ollenkaan.
hajaantumisen myötä: etelävanhoillislestadiolaisuus ja vetelävanhoillislestadiolaisuus ja esitetäänkö täällä ouluseudulla sen jälkeen lakihenkinen spektaakkeli: "Paluu 60-luvulle"? Eivät ole ouludelegaatioiden käännytysvierailut Varsinais- tai muuallakaan Etelä-Suomessa-onneksi!
noin kirjoittamalla et silti vakuuta ketään, etkä osoita Jumalan sanalla etkä muilla perusteluilla sanojasi oikeiksi.
Sinun pitää perustella näkemyksesi, kuten täällä perustellaan:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000027042479
Päivämiehen oppi on epäjumalan palvelua!
Luther selittää Vähässä Katekismuksessa mitä on epäjumalan palvelu:
"Kun ihminen turvaa johonkin luotuun oikean Jumalan sijasta, hänen turvautumisensa on epäjumalan palvelua. Kaikki, mitä ihminen pitää oikeaa Jumalaa rakkaampana ja tärkeämpänä, on epäjumalan palvelua... Epäjumalan palvelun synti ilmenee sekä karkeana että peitettynä... Peitetty epäjumalan palvelu. Sitä ihminen harjoittaa sisimmässään ilman ulkonaisia palvontamenoja. Hän pitää sydämessään luotuja jumalanaan, pelkää ja rakastaa niitä ja turvaa niihin ikäänkuin Jumalaan. Peitettyä epäjumalan palvelua ovat: a) turvaaminen omaisuuteen, rikkauteen, rahaan ja tavaraan, b) turvaaminen valtaan, asemaan, virkaan, c) turvaaminen itseensä tai toisiin, d) jonkin himon orjana oleminen, e) luottaminen siihen, että ihmisen kohtalon määräävät tähdet..."
Siis turvautuminen rauhanyhdistykseen, tai sen johtokuntaan, SRK:hon tai sen johtokuntaan, tai johonkin puhujaan, tai johonkin muuhun Jumalan sanan sijaan on epäjumalan palvelua.
(Jer. 17:5) "Kirottu on se mies, joka turvaa ihmisiin ja tekee lihan voimaksensa ja jonka sydän luopuu Herrasta."
(Jer. 17:5) "Kirottu on se mies, joka turvaa ihmisiin ja tekee lihan voimaksensa ja jonka sydän luopuu Herrasta."
Koska pidät itseäsi erehtymättömänä, aina oikeassa olevana :)
Mutta niinhän se aina on,että "Itsestään pahapappi saarnaa"
Minä puhun ja perustelen kantani Jumalan sanalla. Se perustus kestää myös Sinun pilkkasi. Et ymmärtänyt viestiäni lainkaan etkä sitä, että puheenvuoroni liittyy suoraan avaukseen. Tai Sinulla on niin järkkymätön juoruämmien ennakkoluulo minua vastaan, että et halua etkä tahdo nähdä perusteluitani etkä sitä, mihin minä uskon, nojaan ja luotan - Jumalan sanaan. Mitä se merkitsee? Ei suinkaan sitä, että minä väittäisin aina olevani oikeassa, vaan sitä, että Jumalan sana on aina oikeassa. Siihen minun uskoni perustuu. Mihin Sinun uskosi perustuu?
Toivon, että et tykkää huonoa näistä viesteistä mitä olen kirjoittanut.
Täällä olis pari osoitetta:
1) http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000026999688
2) http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000027035685
Luther selittää Vähässä Katekismuksessa mikä on Jumalan lain sisältö: "Jumalan lain sisältö on oikea rakkaus. Kaikki Jumalan käskyt vaativat siis meiltä oikeata rakkautta. (1. Tim. 1:5): Käskyn päämäärä on rakkaus, joka tulee puhtaasta sydämestä ja hyvästä omastatunnosta ja vilpittömästä uskosta. (Room. 13:10): Rakkaus on lain täyttymys."
Luther selittää Vähässä Katekismuksessa mitä on Jumalan kymmenen käskyä:
"Jumalan kymmenen käskyä on Jumalan pyhä tahto eli laki. Laissaan Jumala sanoo meille, mitä meidän tulee tehdä, mitä emme saa tehdä ja millaisia meidän tulee olla... Laki, jonka Jumala kirjoitti ihmisen sydämeen luomisessa, vaikuttaa vielä himmentyneenä omassatunnossa... Mooses sai lain kahdessa taulussa. Ensimmäisen taulun sisältö on "Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi kaikesta sydämestäsi, kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi." (Matt. 22:37). Toisen taulun sisältö on: "Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. (Matt. 22:39). Näissä kahdessa käskyssä riippuu kaikki laki ja profeetat. (Matt. 22:40)."
Ensimmäiseen tauluun kuuluvat käskyt 1-3 ja toiseen käskyt 4-10. Ensimmäiseen tauluun kuuluvista käskyistä tärkein on ensimmäinen, joka pitää sisällään jo kaikki muut käskyt. Jos ihminen ei täytä sitä, ei hän täytä muitakaan. Toiseen tauluun kuuluvista tärkein on 4. käsky. Jos ihminen ei täytä sitä, ei hän täytä muitakaan toisen taulun käskyjä. Jumala antaa anteeksi 1.-3. käskyjen rikkomisen, mutta lähimmäistään kohtaan armottomalle Jumala ei anna mitään anteeksi.
(Matt. 7:2) Niin kuin te tuomitsette, niin tullaan teidät tuomitsemaan, ja niin kuin te mittaatte, niin tullaan teille mittaamaan.
Luther selittää tätä kirjassaan Mannaa Jumalan lapsille:
"Tämä on kummallinen saarna. Siitä nähdään, että Jumala pitää melkein tärkeämpänä palvella lähimmäistä kuin häntä. Häntä itseään koskevassa asiassa hän antaa anteeksi kaikki synnit eikä tahdo kostaa rikoksiamme. Jos sitä vastoin käyttäydymme pahoin lähimmäistämme kohtaan, hänkään ei tahdo olla kanssamme sovinnossa eikä antaa mitään anteeksi.
Tämä mittaaminen tapahtuu siis uskon jälkeen eikä ennen sitä. Ennen kuin näet tulit uskoon, Jumala ei kohdellut sinua oman ansiosi vaan armon mukaisesti. Hän antoi sinun tulla sanansa luo ja julisti sinulle synnit anteeksi. On kuin Jumala nyt sanoisi: Mittaa siis sinäkin muille ihmisille samoin, mutta jos et, sinulle käy samoin kuin muille teet. Sinä et suosi heitä. Minäkään en tahdo olla sinulle suosiollinen. Sinä tuomitset ja hylkäät heidät. Minäkin tahdon hylätä ja tuomita sinut. Sinä otat heiltä, mutta et anna mitään. Minäkin tahdon ottaa sinulta enkä mitään anna.
Tässä tapahtuu siis uskon jälkeinen mittaaminen. Herra Jumalamme antaa niin suuren merkityksen lähimmäiseen kohdistuville teoille, että hän peruuttaa meille tekemänsä hyvän, ellemme mekin tahdo tehdä hyvää lähimmäisillemme. Me näet selvästi osoitamme, ettei meillä uskoa olekaan ja että olemme vääriä kristittyjä."
Laki, jonka Jumala kirjoitti ihmisen sydämeen luomisessa, vaikuttaa vielä himmentyneenä omassatunnossa... Omatunto ei ole kollektiivinen eikä ihmisten päätettävissä tai käskettävissä. Mikäli ihminen ei ole paaduttanut sydäntään hän kuulee omantuntonsa heikon nuhtelun äänen, mikäli rikkoo jotain Jumalan käskyistä. Tämä ääni soimaa ja neuvoo ihmistä tekemään parannuksen synnistään. Tätä ääntä ihmisen tulee kuunnella ja noudattaa hyvän oman tunnon säilyttääkseen. Kirkko, SRK tai rauhanyhdistys tai joku puhuja ei määrittele syntiä muutoin kuin Jumalan sanan mukaisesti selittäen, mutta kenenkään ihmisen sydämen tilaa ei voi ulkopuolinen määritellä kuin uskon tunnustamisen tai kieltämisen perusteella, hyvän oman tunnon hoidon tai hoitamattomuuden, tekojen hedelmien perusteella arvioiden, ei kuultujen juorujen perusteella, vaan lähimmäisen sydämen tilaa kahdenkeskisellä keskustelulla selvittäen...
teidän kanssanne "sydämensä tilasta" keskustella, sillä lestadiolaisethan mieluusti puukottaa selkään, jos sisar tai veli on jatkossa "ojennuksen" tarpeessa. Silloin voidaan kokouksessa kaivaa vaikka mitä vanhoja juttuja esiin kaikkien reposteltavaksi.. Tiedän, koska äitini oli vanhoillislestadiolainen ja miltei koko hänen sukunsa.
He ovat omavanhurskaita. Samoja raatelevia fariseuksia, jollaiset Jeesuksenkin ristiinnaulitsivat.
Lue lisää: http://www.isansana.com/vanhoillis.htm .
"Jakeessa ei mainita mitään Saara äidistä seurakunnan päänä!"
-Ei myöskään päivämiehen sitaatissasi.
"…Omatunto-sana saattaa antaa kuvan mielikuvan ”minun” tunnosta. Tuolloin se saattaa nousta tärkeämmäksi ohjaajaksi kuin ”yhteistunto”, seurakunnan yhteinen käsitys"
-Omasta kokemuksestasi ymmärrät varmaan yksilön erehtyväisyyden. Siksi kannattaa mennä kuuntelemaan Jeesusta, joka on siellä, missä kaksi taikka kolme kokoontuu hänen nimessään.
"Vastaisin näin: Ei perustu siihen, vaan SRK:n syntiluetteloiden ja TV-määräysten mukaan elämiseen."
Vanhoillislestadiolaisuudessa en ole törmännyt syntiluetteloihin enkä TV-määräyksiin, vaan vapauteen, rauhaan ja iloon, ihmeellisiin Jumalan lahjoihin, joita ei voi ansaita teoillaan vaan saada ansiotta Jumalan sanan kuulemisen kautta.
Luepa uudestaan, sekä Päivämiehestä, että minun aloituksesta. Kummassakin puhutaan nimenonaan Saara äidistä!
Alpo
Sitaatissa Saaraa näytettäisiin verrattavan seurakuntaan, ei sen päähän.
valheoppeja opettavan Päivämiehen sisältä voi olla vain sotkua.
TÄSSÄ RAITISTA OPETUSTA (SLEY:ltä) OLKAA HYVÄT:
****************************************
Invocavit-viikon saarnoissa Luther opetti omantunnon merkitystä. Jokainen kristitty saa häneltä ohjeen: On asioita, joiden on välttämättä oltava tietyllä tavalla ja asioita, joiden kohdalla kristitty on vapaa tekemään niin kuin tahtoo. Miten nämä kaksi asiaa erotetaan toisistaan on tänään meidän ydinkysymyksemme.
Ensin on kysyttävä perimmäinen kysymys: Voiko vilpitön ihminen olla väärässä? Voiko ihminen uskoa väärin, vaikka luulee uskovansa oikein?
Yhä enemmän ja itsestäänselvyytenä ajatellaan juuri näin: Ei vilpitön ihminen ole väärässä, ei ainakaan uskonasioissa. Ei uskonnon asioissa ole olemassa oikeaa ja väärää, totuutta ja valhetta, ainoastaan minun totuuteni ja sinun totuutesi. Tämä ajatus on yleisesti ottaen yksi tämänhetkisen länsimaisen ajattelun kulmakivi. On siksi syytä sanoa painokkaasti: Tuskin mikään käsitys voisi olla pahemmin vastoin Raamattua ja luterilaista uskoa. Uskonasioissa on olemassa oikea ja väärä, on olemassa totuus ja valhe ja myös vilpitön omatunto voi erehtyä. Kristitty on sidottu totuuteen. Jos tämä näkökulma saneerataan evankelisesta uskosta, se on menetetty kokonaan ja jäljelle jää pelkkää tunnelmointia kynttilänvalossa.
Mutta mistä erotetaan toisistaan oikea ja väärä, mistä löydetään lopullinen totuus? Omistanko minä sen? Omistaako meidän puhujainkokouksemme? Ei tosiaankaan. Tässä asiassa kyse oli Lutherille itsestäänselvyydestä: Kaiken pitää olla niin Kirkossa kuin kristityn elämässä niin kuin jumalallinen majesteetti on määrännyt. Ihminen on iankaikkisuusolento. Kun hän etsii Jumalan kasvojen edessä tietoa siitä, mikä on oikein ja mikä väärin, hänen turvanaan pitää olla Jumalan sana. Eikä vain yleisesti Raamattu, neuvoo Luther, vaan yksinkertainen, kirjoitettu Jumalan sanan kohta, johon takerrutaan ja josta pidetään kiinni. "Sinun on seistävä Raamatun selvän ja lujan sanan perustalla, jos mielit kestää horjumatta. Jos sinulla ei ole lujaa sanaa, et voi kestää. Perkele tempaa sinut pois niin kuin kuivan lehden." Jos pappi menee naimisiin vastoin kirkon ikivanhaa perintöä, hänen on tiedettävä, että se on Jumalan tahto. Sen hän tietää, kun lukee Raamatusta lopunaikojen eksyttäjistä: "Nämä kieltävät menemästä naimisiin ja syömästä ruokia, jotka Jumala on luonut" (1. Tim. 4:1,3). Tämä Raamatun kohta mielessään kristitty tietää tekevänsä oikein, poikkesi hän mistä perinteestä hyvänsä. Sitä Raamatun kohtaa vastoin tehdessään hän tekee väärin, oli hänellä tukenaan vuosituhantinen ja yksimielinen perinne tai ei.
Tässä meillä on siis oikea omantunnon ohjenuora: Missä Jumalan sana antaa ohjeen, siitä pidetään kiinni vastoin kaikkea inhimillistä viisautta ja helvetin myllerrystä. Eihän kukaan toinen mene Sinun puolestasi viimeiselle tuomiolle ottamaan vastuuta siitä, mitä olet tehnyt Raamattua vastaan heidän neuvostaan. Antoi saarnamies, pappi, piispa, kirkolliskokous, kuka hyvänsä Sinulle luvan toimia Raamattua vastaan, hän puhuu omiaan ja syyllistyy syntiin. Ei ole omantunnonvapautta, joka sallisi Jumalan ohjeiden sivuuttamisen. Kristitty on sidottu Raamattuun.
Mutta sitten tullaan toisella alueelle. Entä jos emme löydä Raamatusta ohjetta? Silloin kristitty on vapaa. Hän tekee, mitä hänen oma omatuntonsa sanoo. Kukaan ei saa häntä käskeä eikä kieltää. "Sen vuoksi sanon: Minkä Jumala on tehnyt vapaaksi, sen tulee olla vapaata. Jos joku sen sinulta kieltää, niin kuin paavi, tuo Antikristus on tehnyt, ei sinun pidä häntä seurata." Me teemme kauniisti, jos suostumme joustamaan lähimmäisenrakkauden takia, ja siihen meitä kutsuu Kristuksen esimerkki - tähän Luther meitä erityisesti kehottaa Invocavit-viikon saarnoissa. Mutta silti perusasia on tässä: Ohi Jumalan sanan ei kukaan saa vaatia meiltä mitään.
Luterilaisen uskon logiikka on kaunis ja ihailtava: Jos Jumala tahtoisi kaikkien kristittyjen toimivan tietyllä tavalla - vaikka menevän naimisiin - hän olisi sanonut sen sanassaan. Koska hän ei niin sano, jokainen on vapaa tekemään niin kuin tahtoo. Jumalan sana ei anna vastauksia jokaiseen kysymykseen. Silti se on kristitylle riittävä ohje elämään.
Miten hyvin tämä näkökulma on pidetty esillä Suomen Siionissa? Miten törkeästi tässä onkaan erehdytty ja erehdytään jatkuvasti. Koko maa on täynnä erilaisia liikkeitä ja pienempiä joukkoja, joissa valvotaan lähimmäisen elämää niissä asioissa, joissa Raamatussa ei ole ohjetta. Hyvin usein siitä kärsivät nimenomaan nuoret: Musiikkimaku, vaatetus, vanhempien kristittyjen elämäntyylistä poikkeava elämäntapa merkitsevät sitä, että nuori kristitty tulee nopeasti uloskatsotuksi. Ottaisi vain poika kutimensa ja alkaisi kutoa sukkaa meidän kanssamme, niin kävisi kahdenkymmenen vuoden kuluttua oikeasta evankelisesta! Mutta myös vanhempien kohdalla on vahditaan ja valvotaan, rykäistään ymmärtäväisesti ja juorutaan - siitä huolimatta, että Jumalan sanaa ei ole sivuutettu ollenkaan, ainoastaan meidän tapojamme. Jumalan sanoista ei saa ottaa mitään pois - mutta mitään ei saa myöskään lisätä. Ja tässä on oltava tarkkana. Kristitty ihminen on vapaa, vapaa toisten ihmisten tuomioista ja tilivelvollinen vain Jumalalle.
Näin siis kristitty on vapaa ja sidottu, sidottu ja vapaa. Tällä hetkellä kumpaakaan näkökulmaa ei oteta huomioon kylliksi. Toisaalta vapautta kahlitaan asioissa, joissa Raamattu ei meitä sido. Toisaalta vapaus annetaan siellä, missä Jumalan sana ei sitä meille anna. Meidän liikkeemme on vanhastaan tunnettu maallikoista, jotka ovat syvällä Jumalan sanassa ja jotka osaavat opastaa myös lähipiiriään oikeaan vapauteen ja oikeaan sidonnaisuuteen.
Vieläkö joku osaa sytyttää Jumalan sanan kynttilän näyttämään, missä asioissa me olemme sidottuja ja missä vapaita?
uskon liekki voi valaista omaatuntoa ja ohjata maallista vaellusta.
"Sinun sanas on minun jalkaini kynttilä ja valkeus teilläni. Minä vannon, ja sen vahvana pidän, että minä SINUN VANHURSKAUTES oikeudet pitää tahdon." (Ps 119:105-106)
eikä siihen kuulu ihmisen MITÄÄN lisätä, lähimmäisenrakkauden nimissä voimme hienotunteisesti toimia häntä kunnioittaen, mutta tällainenkaan ei meitä mitenkään sido
Eli näin:
Mutta sitten tullaan toisella alueelle. Entä jos emme löydä Raamatusta ohjetta? Silloin kristitty on vapaa. Hän tekee, mitä hänen oma omatuntonsa sanoo. Kukaan ei saa häntä käskeä eikä kieltää. "Sen vuoksi sanon: Minkä Jumala on tehnyt vapaaksi, sen tulee olla vapaata. Jos joku sen sinulta kieltää, niin kuin paavi, tuo Antikristus on tehnyt, ei sinun pidä häntä seurata." Me teemme kauniisti, jos suostumme joustamaan lähimmäisenrakkauden takia, ja siihen meitä kutsuu Kristuksen esimerkki - tähän Luther meitä erityisesti kehottaa Invocavit-viikon saarnoissa. Mutta silti perusasia on tässä: Ohi Jumalan sanan ei kukaan saa vaatia meiltä mitään.
Ketä tuo nyt jaksaa edes kiinnostaa... ota bisse ja rauhoitu.
eikö teillä raukoilla ole muuta tekemistä kun arvostella toisten uskontoa,elämänkatsomusta.Tai esittää oma pikku totuutenne Raamatusta ja siitä miten Raamattua pitäisi tulkita. On se vaan jännä juttu ettei minkään muun uskonnon edustajia kritisoida tai pilkata niinkuin vanhoilislestaadiolaisia.Niinkö paljon teitä pakanoita lestadiolaisuus kiinnostaa, että pitää alkaa Päivämiestä analysoimaan ja arvostelemaan. Eiköhän anneta olla panoiden pakanoita, lestaadiolaisten lestaadiolaisia.Uskokoon jokainen niinkuin sydämmessään oikein tuntee.Onkohan meistä kukaan oikeassa?? Tuskin, suotakoon siis jokaiselle se oma totuus, oli se mikä tahansa.Ihmettelen teitä joilla on niin paljon aikaa ja voimavaroja että egditte pureutua toisten uskontojen omasta mielestä "epäkohtiin" ja koonnostusta riittää toisten arvojen ja elämänkatsomusten arviointiin.Tuskin sinun omat tulkintasi Raamatusta sen parempia tai oikeampia ovat kuin lestaadiolaistenkaan. Hankkikaa hyvät ihmiset elämät.Eiköhän me kaikki mahduta täällä ihan rinnakkain asumaan ja elämään rotuun uskontoon tai muuhun katsomatta. Kunnioittakaa toisten ihmisten uskontoa, tai vaikkei sitä olisi ollenkaan.
En ole mielestäni arvostellut muuta kuin SRK:n väärää oppia ja Päivämiehen, Jumalan Sanan vastaisia kirjoituksia.
entisenä partiolaisena, kunnioitan tietysti, partiolupauksen erästä kohtaa: "Kunnioita toisen vakaumusta".
Koska minulla on aikaa riittämiin - olenhan eläkevaari, viihdyn tällä suomi24 keskustelupalstalla erittäin hyvin. Saahan täältä, sieltä täältä, joitakin tiedonjyviä.
Siis - "Anniina", ota sinäkin tämä palsta sellaisena kuin se on.
Ihan rakkaudella kirjoitti - Alpo M.
Alpolla on syynsä seurata Päivämiestä. Hän on kuulunut elävään ruotsalaiseen vanhoillislestadiolaiseen rauhanyhdistykseen. Hän on uskonut ja uskoo kuten muutkin oikein uskomassa olevat vanhoillislestadiolaiset, mutta sitten SRK:n lähettämät raatelijat tulivat "hoitokokouksineen" paikalle ja raatelivat ja "tuomitsivat" koko ruotsalaisen rauhanyhdistyksen helvettiin. Vailla perusteltua syytä. Kertaheitolla.
Miksi tämän seurakunnan ei annettu kuulua uskovien joukkoon? Miksi Anniina Sinun jumaloimasi SRK ei antanut näiden uskovien uskoa, kuten he oikein uskoivat? Miksi heitä vainottiin?
Anniina. Puhut pahan kerran itsesi pussiin. Tietämättömyyttäsi? Et taida olla lainkaan tietoinen omavanhurskauden olemassaolosta ja sen tuhoisuudesta, mikäli se päästetään valtaan. Mutta valitettavasti niin SRK:ssa ja rauhanyhdistyksissä valvomattomat uskovat ovat päästäneet valtaan omavanhurskaat. Ja tuhon määrä ja laatu on sanoinkuvaamaton. Miten julmaa raatelua "hoitokokoukset" ja uskovien vainot ovat saaneetkaan aikaiseksi! Mistä muusta oikein uskova tukea hakisi, jollei Jumalan sanasta? Alpo on allergisoitunut omavanhurskautta vastaan ja haistaa aivan oikein väärän oikeasta, josta Sinulla Anniina ei tunnu olevan minkäänlaista kokemusta tai ymmärrystä.
Minulla on myös äärimmäisen kovat kokemukset omavanhurskaista raatelijoista, jotka riehuvat niin SRK:ssa kuin rauhanyhdistyksissä. He raatelivat niin minut kuin perheeni riekaleiksi.
Lue lisää: http://www.isansana.com/vanhoillis.htm .
että SRK ja vl-puhujat opettavat lukuisia törkeitä Raamatun vastaisia VALHEOPPEJA ja johtavat vanhoillislestadiolaisia kohti hengellistä pimeyttä?
Tiesitkö tämän?
= SRK:n ja vl-saarnaajien harhaoppeihin uskova vanhoillislestadiolainen.
Varsinainen raukka.
Vanhoillislestaadiolaiset, kovasti keskustelua herättävät täällä. Haluaisin vain sanoa kun luin näitä tekstejänne, että niistä sai sellaisen käsityksen, että ihmisiä jotka tätä uskontoa haluavat harjoittaa, pakotettaisiin siihen. Voin kuitenkin ihan omakohtaisella kokemuksella sanoa, että ketään ei pakoteta, kaikki ovat ihan omasta tahdostaan mukana kokoontumisissa ja harjoittamassa uskontoa. Kaikki saavat vapaasti poistua uskonnon piiristä tai tulla sinne takaisin. Ketään ei laiteta pois, eikä pakoteta takaisin.
Kyllä kovaa arvostelua ja paljon kovempaa kuin vl saa osakseen muun muassa Jehovan todistajat, Mormonit, islamin uskoiset, jne.
Se vaan kun kopsahtaa omaan nilkkaan, se sattuu ja kun on pussissa elänyt, ei näe, että muuallakin tapahtuu.
Olen monta kertaa lukenut elämän tarinasi ja mietin miten jaksat päivästä toiseen. En voi muuta kuin toivottaa voimia sinulle. Tietystikään sillä toivotuksella ei ole varmaankaan merkitystä kun en ole vl.
Mun kaveri joutui lähteen pakolla seuroihin, ei ollut valinnanvaraa.
Äkkiseltään näyttäisi, että hannestapani olisi niitä "uuden ajan" eriseurojen lietsojia...
...hannes, ajattelet sivuillasi olevasi aina oikeassa. Se on jo ensimmäinen paha virheesi!
Nöyryys ja rakkaus puuttuvat tyystin kirjoituksistasi.
Nähtävästi olet lukutaidoton tai et ymmärrä lukemaasi.
Sinun on syytä lukea uudelleen, ketkä ovat olleet armottomia, ketkä ovat rakastaneet enemmän valhetta, kuin totuutta: http://isansana.com/keskustelu/YaBB.pl?num=1172520534 ja http://isansana.com/keskustelu/YaBB.pl?num=1172402475
Mistä löydät väitteellesi tukea siitä, että väittäisin olevani aina oikeassa? Sellaista väitettä en ole kertaakaan esittänyt. Jumalan sana on aina oikeassa. Siihen minä turvaan ja siihen minä uskon.
Sinä näyt uskovan enemmän ihmistä kuin Jumalaa. Saat arvata kymmenen kertaa kumman selkänoja kestää, kumman kaatuu helvettiin...
elämän kokemukseni on niin raju, että siitä ei voi vaieta. En halua kenellekään vastaavaa kohtelua. Kohteluni ja kohtelijani on kertakaikkiaan tuomittava vääränä, Jumalan sanan vastaisena toimintana ja toimijoina eikä sellainen saa jatkua ketään kohtaan.
Jokaisen lähimmäisen myötätuntoisella toivotuksella ja tuella voi olla ratkaisevan parantava vaikutus. Ei lähimmäisen rakkaus edellytä samaa uskonnollista vakaumusta. Lähimmäisen rakkautesi osoittaa Sinut monin verroin nujertajiani lähempänä Jumalan sanan mukaista uskoa olevaksi, mitä nujertajistani kukaan on.
Jumala Sinua siunatkoon.