Metro-lehti tänään:
Suomalaislapset voivat
huonommin kuin ruotsalaiset
ja norjalaiset ikätoverinsa, ilmenee
uudesta tutkimuksesta.
Jo esipuberteetti-ikäisiä vaivaa
tyytymättömyys omaan ulkonäköönsä
ja ilon puute koulussa.
Suomalaislapset siirtyvät aikuisten
maailmaan ennen ruotsalaisia
ja norjalaisia ikätovereitaan.
Leikki loppuu, ja tilalle
astuvat kiire ja suorittaminen.
Suomalaislasten arki on selvästi
tiukemmin ohjelmoitua kuin
muissa Pohjoismaissa.
– Koulusuoritusten painottaminen
liian varhain on vaarallista.
Lapsuusvuosia on suojeltava,
koska talo ei pysy pystyssä, jos
perusta on pielessä, professori
Irmeli Järventie vertaa.
Järventien mukaan kaikissa
maissa havaittu yhteinen lasten
ongelmien riskitekijä oli liian
vähäinen vanhempien kanssa
vietetty aika. Suomessa havaittiin,
että erityisesti äidin työssäkäynti
kasvattaa lapsen pahoinvoinnin
riskiä kolminkertaiseksi.
– Tästä ei pidä ajatella, että
”hyi äidit”, vaan tutkia, mikä
systeemissämme on vialla, Järventie
huomauttaa.
Tiedot ilmenevät Inequal
Childhood -tutkimuksesta. STT
Suomalaislapset voivat
huonommin kuin ruotsalaiset
ja norjalaiset ikätoverinsa, ilmenee
uudesta tutkimuksesta.
Jo esipuberteetti-ikäisiä vaivaa
tyytymättömyys omaan ulkonäköönsä
ja ilon puute koulussa.
Suomalaislapset siirtyvät aikuisten
maailmaan ennen ruotsalaisia
ja norjalaisia ikätovereitaan.
Leikki loppuu, ja tilalle
astuvat kiire ja suorittaminen.
Suomalaislasten arki on selvästi
tiukemmin ohjelmoitua kuin
muissa Pohjoismaissa.
– Koulusuoritusten painottaminen
liian varhain on vaarallista.
Lapsuusvuosia on suojeltava,
koska talo ei pysy pystyssä, jos
perusta on pielessä, professori
Irmeli Järventie vertaa.
Järventien mukaan kaikissa
maissa havaittu yhteinen lasten
ongelmien riskitekijä oli liian
vähäinen vanhempien kanssa
vietetty aika. Suomessa havaittiin,
että erityisesti äidin työssäkäynti
kasvattaa lapsen pahoinvoinnin
riskiä kolminkertaiseksi.
– Tästä ei pidä ajatella, että
”hyi äidit”, vaan tutkia, mikä
systeemissämme on vialla, Järventie
huomauttaa.
Tiedot ilmenevät Inequal
Childhood -tutkimuksesta. STT
Vastaukset 16
Vanhimmat
ulkomailla asuvana en uskoisi että suomalaiset lapset voi yhtään huonommin kuin täälläkään. Höpöhöpötutkimuksiin ei aina pitäisi uskoa, perheestä se on kiinni, ei asuinmaasta.
15-24 vuotiaat tytöt tekemät itsemurhia toiseksi eniten kuin maailmassa?
Tutkimuksiinhan tuo aloituksen tieto perustuu, ei kenenkään yksittäisen henkilön mielipiteeseen.
ääliön mielestä mättää kun kiellettiin äitien syyllistäminen. HAH! :D :D :D :D :D :D :D :D :D
eräs soomalainen kertoi että nuoret tekevät paljon itsemurhia siellä, mutta syyksi tietysti ilmoitetaan virallisesti onnettomuus. Sanmoin TUrkissa tehdään abortteja, mutta arvaapa tietävätkö viranomaiset. Suomessa taas tehdään huostaanottoja, mutta arvaa tietävätkö pättäjät...
ei syyllistetä joka asiasta!!!!!!!!!!!!!!
Oikein KIELLETÄÄN syyllistämästä tästä asiasta!
se että suomalainen arvo on etä äitien on käytävä työssä, arbeit macht frei, huostaanotot kohdistataan aina niinhin joilla ei työtä, kiinnittäkääpä huomiota tähän!
Saisipa nähdä tilaston huostaanotettujen lasten äitien työssäolosta. Kotihoitoahan on pidetty ei-toivottuna ilmiönä koko sdp:n valtakauden ajan.
osittain lasten terveydenhuoltoa myöten ja ne korvataan huostaanotoilla, niin onko ihme, jos lapset ja nuoret voivat huonosti?
Keskustelin vähän aikaa sitten ruotsalaisen lastenneurologin kanssa ja lievästi sanottuna hän järkyttyi, kun selitin hänelle, mitä tarkoitetaan käsitteellä hoidollinen huostaanotto. Ruotsin autismiliiton mukaan se ei täysin tuntematon käsite ole sielläkään, mutta ainakaan Göteborgin alueella, mistä keskustelukumppanini oli kotoisin, siitä ei ollut tietoa.
pahoinvointiin näyttää olevan vanhempien ja jälkeläisten yhteisen ajan puute.
Tästä on keskustelu myös tuolla äitien palstalla http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=695&posting=22000000026946581
ei aikoinaan ollut pitkiä äitiyslomia, eikä sen iän tytöt ole tehneet pahemmin itsareita!
No, silloin ei äidit tehneetkään uraa, vaan kävivät tehtaissa tms.
Nyt se ns. piiskaamaton äiti/isä, ei osaa kasvattaa lapsiaan!
Lapset tekevät mitä mieleen tulee, ja kun muutkin saavat tehdä mitä haluavat!
Minä teen mitä haluan, minä itse!
Kaikki entinen systeemi on mennyt pieleen, lapset ovat tyranneja, vanhemmilla ei ole oikeuksia enää mihinkään, sen määrää sossut ja lait!
vanhemmilla ei tosiaan ole riittäväti aikaa lapsilleen. Ja huonoa omaatuntoaan nämä tehovanhemmat kompensoivat lapsilleen rahalla ja löyhällä kurilla. Ollaan kavereita lasten kanssa. Mutta enpä ihmettele - kukapa sitä jaksais kovin lapsiaan kasvattaa 10-12 tuntisen työpäivän päätteeksi.
Mutta toisaalta, kotiäitiyskään ei takaa lasten hyvinvointia, kun on pula rahasta.
muissakin lehdissä ihan näkyvästi.
Ei tuo ole mikään uskon asia, outo kommentti ketjussa toisena. Ja samantyylistä tietoa on saatu muistakin tutkimuksista Suomen asemasta kansainvälisissä vertailuissa.
Eli toisin sanoen:
Jotain on mennyt meillä pieleen ja pahemman kerran. Ei yksittäisten vanhempien syyttely johda yhtään mihinkään, se on lapsellista ja vailla todellista tulosta.
Tarvitaan laajempaa ajattelua ja huomattavasti suurempia linjaratkaisuja tilanteen korjaamiseksi lapsille edulliseen suuntaan. Ratkaisu ei ole sijaisperheiden värväys, pitäisi pikaisesti pyrkiä niiden vähentämiseen ja perhepoliittisilla uudistuksilla turvata lasten ja nuorten elinolot tarvetta vastaavalle tasolle.
vanhempien syyttely autakaan. Vaan laajemmin pitäisi alkaa puhua perusarvoista ja niiden tärkeysjärjestyksestä.
Mielestäni nyky-yhteiskunnassa perusarvoista työntekeminen - vai olisko puhtaasti rahantekeminen - on nostettu lapsiperheissäkin etusijalle, koska siitä saa enemmän näkyvää aikaiseksi (lue tavaraa jne) kuin lasten hyvinvoinnista huolehtimisesta. Ja ennen kaikkea, koska tämä käytös on hyväksettävämpää kuin lapsista huolehtiminen kunnolla. Ryhdyppä kotiäidiksi niin kaikki päivittelee, varsikin työnantajat. Lapsien onni ei toteudu uusilla kalliilla vaatteilla ja harrastuksilla. Esim. yhteinen ilta-ateriointi olisi tärkeää, joka sekin on jo häviävää kansanperinnettä.
tarkemmat ruoka- ja nukkumaan menoajat kuin tavanomainen lapsi. Tuota katoavaa kansanperinnettä käytettiin kuitenkin esim. ensimmäisessä tarhassa meitä vastaan, koska lapsen erikoisen ruokavalion takia hoitajat olivat aivan varmoja, että meillä ei laiteta tavallista kotiruokaa ollenkaan, eikä perheellä ole yhteisiä ruoka-aikoja. Mikään todistelu ja puhuminen ei auttanut tämän vainoharhaisen syyttelyn loppumiseen, siihen auttoi vain tarhan vaihto ja onneksi uusi paikka oli huomattavasti avarakatseisempi ja erilaisuutta hyväksyvämpi.
Olemme siis monta kertaa lapsen erityispiirteiden takia joutuneet aiheettomasti syytellyiksi niiden asioiden puuttumisesta, joita nimenomaan lapselle on ollut kotona tarjolla tavanomaista enemmän. Syyttely ei ole auttanut ketään, aiheuttanut turhaa huolta, mielipahaa ja voimien väärää suuntaamista sitäkin enemmän. Lapsi senkin energian olisi tarvinnut, mikä minulla on mennyt vuosien ajan turhissa palavereissa juoksemiseen ja todisteluun asioiden oikeasta laidasta. Tätä vain eivät äitejä kaikesta haukkuvat tule monta kertaa ajatelleeksi omassa itsekkyydessään.
Rahantekeminen on noussut lapsiperheissäkin etusijalle, koska yhteiskunnan arvot poliittisessa päätöksenteosta alkaen ovat vaatineet sitä. Kun lapsiperheiden tuet pudotettiin minimiin ja suurin osa niistä poistettiin laman aikana, ei jäljelle jääneillä tuilla yksinkertaisesta elä muuta kuin köyhyydessä tai sen alapuolella. Jos vanhemmilla on hyvä koulutus, on varmasti suuri houkutus lähteä työelämään ja helpottaa sitä kautta perheen taloutta. No siitä kärsivät tietysti lapset, kukas muu.
itse lapsensa, saa sen tehdä köyhyysrajan alapuolella. Siinä on päättäjiltä hieno viesti maamme arvoista.