Hei kohtalotoverit!
Tiedättekö,voiko 18-vuotiasta syömishäiriöistä laittaa pakkohoitoon,jos ei oo itsetuhoinen yms.?Entä mikä on se BMI,et joutuu letkuihin?Oksennan kyllä,joten labrat voi olla aikas huonot..Paljonko uskallan syödä lihomatta,oon 155cm/33kg.Liian vähän?Kiitos,jos viitsitte vastata,ois tärkeetä saada selkoa..koittakaa jaksaa!
Tiedättekö,voiko 18-vuotiasta syömishäiriöistä laittaa pakkohoitoon,jos ei oo itsetuhoinen yms.?Entä mikä on se BMI,et joutuu letkuihin?Oksennan kyllä,joten labrat voi olla aikas huonot..Paljonko uskallan syödä lihomatta,oon 155cm/33kg.Liian vähän?Kiitos,jos viitsitte vastata,ois tärkeetä saada selkoa..koittakaa jaksaa!
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kyl mulle ainakin sanottiin että jos mun paino tippuu 48 kiloon ni sit joutuisin jollekki osastolle. tai sit ne laittaa lähetteen sinne.
sama kuin pakottaa vasten tahtoaan. Syömishäiriöistä ei voi pakottaa hoitoon vasten tahtoaan. Joutua sanaa lääkäri käytti, koska potilas oli ylittänyt rajan, missä kotonaolo käy hengenvaaralliseksi ja hänen kaiken järjen mukaan pitäisi "joutua" sairaalaan, mutta ei joudu jos on täysi-ikäinen ja kieltäytyy hoidosta, ellei voida todistaa, että henkilö on psykoosissa.
Sen kun siis vaan kieltäydytte, jos hengenlähtö on se mitä tavoittelette.
Sotket nyt mielenterveys- ja somaattisen osaston! Se on totta, että, jos aiotaan hoitaa syömishäirötä sen mielenterveyden häiriintymisen vuoksi, osastolle ei pakoteta, jos ei ole diagnosoitu mielenterverveydenhäiriötä (ei siis tarvitse olla psykoottistasoinen) ja todeta itselleen vaaralliseksi. Syömishäiriö on molempia, mutta lähete pakkohoitoon on yllättävän vaikea tehdä näissä tapauksissa. Mutta somaattiselle- (normaali-) osastolle ei tarvita mielenterveysdiagnoosia, lääkärin on hoidettava, jos paino tippuu hengenvaarallisiin lukemiin, silloin pidetään hoidossa ja letkuissa olit minkä ikäinen vain.
mutta jos ei ole osastolla, niin voiko täysikäisen pakottaa osastolle, pelkästään nälkiintyminen perusteena? Eihän mitään muutakaan kuolemaan johtavaa sairautta väkisin hoideta ellei henkilö ole ns. syyntakeeton? Tavallaan sanot ettei anorexia olisikaan luokiteltu kuolemaan johtavaksi SAIRAUDEKSI, missä potilas saa päättää kuinka pitkälle hoidetaan, vaan itsemurha-aikeeksi, joka pysäytetään halusi potilas tai ei. Miten on?
"Aikuinen saa kieltäytyä lääketieteellisestä hoidosta kokonaan, tai kieltäytyä joistakin hoitomuodoista. Alaikäisen kohdalla laki ei puhu suoraan hoidosta kieltäytymisestä, mutta kylläkin "yhteisymmärryksestä" hoidettavan tai hänen huoltajansa kanssa."
http://www.uskonnonvapaus.fi/hakusanat/sairaalassa.html
Kiitos asiallisista kommenteista!Itse olin pakkohoidossa nuorisopsykiatrian osastolla vuoden juuri anoreksian(en ollut silloin vielä kovin laiha!)masennuksen,viiltelyn yms.takia.Nyt lopetin hoidon uudessa paikassa,ei toiminut.
Letkuihin en aio itteeni saattaa,siel ei oo kivaa.Hoidan itteni kuntoon.Voimia kaikille ja kiitos vielä!
Ei näin ollen ole suoraan somaattisten sairauksien hoitoon sovellettavissa. Jehovantodistajat saattavat kieltäytyvät uskontonsa vuoksi hoidosta. Ei varmasti joo kotoa tulla aikuista hakemaan, mutta lääkärin vastaanotolla lääkäri voi tehdä hoitoonohjauksen, jos toteaa esim. laihuuden olevan sitä luokkaa, että se hoitamattomana johtaa kuolemaan.
Anoreksia on sairaus, mutta siinä myös itsetuhoisesti ihminen saattaa itse aiheuttaa hengenvaarallisen tilan, jolloin täyttyy usein kriteerit myös hoidettavasta mielenterveydenhäiriöstä. Tässä kohtaa tulee sitten se lääkärin ammattitaito esiin.
lakipykäliin, joita ei ole laadittu yksin jehovia varten.
verran kun jotkut ala-asteikäiset pikkulapset, eli aivan liian vähän!
psykiatri selitti tätä asiaa anorektisesta aikuisesta potilaasta huolestuneille sairaanhoitajile. Hän sanoi, että Suomen lain mukaan täysi-ikäinen ihminen saa laihduttaa itsensä hengiltä, jos tahtoo, psykiatriseen pakkohoitoon häntä ei voi ottaa, jos hänellä ei ole muuta vakavaa mielenterveysongelmaa, esim. psykoosia. Psykiatrin mukaan pitkään jatkunut kroonistunut anoreksia aikuisen kohdalla on usein sellaista, ettei potilaan katsota edes hyötyvän psykiatrisesta pakkohoidosta. Ja aikuinen potilastahan saa kieltäytyä myös somaattisesta hoidosta, joten hänen ei ole pakko olla sairaalassa, vaikka olisi somaattisesti kuinka huonossa kunnossa tahansa.
Kyseisen potilaan kohdalla ei siis ollut oikein mitään tehtävissä, koska hoitoon hän ei ollut halukas ja siihen häntä ei voinut pakottaa.