Yllättävän usein tulee eri foorumeilla vastaan matkakohteeseen pettyneiden matkalaisten kirjoituksia, suurin osa näistä kirjoituksista saa ihmettelemään, kuinka joku voi matkustaa kohteeseen, josta ei ole lainkaan ennakkotietoa. Toki ummikkonakin voi reissuun lähteä, mutta silloin on asiaan suhtauduttava asian vaatimalla avoimuudella.
Ensimmäinen fakta matkalle lähtiessä on se, että ulkomailla on aina hieman erilaista, kuin kotimaassa, eihän matkustamisessa juuri mieltä muuten olisikaan. Jotkin maat poikkeavat enemmän täkäläisistä oloista, kuin toiset, kyseessä on oma valinta.
Vieraassa maassa puhutaan vierasta kieltä, turistienglannilla ei useinkaan pärjää turistikeskittymien ulkopuolella, muualla kuin englanninkielisissä maissa. Kielimuuri kuitenkaan harvoin tuottaa ongelmia. Muutama sana paikallista murretta auttaa jo monessa pulmallisessa tilanteessa.
Kohdemaassa on oma kulttuurinsa, joka poikkeaa omastamme, enemmän tai vähemmän. Turistin on kohteliasta huomata nämä erot vaikkapa pukeutumisen suhteen.
Ylimielinen suhtautuminen ei yleensä paranna matkafiilistä . Suomalaiset esiintyvä mielellään Euroopan omistajina. Tästä pilalle mennyt matka usein alkaa. Ensimmäiset ongelmat yleensä jo rajalla tai lentokentällä.
Perinteinen votkaturisti vetää lärvit jo junassa/bussissa, jollei aiemminkin. Kommentoi suureen ääneen kaikkea, mikä liikkuu ja sitäkin mikä pysyy paikoillaan. Viinaa ei ole koskaan tarpeeksi. Missään. Joutuu todennäköisesti huijatuksi, ryöstetyksi, raiskatuksi tai pidätetyksi ainakin kerran matkan aikana. Pilaa myös monen muun loman.
Monesti matkan pilaavat matkustajan omat ennakkoluulot. Tuntuu välillä siltä, että monet lähtevät matkalle varta vasten etsiäkseen epäkohtia. Jos joku nautti tällaisesta , niin oma asiansa, mutta asioilla on yleensä myös kääntöpuolensa. Noista ryöstöistä ja päälle käymisistä lentää niin paljon legendaa, että jollekin herkimmille pelkkä puhuttelu paikallisen henkilön taholta tuntuu olevan liiallinen ärsyke. Jos kaikkeen suhtautuu hirveällä varauksella, niin näkee varmasti peikkoja kaikkialla. Sinisilmäinenkään ei toki kannata olla. Tuntuu välillä siltä, että monet lähtevät matkalle varta vasten etsiäkseen epäkohtia. Jos joku nautti tällaisesta kaivelusta ja alleviivaamisesta, niin oma asiansa, mutta asioilla on yleensä myös kääntöpuolensa.
Paikallinen ruoka on jollekin matkan kohokohta, mutta monelle taas painajainen. Turistiripulia pelätään ja kannetaan evästä kotimaasta mukaan. Jos ei kerta kaikkiaan pysty elämään muutamaa päivää ilman ruisleipää ja lihapullia kannattaa valita matkakohteensa hyvin tarkasti. Kuinkahan moni turistiripuli onkaan saanut alkunsa juuri näistä omista eväistä.
Ensimmäinen fakta matkalle lähtiessä on se, että ulkomailla on aina hieman erilaista, kuin kotimaassa, eihän matkustamisessa juuri mieltä muuten olisikaan. Jotkin maat poikkeavat enemmän täkäläisistä oloista, kuin toiset, kyseessä on oma valinta.
Vieraassa maassa puhutaan vierasta kieltä, turistienglannilla ei useinkaan pärjää turistikeskittymien ulkopuolella, muualla kuin englanninkielisissä maissa. Kielimuuri kuitenkaan harvoin tuottaa ongelmia. Muutama sana paikallista murretta auttaa jo monessa pulmallisessa tilanteessa.
Kohdemaassa on oma kulttuurinsa, joka poikkeaa omastamme, enemmän tai vähemmän. Turistin on kohteliasta huomata nämä erot vaikkapa pukeutumisen suhteen.
Ylimielinen suhtautuminen ei yleensä paranna matkafiilistä . Suomalaiset esiintyvä mielellään Euroopan omistajina. Tästä pilalle mennyt matka usein alkaa. Ensimmäiset ongelmat yleensä jo rajalla tai lentokentällä.
Perinteinen votkaturisti vetää lärvit jo junassa/bussissa, jollei aiemminkin. Kommentoi suureen ääneen kaikkea, mikä liikkuu ja sitäkin mikä pysyy paikoillaan. Viinaa ei ole koskaan tarpeeksi. Missään. Joutuu todennäköisesti huijatuksi, ryöstetyksi, raiskatuksi tai pidätetyksi ainakin kerran matkan aikana. Pilaa myös monen muun loman.
Monesti matkan pilaavat matkustajan omat ennakkoluulot. Tuntuu välillä siltä, että monet lähtevät matkalle varta vasten etsiäkseen epäkohtia. Jos joku nautti tällaisesta , niin oma asiansa, mutta asioilla on yleensä myös kääntöpuolensa. Noista ryöstöistä ja päälle käymisistä lentää niin paljon legendaa, että jollekin herkimmille pelkkä puhuttelu paikallisen henkilön taholta tuntuu olevan liiallinen ärsyke. Jos kaikkeen suhtautuu hirveällä varauksella, niin näkee varmasti peikkoja kaikkialla. Sinisilmäinenkään ei toki kannata olla. Tuntuu välillä siltä, että monet lähtevät matkalle varta vasten etsiäkseen epäkohtia. Jos joku nautti tällaisesta kaivelusta ja alleviivaamisesta, niin oma asiansa, mutta asioilla on yleensä myös kääntöpuolensa.
Paikallinen ruoka on jollekin matkan kohokohta, mutta monelle taas painajainen. Turistiripulia pelätään ja kannetaan evästä kotimaasta mukaan. Jos ei kerta kaikkiaan pysty elämään muutamaa päivää ilman ruisleipää ja lihapullia kannattaa valita matkakohteensa hyvin tarkasti. Kuinkahan moni turistiripuli onkaan saanut alkunsa juuri näistä omista eväistä.
Vastaukset 7
Vanhimmat
heitä ulostees tonne:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=104&conference=532&subcat=385
Taidat olla ensikertalainen täällä !
Tämä nimenomainen tyylikäs ja asiapitoinen teksti
kuuluu ilman muuta Venäjänmatka-palstalle.
Pysy sinä yleisissä, jos et hallitse etkä tunne tätä paikkaa!
Ja jos olet vielä anaalitason kehitysvaiheessa, voit mennä vaikka toilettiin
Ehkä olet oikeassa. Eihän tekstissä mainittu mitään Venäjästä, mutta mielestäni pätee Venäjän matkiluun kohtalaisen hyvin. Tänne kuitenkin kirjoitellaa puutulleista alkaen kaikkea matkailuun kuulumatonta, että sikäli osui oikein, että edes matkailusta puhutaan.
Kävin sitten ulostamassa sinnekin. Saa tulla pyyhkimään.
Mutta: >Paikallinen ruoka on jollekin matkan kohokohta, mutta monelle taas painajainen.<
Tuossa eivät suomalaiset ole pahimpia ronklaajia, kerran näin vaasassa grillillä yhen hookkanin, mikä lankesi itkemään nälkäänsä, kun siellä ei myity faalukorvia.
Saksalaisten pitää ottaa kotoa mukaansa matkalle wurteja, muuten he kuolevat ulkomailla nälkään.
"Saksalaisten pitää ottaa kotoa mukaansa matkalle wurteja, muuten he kuolevat ulkomailla nälkään. "
Yleensä kyse on nuukuudesta. Saksalainen ei nää yleensä nälkää mailmalla, sillä suurin osa ns. turistikohreista elää saksalaisten navan ympärillä, tai ainakin hyvin lähellä. Winershnizeliä ja bratwurstia kyllä löytyy. Yleensä, valitettavasti.
Aina matkaseuraan ei voi vaikuttaa, mutta jos siihen on mahdollisuuksia, niin kannattaa miettiä ennakkoon ketä pyytää mukaan.
Yksi marisija pilaa helposti koko porukan matkan.