Yllättävän usein tulee eri foorumeilla vastaan matkakohteeseen pettyneiden matkalaisten kirjoituksia, suurin osa näistä kirjoituksista saa ihmettelemään, kuinka joku voi matkustaa kohteeseen, josta ei ole lainkaan ennakkotietoa. Toki ummikkonakin voi reissuun lähteä, mutta silloin on asiaan suhtauduttava asian vaatimalla avoimuudella.
Ensimmäinen fakta matkalle lähtiessä on se, että ulkomailla on aina hieman erilaista, kuin kotimaassa, eihän matkustamisessa juuri mieltä muuten olisikaan. Jotkin maat poikkeavat enemmän täkäläisistä oloista, kuin toiset, kyseessä on oma valinta.
Vieraassa maassa puhutaan vierasta kieltä, turistienglannilla ei useinkaan pärjää turistikeskittymien ulkopuolella, muualla kuin englanninkielisissä maissa. Kielimuuri kuitenkaan harvoin tuottaa ongelmia. Muutama sana paikallista murretta auttaa jo monessa pulmallisessa tilanteessa.
Kohdemaassa on oma kulttuurinsa, joka poikkeaa omastamme, enemmän tai vähemmän. Turistin on kohteliasta huomata nämä erot vaikkapa pukeutumisen suhteen.
Ylimielinen suhtautuminen ei yleensä paranna matkafiilistä . Suomalaiset esiintyvä mielellään Euroopan omistajina. Tästä pilalle mennyt matka usein alkaa. Ensimmäiset ongelmat yleensä jo rajalla tai lentokentällä.
Perinteinen votkaturisti vetää lärvit jo junassa/bussissa, jollei aiemminkin. Kommentoi suureen ääneen kaikkea, mikä liikkuu ja sitäkin mikä pysyy paikoillaan. Viinaa ei ole koskaan tarpeeksi. Missään. Joutuu todennäköisesti huijatuksi, ryöstetyksi, raiskatuksi tai pidätetyksi ainakin kerran matkan aikana. Pilaa myös monen muun loman.
Monesti matkan pilaavat matkustajan omat ennakkoluulot. Tuntuu välillä siltä, että monet lähtevät matkalle varta vasten etsiäkseen epäkohtia. Jos joku nautti tällaisesta , niin oma asiansa, mutta asioilla on yleensä myös kääntöpuolensa. Noista ryöstöistä ja päälle käymisistä lentää niin paljon legendaa, että jollekin herkimmille pelkkä puhuttelu paikallisen henkilön taholta tuntuu olevan liiallinen ärsyke. Jos kaikkeen suhtautuu hirveällä varauksella, niin näkee varmasti peikkoja kaikkialla. Sinisilmäinenkään ei toki kannata olla. Tuntuu välillä siltä, että monet lähtevät matkalle varta vasten etsiäkseen epäkohtia. Jos joku nautti tällaisesta kaivelusta ja alleviivaamisesta, niin oma asiansa, mutta asioilla on yleensä myös kääntöpuolensa.
Paikallinen ruoka on jollekin matkan kohokohta, mutta monelle taas painajainen. Turistiripulia pelätään ja kannetaan evästä kotimaasta mukaan. Jos ei kerta kaikkiaan pysty elämään muutamaa päivää ilman ruisleipää ja lihapullia kannattaa valita matkakohteensa hyvin tarkasti. Kuinkahan moni turistiripuli onkaan saanut alkunsa juuri näistä omista eväistä.
Ensimmäinen fakta matkalle lähtiessä on se, että ulkomailla on aina hieman erilaista, kuin kotimaassa, eihän matkustamisessa juuri mieltä muuten olisikaan. Jotkin maat poikkeavat enemmän täkäläisistä oloista, kuin toiset, kyseessä on oma valinta.
Vieraassa maassa puhutaan vierasta kieltä, turistienglannilla ei useinkaan pärjää turistikeskittymien ulkopuolella, muualla kuin englanninkielisissä maissa. Kielimuuri kuitenkaan harvoin tuottaa ongelmia. Muutama sana paikallista murretta auttaa jo monessa pulmallisessa tilanteessa.
Kohdemaassa on oma kulttuurinsa, joka poikkeaa omastamme, enemmän tai vähemmän. Turistin on kohteliasta huomata nämä erot vaikkapa pukeutumisen suhteen.
Ylimielinen suhtautuminen ei yleensä paranna matkafiilistä . Suomalaiset esiintyvä mielellään Euroopan omistajina. Tästä pilalle mennyt matka usein alkaa. Ensimmäiset ongelmat yleensä jo rajalla tai lentokentällä.
Perinteinen votkaturisti vetää lärvit jo junassa/bussissa, jollei aiemminkin. Kommentoi suureen ääneen kaikkea, mikä liikkuu ja sitäkin mikä pysyy paikoillaan. Viinaa ei ole koskaan tarpeeksi. Missään. Joutuu todennäköisesti huijatuksi, ryöstetyksi, raiskatuksi tai pidätetyksi ainakin kerran matkan aikana. Pilaa myös monen muun loman.
Monesti matkan pilaavat matkustajan omat ennakkoluulot. Tuntuu välillä siltä, että monet lähtevät matkalle varta vasten etsiäkseen epäkohtia. Jos joku nautti tällaisesta , niin oma asiansa, mutta asioilla on yleensä myös kääntöpuolensa. Noista ryöstöistä ja päälle käymisistä lentää niin paljon legendaa, että jollekin herkimmille pelkkä puhuttelu paikallisen henkilön taholta tuntuu olevan liiallinen ärsyke. Jos kaikkeen suhtautuu hirveällä varauksella, niin näkee varmasti peikkoja kaikkialla. Sinisilmäinenkään ei toki kannata olla. Tuntuu välillä siltä, että monet lähtevät matkalle varta vasten etsiäkseen epäkohtia. Jos joku nautti tällaisesta kaivelusta ja alleviivaamisesta, niin oma asiansa, mutta asioilla on yleensä myös kääntöpuolensa.
Paikallinen ruoka on jollekin matkan kohokohta, mutta monelle taas painajainen. Turistiripulia pelätään ja kannetaan evästä kotimaasta mukaan. Jos ei kerta kaikkiaan pysty elämään muutamaa päivää ilman ruisleipää ja lihapullia kannattaa valita matkakohteensa hyvin tarkasti. Kuinkahan moni turistiripuli onkaan saanut alkunsa juuri näistä omista eväistä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
En todellakaan voi käsittää että ihmiset lähtevät matkustamaan ja valittavat kun ei saa suomalaista olutta tai jotain muuta aivan yhtä typerää. Jos ei halua kokea mitään uutta, silloin ei kannata matkustaa! Itse en hirveästi ota selville matkakohteesta etukäteen ja matkustan "mennään minne nenä näyttää" -periaatteella ja paikallisilta vinkkejä kyselemällä. Eikä mulla ole mitään valittamista yhdestäkään reissusta. Maailmalla sattuu ja tapahtuu, siksi sinne lähdetään!