Olen lähihoitaja, mielenterveys ja päihdetyön koulutusohjelmasta. Alalla olen ollut 5vuotta. Kolme eri työpaikkaa takana. Tarkoitus oli lukea ensin lähihoitajaksi, josta jatkaa sairaanhoitajaksi, mutta melko nopeasti oivalsin, että olen totaalisen väärällä alalla, enkä lähtenyt enää ammattikorkeaan.
Syitä, miksi tämä ala tuntuu niin vieraalta on lukuisia:
Viikonloput aina töissä. Nytkin teen tuntityötä ja olen ihan koko kesän jokaisen viikonlopun töissä. Samoin juhannukset ja joulut saa aina varautua tekemään töitä.
Huonosti järjestetyt vuorot. Kukaan ei jaksa illasta mennä suoraan aamuun. Työvuoroissa ei ole päätä, eikä häntää. Aamu-ilta-aamu-ilta. Lisäksi saattaa olla 8päivää töitä putkeen joista seuraa yksi vapaapäivä. Muutenkin yhden vapaita on jatkuvasti. Näiden käsittämättömien vuorojen takia perhe-elämä kärsii, kun olen aina töissä toisen ollessa kotona. Miksi ei voida tehdä tätä järkevästi, esim. 3aamua 2iltaa, 2vapaata?
Jatkuva pula hoitajista ja kiire. Tämä näkyy työyhteisöissä siten, että ilmapiiri on usein huono. Jokainen arvostelee toisia seläntakana. Työntekijät ovat väsyneitä ja loppuunpalaneita. En tahdo itse olla samanlainen muutaman vuoden päästä.
Kukaan ei arvosta tätä. Kokoajan ihmiset ilkkuvat, että mitä ihmettä valitatte, kun palkat on niin hyvät. Ei ne todella ole niin hyvät. En ole koskaan elämässäni tienannut edes bruttona 2000euroa.
Työ on henkisesti todella uuvuttavaa. Usein myös fyysisesti. Kiire painaa niskaan kokoajan. Jos sairastuu, joutuu toiset työntekijät pulaan, sillä sijaisia ei ole. Silloin joku joutuu jäämään esim. aamusta iltavuoroon. Siksi on hyvin vaikea jäädä sairaslomalle, vaikka olisi tarvetta esim. kuumeen takia. Vaikkakin on eettisesti väärin, tulla töihin sairaana.
Olen neuvonut toisia, että mitä tahansa teettekin, niin sosiaalialalle ei kannata lähteä. Harmi, ettei kukaan neuvonut minua silloin kun päätöksen tein. Tuntuu, että olen tehnyt todella suuren virheen.
Haluan sanoa kaikille niille suomalaisille, jotka ilkkuvat palkannousuja vastaan ja vihastuvat siitä, että miettikää hetki. Jokainen ihminen melkeinpä tarvitsee elämänsä aikana sairaalahoitoa. Vihastutteko te siellä, jos ei ole koulutettuja ihmisiä hoitamassa teitä? Hermostuttaako, jos painatte kelloa, eikä ehditä puoleen tuntiin katsomaan mikä on hätänä? Entä kun hoitajilla on niin kiire, että eivät ehdi kuunnella teitä ja hoitotoimenpiteet tehdään pikaisesti?
Entä se päivä, kun tulette niin vanhoiksi, että ette pärjää enää kotona? Miltä teistä tuntuu maata sängyssä aamusta iltaan, kun teitä ei kukaan ehdi nostaa ja tuoda päiväsaleihin? tai kun joudutte syömään märkä vaippa housussa, koska ei ehditä vaihtaa sitä?
Täytyy pikkuisen ajatella. Varmasti meillä kaikilla on omaisia/läheisiä, jotka ovat tai tulevat olemaan esim. vuodeosastolla tai vanhainkodilla. Kysykää käsi sydämellä, miksi te vastustatte palkankorotuksia? Oletteko te kateellisia jostain?
Miksi te ette halua omaisillenne tai itsellenne tulevaisuudessa laadukasta hoitoa? Koittakaa ymmärtää, että vanhusten määrä nousee jatkuvasti. Nyt on jo kauhea pula kokoajan, ei saada sijaisia, eikä pärjätä näillä henkilöstömäärillä. Kukaan ei kohta enää lähde lukemaan hoitajaksi ja ne jotka alalla ovat, väsyvät lopullisesti ja lopettavat.
Nostan jokaikiselle hoitajalle hattua ja kiitän kaikkia teitä siitä, että teette valtavan arvokasta työtä! Toivon teille kaikille voimia ja toivon, että saatte palkankorotukset mahdollisimman pian.
Itse taidan kuitenkin lopettaa....Tämä tuli nähtyä ja on aika siirtyä miettimään muita asioita. En halua olla enää missään tekemisissä koko sosiaalialan kanssa. Näin totaalinen kyllästyminen ja väsyminen minulle tuli, ja näin lyhyessä (5v) ajassa. Pärjäilkää!
Syitä, miksi tämä ala tuntuu niin vieraalta on lukuisia:
Viikonloput aina töissä. Nytkin teen tuntityötä ja olen ihan koko kesän jokaisen viikonlopun töissä. Samoin juhannukset ja joulut saa aina varautua tekemään töitä.
Huonosti järjestetyt vuorot. Kukaan ei jaksa illasta mennä suoraan aamuun. Työvuoroissa ei ole päätä, eikä häntää. Aamu-ilta-aamu-ilta. Lisäksi saattaa olla 8päivää töitä putkeen joista seuraa yksi vapaapäivä. Muutenkin yhden vapaita on jatkuvasti. Näiden käsittämättömien vuorojen takia perhe-elämä kärsii, kun olen aina töissä toisen ollessa kotona. Miksi ei voida tehdä tätä järkevästi, esim. 3aamua 2iltaa, 2vapaata?
Jatkuva pula hoitajista ja kiire. Tämä näkyy työyhteisöissä siten, että ilmapiiri on usein huono. Jokainen arvostelee toisia seläntakana. Työntekijät ovat väsyneitä ja loppuunpalaneita. En tahdo itse olla samanlainen muutaman vuoden päästä.
Kukaan ei arvosta tätä. Kokoajan ihmiset ilkkuvat, että mitä ihmettä valitatte, kun palkat on niin hyvät. Ei ne todella ole niin hyvät. En ole koskaan elämässäni tienannut edes bruttona 2000euroa.
Työ on henkisesti todella uuvuttavaa. Usein myös fyysisesti. Kiire painaa niskaan kokoajan. Jos sairastuu, joutuu toiset työntekijät pulaan, sillä sijaisia ei ole. Silloin joku joutuu jäämään esim. aamusta iltavuoroon. Siksi on hyvin vaikea jäädä sairaslomalle, vaikka olisi tarvetta esim. kuumeen takia. Vaikkakin on eettisesti väärin, tulla töihin sairaana.
Olen neuvonut toisia, että mitä tahansa teettekin, niin sosiaalialalle ei kannata lähteä. Harmi, ettei kukaan neuvonut minua silloin kun päätöksen tein. Tuntuu, että olen tehnyt todella suuren virheen.
Haluan sanoa kaikille niille suomalaisille, jotka ilkkuvat palkannousuja vastaan ja vihastuvat siitä, että miettikää hetki. Jokainen ihminen melkeinpä tarvitsee elämänsä aikana sairaalahoitoa. Vihastutteko te siellä, jos ei ole koulutettuja ihmisiä hoitamassa teitä? Hermostuttaako, jos painatte kelloa, eikä ehditä puoleen tuntiin katsomaan mikä on hätänä? Entä kun hoitajilla on niin kiire, että eivät ehdi kuunnella teitä ja hoitotoimenpiteet tehdään pikaisesti?
Entä se päivä, kun tulette niin vanhoiksi, että ette pärjää enää kotona? Miltä teistä tuntuu maata sängyssä aamusta iltaan, kun teitä ei kukaan ehdi nostaa ja tuoda päiväsaleihin? tai kun joudutte syömään märkä vaippa housussa, koska ei ehditä vaihtaa sitä?
Täytyy pikkuisen ajatella. Varmasti meillä kaikilla on omaisia/läheisiä, jotka ovat tai tulevat olemaan esim. vuodeosastolla tai vanhainkodilla. Kysykää käsi sydämellä, miksi te vastustatte palkankorotuksia? Oletteko te kateellisia jostain?
Miksi te ette halua omaisillenne tai itsellenne tulevaisuudessa laadukasta hoitoa? Koittakaa ymmärtää, että vanhusten määrä nousee jatkuvasti. Nyt on jo kauhea pula kokoajan, ei saada sijaisia, eikä pärjätä näillä henkilöstömäärillä. Kukaan ei kohta enää lähde lukemaan hoitajaksi ja ne jotka alalla ovat, väsyvät lopullisesti ja lopettavat.
Nostan jokaikiselle hoitajalle hattua ja kiitän kaikkia teitä siitä, että teette valtavan arvokasta työtä! Toivon teille kaikille voimia ja toivon, että saatte palkankorotukset mahdollisimman pian.
Itse taidan kuitenkin lopettaa....Tämä tuli nähtyä ja on aika siirtyä miettimään muita asioita. En halua olla enää missään tekemisissä koko sosiaalialan kanssa. Näin totaalinen kyllästyminen ja väsyminen minulle tuli, ja näin lyhyessä (5v) ajassa. Pärjäilkää!
Vastaukset 10
Vanhimmat
tekemään? mille alalle aiot? sama tilanne itsellä kuin sinullakin mutta en tiedä mitä muuta tekisi.
En tiedä itsekkään. Suunnitelmissani on tehdä töitä joulukuun alkuun ja säästää rahaa niin, että ihan välittömästi ei tule hirveä hätä. lopetan työt ennen joulua ja koitan pärjätä kevääseen tai kesään saakka säästöilläni. Onneksi saan hyvät veronpalautuksetkin matkakorveusten takia, sekin auttaa jo vähän.
Jos tulee tiukkaa, niin käyn tekemässä muutaman keikkavuoron esim. yövuorona. Muuten en joulun jälkeen tämän alan töitä tee.
Haaveleilen oppisopimuspaikasta ja toivon sydämestäni, että löytäisin mukavan paikan. Opiskelu tulisi olemaan todella hankalaa, sillä en saa opintotukea mieheni tulojen vuoksi.
Tilanne on kuitenkin se, että teen melkeinpä ihan mitä tahansa muuta kuin sosiaalialan töitä. Olen niin väsynyt tähän, kun tällä alalla mikään ei tunnu olevan kunnossa. Kaikki työvuorolistoista ja työyhteisöistä lähtien on ihan retuperällä.
Viiden vuoden aikana olen ollut yhden jouluaaton vapaana. Kaikki muut töissä. Se saattaa tuntua pieneltä, mitättömältä asialta, mutta minulle se on suuri asia. Tuntuu pahalta olla joulunakin pois perheensä parista.
Samoin nyt, en voi viettää mieheni kanssa koko kesänä yhtään viikonloppua, kaikki olen töissä ja vieläpä järestään iltavuoroja kaikki.
Jos olen nyt ollut alalla 5vuotta ja nyt jo näin väsynyt, niin tiedän itsestäni, että mikäli jatkan vielä toiset 5vuotta, niin olen ihan loppuunpalanut.
Tulevaisuus hieman huolestuttaa, mutta kun tein päätöksen lähteä tästä oravanpyörästä, niin samalla putosi iso kivi harteiltani. Kyllä uskon, että elämä kantaa ja jotain löytyy minullekkin.
kantaa.. mulla on määräaikainen työsopimus joka päättyy kuukauden päästä. ilmoitin työnantajalle että pidän lomani ja en enää ole käytettävissä. sekin helpottaa kun on tehnyt ratkaisunsa. en tiedä mitä jatkossa teen mutta on ainakin enempi aikaa perheelle ja omille jutuille.. rankkaa tuo hoitotyö ainakin on. että vie loputkin mehut itsestä. koitetaan pärjäillä :)
Kaikki joulut töissä etkä ole saanut 2000 bruttoa. Ihan suoraa valehtelua. Naiset eivät pysty tekemään kunnon vuorolistoja. Palkatkaa sinne miehiä niin tulee äkkiä tolkku vuoroihin.
En ole kertaakaan saanut bruttonakaan 2000euroa palkkaa ja se on ihan tosi asia. Jokaisen joulun olen töissä ollut!
Ihmeellistä, että pitää alkaa heti tuollalailla hyökkäilemään? Käteen on yleensä jäänyt 1300euroa verojen jälkeen. Jos et voi sitä uskoa, niin en voi mitään.
Oletko kenties sosiaalialalla itse? Omituinen tapa sinulla hyökätä noin....
Työpaikat ovat olleet yksityisellä puolella kuntoutumiskodit ja palveluasuminen.
saa kuussa lisiä palkan päälle vaikka kuinka olisi vuorotöissä. yötöistä toki varmaan saa paremmin.
sullakin on?
Ota iltalääkkeet ja rauhoitu!
Muruja ! Minäkin voin sanoa ei kertaakaan tili ole 2000€ ai mut saankin sen palkan 2*kk.Eli sanot paljonko tehtyjä työtunteja/kk keskimäärin ja sit kk-ansion ja lopuksi vuositulon sekin jo kyllä riittää ja menee varmuudella yli 20000€ jos teet ns. täyttäpäivää ympärivuoden ! Miksi pitää jauhaa paskaa eikä puhua suoraan vuosituloista niin ei tarvitse puhua tilistä missä on pelkkä peruspalkka !???
Itselläni oli viime kesänä tasan yksi viikonloppu vapaata. Tosin en valita. Tiedän hoitajan, joka teki 23 viikonloppua peräkkäin...
Tehy lehdessä oli juttu hoitajasta(valmis hoitaja)jolla ei 16 vuoteen ole ollut yhtään palkallista kesälomaa. Työnantajat kuntapuolella osaavat pätkiä työt niin, että lomat palaa. Aika kaistapäistä "johtamista". luulisi, että jos sijaisista on niin kova pula, heistä myös pidettäisiin kynsin hampain kiinni ja kunnioitettaisiin edes sen verran, että ei sentään kustaisi linssiin.
lain mukaan työ on vakinaistettava, jos pystytään osoittamaan, että paikassa on jatkuva tarve työntekijälle. No, oikeusjuttuja tulee aivan varmasti jatkossakin olemaan asian tiimoilta. Nyt jo lähes jokaisessa liiton lehdessä on näitä "10 vuotta ilman palkallisia kesälomia"-juttuja.
Lukekaapa uusi apu. Siinä nuori hoitaja oli 6-vuotta töissä ilman palkallista kesälomaa.Työsopimuksia samaan paikkaan oli 106.No, oikeusjutussa hän voitti.
No oho, onpa kiireistä ja rankkaa. En ole kenenkään kuullut valittavan noin paljon. Itse olen vaihtanut/vaihtamassa alaa juuri sosiaalialalle. Ei ole vielä tuntunut tuolta kertaakaan! Olen jo ollut vanhusten palvelukodeissa, päiväkodeissa jne. Oletko kuinka nuori? Itse olen reilut 40v ja kaksi lasta mullakin. Ei ole vielä perhe-elämä mitenkään kärsinyt!ja lapset vielä ala-asteikäisiä.