kaksikielisyys

eli minusta ei varsinaisesti ole apua, muistin vaan kuulleeni että lapselle pitäisi aina puhua omaa äidinkieltä eli illallakin kun puhut lapselle niin käytä ruotsia ja isälle suomea. Ja isä puhuu lapsella aina suomea. Onko siellä teilläpäin paljon kaksikielisiä, ajattelin että olisikohan paikallisessa neuvolassa perehdytty kaksikielisyyteen?

jotta lapsi ei menisi sekaisin,kannattaa puhua hänelle aina omaa äidinkieltään,varskinkin kun olette päättäneet opettaa lapsenne kaksi kieliseksi.
itse olen ruotsinkielinen ja mieheni suomenkielinen,ja minun takia mieskin jo asaa melko sujuvasti ruotsia.ja vaikkei osaisikaan,puhuisin silti pojallemme aina ruotsia.
kotona puhutaan mieheni kanssa aina suomea mutta aina kun puhun pojalle (11kk) puhun ruotsia,niin olen tehnyt siitä asti ku npoika syntyi!
itse opin suomea vasta siinä 7v ikäisenä,koska minulle ei koskaan puhuttu kotona suome,vaikka yli puolet sukulaisista ovat täysin suomenkielisiä!
kaksikielisellä lapsella voi vain kestää hiukan kauemmin oppia puhumaan kuin yksikieliset,mutta sehän on ihan selvä asia=)
trevlig sommar till hela familjen!!

Suosittelen aloittamaan heti.
Tiedän tunteen, että tuntuu tyhmältä puhua isän edessä kieltä jota ei ymmärrä paljon. Mutta lapsen kannalta on paras puhua lähes tulkoon aina omaa kieltä, se on kuitenkin jatkossa hyvästä hänelle, ja sinullekin!
Minä yritän puhua omaa kieltä aina, kun olen kahdestaan tai kolmestaan. Sitten kun esim. on vieraat tai anoppi, niin puhun suomea.
Olen yrittänyt puhutella jo raskaana ollessani :)

Poikamme on nyt 6kk, ja harmittaa jo valmiiksi mennä töihin, sitten kun poika on n.10kk, kielen kehitys on parhaimmillaan silloin ja hän ei tule kuulemaan äidinkieltäni päivisin :( Mutta on tarkoitus sitten ottaa loman ja lähteä koko perhe "opettelemaan" äidinkieltäni, kun poika on noin 1,5v!

Vaikka tuntuukin tyhmältä, ja tylsältä puhua "itsekseen" tällä hetkellä, kyllä se varmasti on ihana sitten kun hän vastaa sinulle äidinkielelläsi joskus!
Tsemppia!

Minulla on kaksi tytärtä aiemmasta liitostani jossa mieheni oli tosiaan ruotsinkielinen. Molemmille isä puhui ruotsia, minulle suomea. Vanhempi tyttö puhui jo vuoden iässä jotain sanoja molemmilla kielillä, ja ihan yhtä hyvin rinnakkain molemmat kielet sujuivat. Nuorempi ryhtyi puhehommiin vasta kun oli yli puolitoista vuotias, mutta kun puhetta rupesi tulemaan, olivat molemmat kielet ihan yhtä hyvin hanskassa. Olen kuullut että joissain tapauksissa lapset jossain vaiheessa kieltäytyisivät puhumasta jompaakumpaa kieltä, mutta meillä ei sitä ongelmaa ollut. On ollut kiehtovaa katsella ja kuunnella vierestä kun tytöt vaihtavat lennosta kieltä, riippuen siitä kenelle puhuvat. Useamman kielen osaaminen on lahja. Itse opin ruotsin juuri liitossani, pakkohan se oli opetella, etteivät olisi myyneet salaa kun en olis ymmärtänyt ;)

että toinen kieli ei jää heikommaksi. Puhu omaa äidinkieltäsi. Ja isä omaansa. Meil on kolme kieltä, isä puhuu omaansa, minä omaani ja yhteinen kieli on englanti, ja lapsella tuli ihan selkeitä sanoja kaikilla kolmella jo 8-kuisena. Suomi tosin on selkeesti vahvin, kun on minun kans niin paljon enemmän, mutta ymmärtää kyllä kehotuksia englanniksikin ja ikää on vajaa 1,5 vuotta. Tavaroiden nimiä kyseli jossain vaiheessa isänsä kielellä minultakin, koska se oli kielellisesti helpompi, mutta sit kun lähti liikkeelle, niin lähes kaikki puhuminen loppui. Nyt on jälleen alkanut tuleen enemmän sanoja ja muutaman kerran on tullut parin sanan lauseita, kuten "äiti laittaa".

Tuttavaperheessä kävi kyl hauskasti, että isä suomenkielinen ja äiti ruotsinkielinen ja taapero ajatteli, että okej, kaikille naisille puhutaan ruotsia ja miehille suomea. Äitini hätää kärsimässä, kun jutteli pojan kans ja tenava vastasi sujuvasti ruotsiksi eikä äitini osaa ruotsia pätkääkään.