Aiemmissa keskusteluissa on käyty keskustelua siitä, että ammattikorkeakouluihin voi lähes kävellä sisään.
On varmaan totta, että yleistäen ammattikorkeakouluihin on helpompi päästä sisään mitä yliopistoihin, mutta jos verrataan valmistumisprosentteja vaikka tekniikan alalla, niin yhtä alhaisella tasolla luvut ovat molemmilla koulutustasoilla.
Mistä tämä sitten kertoo? Suurin syy taitaa olla kuitenkin luonnontieteellisten aineiden suorittaminen. Koulutuksen alkuvaiheessa huomataan, että työmäärä näiden aineiden läpivientiin on suurempi mitä opiskeluun halutaan resurssoidaa. Lopetetaan leikki kesken ja etsitään jotain helpommin opiskeltavaa, jossa tutkinnon voi suorittaa keskustelemalla, esim humanistiset tiedesuunnat.
Tällä valmistumistasolla ei ole pelkoa, että insinöörejä koulutettaisiin Suomessa liikaa. Pulaa insinööreistä sen sijaan voi tulla kun suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle.
On varmaan totta, että yleistäen ammattikorkeakouluihin on helpompi päästä sisään mitä yliopistoihin, mutta jos verrataan valmistumisprosentteja vaikka tekniikan alalla, niin yhtä alhaisella tasolla luvut ovat molemmilla koulutustasoilla.
Mistä tämä sitten kertoo? Suurin syy taitaa olla kuitenkin luonnontieteellisten aineiden suorittaminen. Koulutuksen alkuvaiheessa huomataan, että työmäärä näiden aineiden läpivientiin on suurempi mitä opiskeluun halutaan resurssoidaa. Lopetetaan leikki kesken ja etsitään jotain helpommin opiskeltavaa, jossa tutkinnon voi suorittaa keskustelemalla, esim humanistiset tiedesuunnat.
Tällä valmistumistasolla ei ole pelkoa, että insinöörejä koulutettaisiin Suomessa liikaa. Pulaa insinööreistä sen sijaan voi tulla kun suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle.
Vastaukset 4
Vanhimmat
En tiedä yliopistoista, mutta ainakin itse amk:sta valmistuneena inssinä voin sanoa, että meidän luokan suuri keskeyttämisprosentti johtui ihan siitä, että ihmisiä ei alun alkaenkaan kiinnostanut insinööriopinnot. Moni oli tullut kouluun siksi, ettei ollut päässyt muualle tai ns. pakkohaun seurauksena. Useimmat inssiopinnot keskeyttäneistä haki ja pääsi sitten muulle alalle opiskelemaan. En usko, että kyse oli ollut niinkään siitä, että opiskelu olisi ollut liian raskasta tai aikaa vievää. Ja paljonkos meidän luokalta loppujen lopuksi valmistui? Opiskelut aloitti n. 45 opiskelijaa, näistä 8(!)valmistui.
Suurin osa keskeyttää, koska on vain ns. testaamassa onko ollenkaan oikea linja, tai ei ole keksinyt muutakaan. Sitten on myös näitä, joiden älyllä (kuulostipas rumalta, no ei ollut tarkoitus) ei pitäisi edes päästä sisään (luokallani oli kaksi opiskelijaa, jotka olivat kirjoittaneet esim. lyhyestä matikasta just ja just läpi..).
Joo pääseehään sisään tosi moni, mutta ei se minua ainakaan haitannut. Tapasipa enemmän porukkaa.
"On varmaan totta, että yleistäen ammattikorkeakouluihin on helpompi päästä sisään mitä yliopistoihin, mutta jos verrataan valmistumisprosentteja vaikka tekniikan alalla, niin yhtä alhaisella tasolla luvut ovat molemmilla koulutustasoilla. "
Mutta siltikin, ei vaativuustaso ole lähellekkään samanlainen, AMK:ssa on paljon lyhyen matematiikan käyneitä "käytännöllisyyden" perässä tulleita. Taisipa olla omalla konetekniikan vsk:lla useita sällejä, joilla oli B lyhyestä matematiikasta ja silti valmistuivat insseiksi. Mitä nyt kaverien TKK-opintoja olen katsellut niin matematiikka on jo alussa vaikeampaa kuin mitä AMK:n viimeisellä kurssilla. Niin ja Stadiassa opiskelin.
Taso on minusta juuri hyvä. Ei siellä mitään loistomatikkaa pidäkään olla, eihän DI:llä tekisi sitten mitään.
Toinen asia, pitkä matikka on aina ollut yliarvostettua. Itse luin lyhyen ja kokeilin aikanaan huvikseni pitkää (saako näin tehdä vieläkin?) ja sain siitä E:n. Siis ikinä en pitkää ollut opiskellut. Lyhyestä L.