Olen rakastunut ystävääni,tai siis olen rakastanut häntä alusta saakka.
Hän haluaa olla vaan ystävä,mutta nyt se ei minulle enään riitä.Hän kyllä tietää,että haluaisin enemmän kun ystävyyttä.
Miten jatkaa? Lopetanko yhteyden pidon? Aion kyllä vielä tehdä hänelle selväksi,että häntä rakastan.
Hän haluaa olla vaan ystävä,mutta nyt se ei minulle enään riitä.Hän kyllä tietää,että haluaisin enemmän kun ystävyyttä.
Miten jatkaa? Lopetanko yhteyden pidon? Aion kyllä vielä tehdä hänelle selväksi,että häntä rakastan.
Vastaukset 24
Vanhimmat
mutta joskus on näin. Ajattele itsesi parasta. Jos tuntuu liian pahalle nähdä, pidä pientä taukoa. nim. Itsekin samassa tilanteessa ollut.
Kun ei toisen tunteista oikeasti tiedä,mitä hän haluaa,ei voi enempää sanoa itsekään,kuin että ollaan ystäviä.Todella rankkaa,tiedän,ei oikein voi sanoa rakas,jos toinen vaikka häviää sen siliän tien.
hyvä ystävyys kehittyy rakkaudeksi.
anna ajan kulua ja katso josko tunteet viilenee,tai josko hän ottaa ratkaisevan askeleen,puoleen tai toiseen.
kai unohtaisit jos hän olisi varattu?
roikutko unelmissa,vaiko onko välillänne ollut jotain?
että varatun voi unohtaa tuosta vaan,sanoit tosi
tyhmästi.Ei se tapahdu kuin nappia painamalla,on koettu.Asiat ei ole koskaan niin yksinkertaisia kun sinun kirjoituksestasi voisi kuvitella.
Aina jompikumpi säätää sisäisesti tai ulkoisesti.
ihastumiset ja rakkaudet on vain unohdettava,se kuuluu elämään.
ei elämä ole mitään disney satua,jossa kaikki rakastuneet saavat toisensa.
tämän tunnustaminen kuuluu aikuisuuteen.
toivotan sulle kuitenkin onnea,usein rakkaus ei ala ensisilmäyksellä,joskus pitkäyrittäminen kannattaa.
tiedän yhden tapauksen lähipiiristäni,jossa mies yritti vuosia,ja lopulta onnistui.
kirjoittama, tai minun.
onko hän m/n? minä n, ystäväni m.
Olen mies ja hän nainen.
Eronneita ollaan kumpikin,niin ettei siinä mitään.
En,vaan kerta kaikkiaan pysty enään elämään normaalisti,kun tilanne on tämä.
Olen mies ja hän nainen.
Eronneita ollaan kumpikin,niin ettei siinä mitään.
En,vaan kerta kaikkiaan pysty enään elämään normaalisti,kun tilanne on tämä.
tilanne eli tahoillamme eronneita ollaan ja se ei tuottaisi ongelmaa. usein iltaisin kun makaan yksin sängyssäni mietin että olenko valmis hukkaamaan hänet elämästäni jos hänen tunteensa eivät vastaakaan omiani? kuinka kiusallista hänestä olisi kuulla se minulta? hän kyllä tietä jo että on rakas minulle mutta ei kuinka syvästi.
entä sinä, olisitko valmis luopumaan hänestä kokonaan?
suoraan kuinka asia on. Kun tietää kerta jo muuten tunteistasi niin kerro kaikki.
Pienen kuoleman kokisin,jos hänestä joutisin kokonaan luopumaan.
Rakkaus on sellaista.Mutta kun tätäkään ei jaksa millään.
Eihän noin voi itseänsä kiusata,siinä voi sairastua,aikaa menee tavallaan hukkaan,myös vastapuolella.
kommentoi. Kysymys, että onko valmis luopumaan, on myös vastaus. Jos ei ole valmis luopumaan, ei ole valmis rakkauteen, eikä ystävyyteen. Silloin haluaa omistaa jotain, mikä ei ole omistettavissa. Ja onko rakkautta ilman ystävyyttä? Ystävyyttä ilman rakkautta?
jo tunteista ja on varattu niin mitä hyötyä on kertoa että rakastaa jos hän rakastaa toista ja haluaa vaan olla ystävä?
jos toisella on noin vakavat tunteet.
muuttaa kuin että mies voi olla vaivaantunut
kun ovat tekemisissä..Jos mies on jo ilmottanu ettei vastakaikua tule..
tajuaako kukaan, mikä ero on ystävyydellä ja rakkaudella?
sotketaako tahallaan kaksi eri asiaa toisiinsa, vai eikö kukaan osaa erottaa niitä kahta asiaa toisistaan?
rakkauteen? Eikö rakkaudessa ole myös ystävyyttä? Ja mistähän ne on sitten erillään? Mikä ne erottaa? Joku taitaa nyt sekoittaa seksin ja rakkauden. Joku taitaa sekoittaa nyt himon ja rakkauden. Montakohan eri rakkautta on olemassa? Tai olisikohan rakkaus kuitenkin yksi...
Tässä ei ollut mitään tekemistä seksin kanssa.
Mä rakastuin jo ennen kun oltiin edes nähty.Pelkkien meilien perusteella,tunsin että hän on se oikea.
Tunnustin rakkauteni hänelle.Ei edes vastannut.
perusteella rakastuit ja tunnustit? en ihmettele jos on karkuun lähtenyt, sanoisin että pelottavaa tuollainen.
En nyt pelkkien meilienkään.Ompas nyt hankalaa selitellä.
Aina ei käy kaikki yksiin. Aina ei sa vastarakkautta, valitettavasti. Jos se surullisen kuuluisa kemia puuttuu, mikä useinmiten puuttuu,.... monelle se merkitsee paljon.Mulla montakin ystävämiestä, ymmärrän tilanteesi. Pari näistä ollut joskus tosi ihastunutkin. Saavat sitten vierestä nähdä kun "petän" heitä ihastuksieni kanssa.Ystävyys on joskus tosiaankin vain ystävyyttä. Kerro hänelle, jotta asia selviää ja saat tuskallesi lopun, oli se sitten hyvä tai paha /siis tämä lopputulos tämän tytön kanssa)
Parasta vain lopettaa. Tuntuu ehkä vaikealta, mutta itsellesi se on loppujen lopuksi parhaaksi. Itselläni tosiaan hiukan saman suuntaisia tunteita, tosin ne ovat kasvaneen vuosien mittaan ja mies kertoo välillä myös tykkäävänsä h.tisti. Silti hän ei halua mitään, vaikka tupsahtaakin puhelimen kautta linjoille aina tasaisesti. Monesti olen hänelle hyvästit sanonut, mutta mies vaan palaa.
Pikku hiljaa olen vain koittanut irtaantua ja pitää mielessä muutama ikäväkin asia joita hänen takiaan olen kokenut. Sekä myös sen että vaikka mies aina välillä soittaa ja kertookin tykkäävänsä, mikään ei silti muutu mihinkään.
Vaikeaa on, mutta elettävä on eteenpäin.