sähköuunissa kuivatus

Eilen lasipurkkiin laittamani "saunavihdat" muuttuivat tänään. Avasin basilikapurkkini aamulla surkutellakseni niitä vielä kerran. Maistoin ja maku oli muuttunut. Se ei enää maistunutkaan koivunlehdelle, vaan siihen oli yön aikana palannut mieto basilikan maku.

Rakenne-ero pöydällä (kuukauden) kuivuneen satsini ja 4 tuntia uunissa kuivattamani satsin välillä oli, että uunikuivatustuote oli rapeampi verrattuna nihkeämmästi murtuvaan pöytäkuivakkaaseen. Maku uunikuivatuslehdykässä oli parempi.

on hyvä kuivausalusta yrteille, sienille,... Ritilä senverran pöydästä/lattiasta irti, että ilma pääsee kiertämään alakauttakin.
Ritilän päälle puolikas/kokonainen sanomalehti, tämän päälle voipaperi. Sanomalehden vaihdos 2-3 kertaa vuorokaudessa alussa (samaa lehteä voi yleensä käyttää seuraavalla vaihdolla kun jättää lehden auki). Sanomalehti imee kosteutta hyvin ja nopeuttaa kuivumista paljon.

Samasta raaka-aineesta saa eri makuisia tuotteita, kun niitä käsittelee erilaisin menetelmin. Tuoreena kuivatun yrtin maku voi olla täysin erilainen verrattuna hapetetun tuotteen makuun. Myös käsittelyajoilla ja erilaisilla käsittelylämpötiloilla saadaan erilaisia makuja ja makujen voimakkuusasteita.

Hapettamisella saadaan lehtivihreän, eli "lehmän hengityksen maku" poistettua ja aromiaineiden maku esille.

Jos haluaa erilaisia makuja, niin raaka-aineen voi ensin nahistaa, je sen jälkeen sen solurakenne murskataan ja annetaan "vetäytyä" hekken aikaa. Murskaamisen jälkeen annetaan raaka-aineen hapettua muutaman tunnin. Bakteeritoiminnan vähentämiseksi voidaan hapetus suorittaa hiukan yli 40 asteen lämmössä. Hapetuksen voi suorittaa myös korkeammissa lämpötiloissa, mutta silloin osa aromiaineista hajoaa lämmön vaikutuksesta. Maksimilämpötilana voidaan pitää noin 60 astetta. Hapettamisen aikana raaka-aine ei saa kuivua.

Aromiaineiden tuhoutumisen estämiseksi kuivaus tulisi suorittaa hapetuslämpötilassa. Kuivauksen lopussa sousittelen kuitenkin "sterilointikuivausta" yli 60 asteen lämpötilassa, mutta se ei ole välttämätöntä muutamien voihappo ja maitohappobakteerien takia - eiväthän ne ole aktiivisia kuivuneessa tuotteessa. Suurin osa bakteerikannasta kuolee yli 40 asteen hapetuslämpötilassa.

Yleisesti yrtit kuivataan ilman muita käsittelyjä.

I ja II vaihtoehdoissa on parikin selkeää lopputuloksen makuun vaikuttavaa eroa. Näitä eroja ovat kuivausaika ja lämpötila. Tosin lämpötilan vaikutus tässä tapauksessa on aika vähäinen.

I-vaiheen pitkä kuivausaika on myös hapettanut tehokkaasti ja se klorofyllin eli lehtivihreän maku on siitä hapettunut pois eli klorofylli on muuttunut muiksi aineiksi - myös makuaineiksi - ja osittain myös haihtunut pois.

II-vaiheen kuivausaika on niin nopea, että klorofylli ei ole ehtinyt hapettua ja haihtua, vaan se on jäänyt tuotteeseen antamaan sen oman klorofyllin eli lehtivihreän maun. Korkeampi lämpötilakaan ei ole ehtinyt kovin paljoa vaikuttamaan, koska aika on lyhyt. Varastoinnin aikana klorofyllin eli "saunavihdan" maku saattaa laimentua paljonkin.

Voit pidentää uunikuivausaikaa alentamalla lämpötilaa noin 42 asteeseen. Voit myös osan kuivausajasta pitää luukkua ja myös ilmaventtiiliä kiinni. Voit myös kokeilla korottaa lämpötilaa hetkeksi loppukuivauksen ajaksi noin 63 asteeseen.